Sijaishuollon kustannukset

Sijaishuollon kustannuksista vastaava kunta
Sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset
Sijaishuollon kustannukset perhehoidossa 
Sijaishuollon kustannukset perhekodissa ja laitoksessa
Sijaishuollon kustannusten haasteet
Lapsikohtaiset kustannukset/teoreettinen laskelma   
Perheeltä sijaishuollon kustannuksista perittävät osuudet 

Sijaishuollon kustannuksista vastaava kunta

Lapsen hoidon kustannuksista sijaishuollon aikana vastaa sijoittajakunta eli kunta, jossa lapsen sijaishuollon tarve on syntynyt. Käytännössä tämä on yleensä lapsen kotikunta. Lastensuojelulaki 16 b § (Finlex)

Sijoituskunnan tai sairaanhoitopiirin, johon sijoituskunta kuuluu, tulee järjestää lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Ne tulee järjestää yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Sijoittajakunnan tai sairaanhoitopiirin, jonka alueella sijoittajakunta sijaitsee, tulee suorittaa palvelun järjestäjälle korvaus. Se ei saa olla palvelun tuottamisesta aiheutuneita kustannuksia suurempi. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 69 § (Finlex)

Sijoituskunnalla on velvollisuus järjestää avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitetun taikka jälkihuollossa olevan lapsen perusopetus. Sijoitetun lapsen kotikunta on velvollinen maksamaan opetuksen järjestäjälle korvauksen, jonka laskemisesta säädetään kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:ssä (Finlex).

Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 41 §:n 3 momenttia on muutettu 1.1.2014 alkaen. Kunta, joka on lastensuojelulain nojalla (16 b § 1 mom, Finlex) sijoitetun esi- tai perusopetusta saavan oppilaan kotikunta opetuksen aikana, on velvollinen maksamaan opetusta järjestävälle kunnalle tai muulle opetuksen järjestäjälle oppilaan esi- tai perusopetuksesta aiheutuneet kustannukset. Kustannusten korvaamisesta käytetään käsitettä korvaus aiemman kotikuntakorvauksen sijasta.

Säännöksen sanamuotoa on tarkennettu siten, että velvollisuus maksaa korvausta koskee myös esiopetuksen oppilaita. Korvaus lasketaan oppilaan kustannusten ja mahdollisten oppilaan perusteella määräytyvien tulojen erotuksena.  Muutetussa 41 §:n 4 momentissa on tarkennettu korvausta laskettaessa huomioon otettavia oppilaan perusteella määräytyviä tuloja.
Lisätietoja:
HE 66/2013 vp (Eduskunta)
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta anntun lain 41 § ja 45:n  muuttamisesta (1271/2013, Finlex)

Sijaishuollosta aiheutuvat kustannukset

Sijaishuollosta aiheutuvina kustannuksina voidaan pitää välittömiä lapsen sijoituksesta aiheutuvia kustannuksia. Näitä ovat muun muassa perhe- ja laitoshoidon kustannukset ja sosiaalityöstä aiheutuvat kustannukset. Lapselle tehtävästä asiakassuunnitelmasta tulisi ilmetä palvelut ja tukitoimet, joita on pidettävä sijaishuollosta aiheutuvina kustannuksina.

Sijaishuollon kustannuksia ovat myös terveydenhuollon palveluiden ja perusopetuksen järjestämisestä (katso edellinen osio) sekä päivähoidon järjestämisestä aiheutuneet kustannukset. Hallintokulujen tai muiden välillisten kustannusten ei voida katsoa kuuluvan sijaishuollosta aiheutuneisiin korvattaviin kustannuksiin. Korvausta laskettaessa on vähennyksenä otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (1992/734; Finlex) mukaan vanhemmilta tai lapselta mahdollisesti perityt maksut. Jos maksuja ei ole peritty, laskennallista maksuosuutta ei voida vähentää.

