Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa
Lähtökohtana sosiaali- ja terveystoimen osaamisen johtamisessa on toimialan strategian keskeisten asioiden tunteminen, strategisen muutoksen hallinta, strategian siirtäminen työntekijöiden työn tavoitteisiin ja arviointitiedon hyödyntäminen strategisessa päätöksenteossa.

Sosiaalialan arvojohtajat ja muutoksen managerit
Tutkimuskatsaus kokoaa yhteen sosiaalialan johtamisesta 2000-luvulla tehdyn kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen. Hajanaisuudesta huolimatta tutkimukset antavat paljon tietoa niin sosiaalialan johtamisen erityishaasteista, hyvistä käytännöistä kuin kehittämistarpeistakin.

Yrittäjänä ammatissaan sosiaali- ja terveysalalla – yrittäjyyden muotoutuminen kuntatoimijoiden ja yrittäjien näkökulmasta
Luottamus on onnistuneen palvelutuotannon rakennuskivi ja sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys perustuu vahvasti ammatti-identiteettiin. Keskinäisen luottamuksen olemassaolo helpottaa yhteistyön sujumista toimijoiden välillä ja toisaalta kokemukset sujuvasta yhteistyöstä lisäävät toimijoiden välistä luottamusta.

Aino muuttaa: Miten saa tietoa vanhuspalveluista ja mitä maksaa tehostettu palveluasuminen vanhukselle itselleen?
Kuntien ohjeet ja laskentamallit tehostetulle asumispalvelulle vaihtelevat - tarvittaisiin valtakunnallisia ohjeistuksia tasa-arvon takaamiseksi eri kunnissa asuville vanhuksille.

Kehittämispääoman synty ja rakentuminen strategisessa palvelujen laadunkehittämistyössä
Palvelun laatu ei synny sattumalta: tarvitaan johdettua ja sisäistettyä toimintakulttuuria, Mirja Antilan tutkimuksessa todetaan.

" Jos mittää et anna nii mittää et saa" - Strateginen toimijuus ja organisaatiokansalaisuus vanhustenhuollossa
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten vanhustyön työntekijät ottavat vastaan srategiseen kehittämiseen liittyviä haasteita. Strateginen kehittäminen haastaa vanhustyön perustehtävän rajat. Vanhustyössä ei perustyöntekijän tehtävään automaattisesti liity strategista kehittämistä toisin kuin johtotehtävissä olevilla. Kysymys oman perustehtävän ja ammatillisen roolin ylittävästä aktiivisuudesta ja toiminnasta nousee siksi esille.

Kansalaisuus työyhteisön arjessa
Miten Suomessa työskentelevien maahanmuuttajien kansalaisuus rakentuu työyhteisössä? Mitkä asiat vaikuttavat osallisuuteen ja aktiivisen kansalaisuuden rakentumiseen?

Kohtaako sosiaalityö köyhyyden?
”Kohtaako sosiaalityö köyhyyden?”-teoksessa tarkastellaan tutkimuksen näkökulmasta köyhyyden ja eriarvoistumisen prosesseja suhteessa palvelujärjestelmään ja sosiaalityön ammatillisiin käytäntöihin.

Köyhä byrokratian rattaissa
Tutkimuksen mukaan asiointi sosiaalitoimistossa koetaan turhauttavaksi ja vastenmieliseksi tiukkojen toimeentulotukinormien ja toimiston byrokraattisten käytäntöjen vuoksi.

Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet: tiedot, taidot ja etiikka työntekijöiden näkökulmasta
Sosiaalityön kehittämiseksi tulee vahvistaa eettistä osaamista, sosiaalityön strategista kehittämistä, yhteiskunnallista vaikuttamisosaamista ja sosiaalityön tiedeperustaa, Anitta Sipilä toteaa tutkimuksensa perusteella.

Lapset hyvinvointitiedon tuottajina
Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointia lasten kokemusten ja käsitysten kautta. Kasvava joukko eri alan ammattilaisia osallistuu työssään lasten hyvinvoinnin arvioimiseen ja määrittämiseen, lastensuojelu niistä viimesijaisena auttamisinstituutiona. Mistä hyvinvointi rakentuu lasten omissa kokemuksissa ja käsityksissä ja mitä haasteita lasten hyvinvoinnin määrittelyyn liittyy.

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja niiden ehkäiseminen
Tutkimuksessa on selvitetty 10 -vuoden seurantatutkimuksella yläasteikäisten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöitä ja niiden ennalta ehkäisyä.

Lähetä ystävälle