Lastensuojelulaki 54 §:n (Finlex) mukaan sijaishuollon aikana tulee turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä hänelle läheisiin ihmisiin. Tämä voi merkitä sijoittajakunnalle kustannusvastuuta esimerkiksi lapsen vanhempien matkakuluista sijaishuoltopaikkaan tai yhteydenpidon toteuttamiseksi välttämättömistä majoituskustannuksista.
KHO:n ratkaisu 2006:73 huostaanotetun lapsen tapaamismenoista sekä lapsen vanhemman matkakustannuksista kunnan perheneuvolaan (Korkein hallinto-oikeus).

Sijaishuollon kustannukset perhehoidossa

Perhehoidosta maksettava hoitopalkkio perustuu hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Perhehoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrää tulee tarkistaa kalenterivuosittain työntekijän eläkelain mukaisella palkkakertoimella. Vuodelle 2012 vahvistettu palkkakerroin on 1,291. Vuoden 2012 alusta hoitopalkkion vähimmäismäärä yhtä hoidettavaa lasta kohden on 650 euroa kalenterikuukaudessa (veronalainen). Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä.
Perhehoitajalaki (312/1992) 2 § (Finlex)

Pääsääntöisesti sijaisperheessä asuvan alle 21–vuotiaan lapsen/nuoren hoidosta maksetaan perhehoitajalle kokoaikainen hoitopalkkio. Hoitopalkkiota ei makseta perhehoitoon sijoitettua omaa alle 18-vuotiasta lastaan hoitavalle. Henkilö voi myös kieltäytyä hoitopalkkiosta.

Perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista perhehoitajalle maksetaan todellisten kustannusten mukainen korvaus (kulukorvaus), joka on 1.1.2012 alkaen vähintään 391,58 euroa perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Kulukorvaus voidaan erityisestä syystä maksaa myös säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Perhehoitajalaki (312/1992) 3 § (Finlex).

Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä ne tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi kulukorvaus sisältää perhehoitoon sijoitetulle lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettavat käyttövarat.  

Kulukorvauksen lisäksi korvataan yksilöllisistä tarpeista johtuvat terapian ja terveydenhuollon sekä alle 21-vuotiaan lapsen tai nuoren opinnoista aiheutuvat erityiset kustannukset, joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Lisäksi voidaan tiettyyn rajaan saakka korvata perhehoidossa olevan henkilön lomanvietosta johtuvat ja erityisten harrastusten tai harrastusvälineiden aiheuttamat ja muut jatkuvaluonteiset tai kertakaikkiset erityiset kustannukset.

Hoidon käynnistymisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista maksetaan käynnistämiskorvaus, joka kattaa esimerkiksi huonekaluhankinnat ja alkuvaiheen ansionmenetyksen. Käynnistämiskorvaus on 1.1.2012 lukien enintään 2780,96 euroa.

Perhehoitajille maksettavia kulu- ja käynnistämiskorvauksia tulee tarkistaa kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti.
Perhehoitajalaki 3 § 7 momentti (Finlex)

Sijaishuollon kustannukset perhekodissa ja laitoksessa

Lastensuojelulaitoksissa hoidosta määräytyy maksu tavallisimmin vuorokausimaksun perusteella. Vuorokausimaksu vaihtelee suuresti eri laitoksissa ja hintahaarukka liikkuu useiden satojen eurojen välillä. Nykyisin melko tavallisesti hoitovuorokausimaksu on noin 150- 250 euroa. Erityishoitoa tarvitsevilla hoitovuorokauden hinta ylittää 300 euroa. Tavallisimmin tämä sisältää kaikki lapsen sijaishuollon hoidon kustannukset.

Hoitomaksusta sovittaessa on tärkeää määritellä, mitä hoitomaksu kattaa ja mitä ei. Paikkojen irtisanomisajoista sekä maksujen korottamisesta  kannattaa myös sopia. Selkeä sopimus takaa, ettei sijaishuollosta tule sijoittavalle kunnalle yllättäviä lisäkustannuksia.

Sijaishuollon kustannusten haasteet

Kunnille lastensuojelusta aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja sijaishuollon kustannukset ovat näistä suurin menoerä. Etenkin pienissä ja vähävaraisissa kunnissa lastensuojelun sijaishuollon kustannukset saattavat horjuttaa koko kunnan taloutta. Saattaa jopa käydä niin, että lapselle ei turvata riittävää oikeutta lastensuojelupalveluihin kunnan huonon taloudellisen tilanteen takia.

Jossakin kunnissa lapsen huostaanottoon turvaudutaan vain äärimmäisen harvoin kalliiden kustannusten takia. Tämä uhkaa paikoin lasten ja perheiden hyvinvointia sekä oikeutta palveluihin. Kun lapsi tai nuori on lastensuojelun palvelujen tarpeessa, palvelut on aina järjestettävä lapsen tarpeen mukaan.

Vaikka lastensuojelu saattaa olla vaikeasti hahmotettavaa ja ymmärrettävää toimintaa – niin kuntalaisille, asiakkaille, yhteistyötoimijoille kuin päättäjillekin – se on tullut näkyväksi kuntien päättäjille juuri rajusti kasvaneiden kustannusten johdosta. Etenkin lastensuojelun korjaavan ja siinä ammatillisen laitosmaisen hoidon ja erityispalvelujen asiakasmäärät ja kustannukset ovat kasvaneet suuresti. Osin tämä johtuu siitä, että perheiden ongelmat ovat vaikeutuneet ja sijoitettavat lapset ovat hyvin vaikeahoitoisia ja monella tapaa oireilevia. Yhden lapsen ammatillisen hoidon vuosikustannukset ovat nelinkertaiset verrattuna perhehoidon kustannuksiin. Avohuollon kustannukset puolestaan ovat noin kuudesosa perhehoidon kustannuksista.

Yksiselitteistä lukua lastensuojelun kokonaiskustannuksista on vaikea antaa, sillä avohuollon tukitoimien ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun kustannukset jakautuvat monen eri hallinnonalan kesken. Pelkästään lasten ja nuorten sijaishuollon kustannuksiin kunnat käyttivät vuonna 2010 yli 619 miljoonaa euroa. Lastensuojelumenot ovat nelinkertaistuneet 2000-luvun ajan. Jotta nouseva kustannuskehitys saataisiin pysähtymään, on kuntien panostettava aiempaa enemmän tavoitteelliseen ennaltaehkäisevään lastensuojeluun sekä tehokkaaseen avohuollon kuntouttavaan työhön.

Tällä hetkellä kunnat tuottavat valtaosan avohuollon sekä ennaltaehkäisevän lastensuojelun palveluista itse tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sen sijaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten palveluista kunnat ostavat 2/3 muilta palveluntuottajilta, lähinnä yksityisten tai järjestöjen ylläpitämiltä lasten- ja nuorisokodeilta ja ammatillisilta perhekodeilta.

Lapsikohtaiset kustannukset/teoreettinen laskelma

Avohuollon tukitoimet    8 e/vrk     250 e/kk      3.000 e/vuosi
Sijaisperhehoito            50 e/vrk   1.500 e/kk   18.000 e/vuosi
Ammatillinen hoito       200 e/vrk   6.000  e/kk  72 000 e/vuosi

Sijoitettujen lasten hoitokustannuksista syntyy Suomen kunnille yhden vuoden aikana noin 528 miljoonan euron kustannukset pelkästään lasten hoitovuorokausikustannukset mukaan laskien. Ei siis ole ihan sama minkälaista hoivaa lapsi saa.(Sirkka Rousu:  LapsiArvi – arviointijärjestelmä lapsipolitiikan ja lastensuojelupalvelujen arviointiin. Suomen Kuntaliitto, tutkimus- ja kehittämisohjelma 2005- 2008).

Viiden suurimman kaupungin selvitysten mukaan avohuollollisten palvelujen kustannukset muodostanevat noin 15% kunnan lastensuojelun kokonaiskustannuksista, kun asiakkaista kaksi kolmasosaa on avohuollon asiakkaina. Lastensuojelun palvelujärjestelmä näyttää olevan monella tavalla kriisissä. (Rousu & Holma 2004, Lastensuojelun kustannustyöryhmä 1998)

Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä on purettu ja se korvataan valtionosuusjärjestelmään liitettävällä kertoimella, joka perustuu lasten ja nuorten huostaanottojen lukumääriin kunnissa. Tiedot saadaan vuosittain THL:n tilastosta. 

Perheeltä sijaishuollon kustannuksista perittävät osuudet

Lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetyn perhehoidon, laitoshuollon tai asumispalveluiden kustannusten korvaukseksi voidaan lapsen vanhemmilta periä asiakasmaksu. Maksun määräämisessä tulee huomioida vanhemman toimeentulon edellytykset ja muut huollolliset näkökohdat. Perittävä maksu jaetaan vanhempien kesken heidän maksukykynsä mukaan. 
Lastensuojelulaki 19 § (Finlex)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 7§  (Finlex)
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (912/1992) 20§ (Finlex)

Vanhemmilta perittävässä maksuosuudessa voidaan huomioida

  • maksukykyä arvioitaessa tuloja ja menoja voidaan arvioida yksinkertaisesti elatusmaksun määräytymisperusteilla
  • jos vanhempi on työtön, voidaan korvaukseksi voidaan periä ainoastaan lapsikorotukset työttömyyskorvauksista
  • työssäkäyvän vanhemman osalta laskelman pohjana voidaan käyttää elatusavun maksuperustetta
  • jos toinen vanhemmista on tuloton ja toinen ansaitsee esimerkiksi palkkatuloa, korvaa enemmän ansaitseva suuremman osuuden lapsen sijaishuollon kustannuksista. On mahdollista, ettei toisella ole maksuosuutta lainkaan.

Lapsen saadessa perhehoitoa, laitoshuoltoa tai asumispalveluja sijais- tai jälkihuoltona taikka avohuollon tukitoimena, voi kunta maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut. Myös muista lapsen tai nuoren asiakasmaksulain 14 §:n mukaisista tuloista voidaan periä kohtuulliseksi katsottava maksu. Perittävä maksu voi olla enintään 1 342,50 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 20 § (Finlex)
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 7 § ja 14 § (Finlex)

Lapsilta perittävissä maksuissa huomioidaan

  • lapsen maksuosuudessa huomioidaan kaikki tulot, lapsilisät, elatusavut, perhe-eläkkeet, mutta myös esim. lapsen nimiin siirretyn omaisuuden tuotot (esimerkiksi pääomatulot). Kunta voi siis periä tai nostaa ko. tulot siltä ajalta, kun laitos- tai perhehoito kestää. Omaisuudet eivät ole kovin tavallisia, mutta on kuitenkin tilanteita, joissa lapselle on esim. perinnöllä siirtynyt vaikkapa osakkeita. Osakkeita ei siis tarvitse myydä, mutta niiden tuotto vaikuttaa maksuosuuteen
  • lapsen tuloista, korvauksista ja saamisista (lapsilisää ei lasketa mukaan) tulee varata vähintään 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa. Lapsen etu tulee ennen kunnan etua. Jos lapsella ei ole sellaisia varoja, joista itsenäistymisvaroja voitaisiin kerryttää, ei lapselta voida myöskään periä asiakasmaksua. Tällöin lastensuojelulaki menee asiakasmaksulain ohi.

Jälkihuolto -osioon

Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus

Sisältö tarkistettu
12.9.2012

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Työprosessi

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 7.2.2014