Taide lastensuojelussa – oikeus ja mahdollisuus

Taidelähtöisten menetelmien soveltamisesta lastensuojeluun on Suomessa viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kertynyt runsaasti kokemuksia ja havaintoja. Näyttäisi siltä, että toiminnallinen ja taidelähtöinen orientaatio ovat pysyvästi lunastaneet paikkansa keskustelevan sosiaalityön rinnalle. Sosiaalityöhön linkittyvät toiminnalliset ja käytäntöpohjaiset kehittämishankkeet ovat laventaneet ja monipuolistaneet merkittävästi lastensuojelun menetelmäpalettia ja antaneet lapsille ja nuorille uusia välineitä ja keinoja itsensä ilmaisemiseen.

Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä ja uudenlainen yhdessä tekeminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä taiteen ja kulttuurin keinoin sekä taiteen ja kulttuurin paikan vahvistamista osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa on aktiivisesti tuettu erilaisten hankkeiden ja projektitoiminnan avulla. Erilaisia toimintasektoreita yhdistävä, uudenlainen yhdessä tekeminen on herättänyt eri osapuolissa kiinnostusta. Asenneilmastossa on havaittavissa selvää muutosta ja valmiutta kohti uudenlaisia yhteistyökumppaneita on, joskin on myös ennakkoasenteita ja vastustusta. Sosiaali- ja terveysalalla työntekijöiden arki on ”tiukkaan napitettua” ja vähäisten resurssien aiheuttama kiire ja työpaineet vaikeuttavat osaltaan uusiin työmenetelmiin perehtymistä ja erilaisten ulottuvuuksien etsimistä.

Lapset ja nuoret tarvitsevat monimuotoisia nähdyksi ja kuulluksi tulemisen muotoja

Kaikki lapset ja nuoret - etenkin haavoittavissa ja vaikeissa kasvuoloissa varttuneet - tarvitsevat monimuotoisia kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tapoja, jotta he pääsisivät kosketuksiin tunteidensa ja oman elämänhistoriansa kanssa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan raskaat ja traumaattiset elämänkokemukset eivät aina suoraviivaisesti johda ongelmiin, vaan ne voivat mahdollistaa lapsessa myös voimaantumisen ja kasvun kokemuksen. Vaikka rakenteita, ympäristöä tai omaa elämää ei joiltakin osin voisi muuttaa haluamallaan tavalla, on tärkeää että lapsella säilyy tunne siitä, että hän kykenee jollain tavoin tunnistamaan omaan elämäänsä liittyvät tarpeet, toiveet ja unelmansa ja siten vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun.

Lastensuojelun yhtenä tehtävänä on luoda tilaa voimavarojen ja tunneilmaisun vapauttamiseen

Lasta suojaavien tekijöiden tunnistaminen ja vahvistaminen on tärkeää lapsen ja nuoren pärjäämisen kannalta. Lastensuojelun yhtenä tehtävänä on luoda tilaa voimavarojen ja tunneilmaisun vapauttamiseen. Tässä tehtävässä taide voi olla merkittävänä apuna ja antaa välineitä myös vaikeiden asioiden käsittelyyn. Taideilmaisun ensisijaisena tavoitteena ei ole varsinaisten ratkaisujen hakeminen, vaan pikemminkin mielen positiivinen häirintä ja tunteiden herättely, jotta ajatukset saavat liikkumatilaa kohti mieltä askarruttavia asioita. Ihmisen kykyä eritellä omaa elämäänsä ja tietoisuutta omista tunteista on alettu pitää yhä keskeisempinä tekijöinä ihmisen hyvinvoinnin ja elämässä selviytymisen kannalta. Tunne-elämää kyetään rikastamaan, kun eri aistit otetaan monipuoliseen käyttöön. Luovan ongelmaratkaisukyvyn lisääntymisen on havaittu edistävän pärjäämistä muillakin elämänalueilla.

Taiteen soveltava käyttö ja taiteen käyttäminen työvälineenä

Taidelähtöisillä menetelmillä pyritään saamaan moniulotteisempi kuva niin itsestä kuin elämästä ylipäänsä ja haetaan vaihtoehtoisia ja uusia tapoja olla kosketuksissa itseen ja ympäristöön. Taiteen avulla voidaan tehdä tutusta vierasta ja tarkastella itsestään selvyyksiä uusista näkökulmista. Taiteen soveltava käyttö ja taiteen käyttäminen työvälineenä on tuttua erityisesti lastensuojelun sijaishuollossa. Lastensuojelulaitoksissa on jo pitkään käytetty toiminnallisia menetelmiä ja erilaisia terapiamuotoja, kuten musiikki- ja kuvataideterapiaa tai psykodraamaa, mutta myös vähemmän tuttuja luovuusterapioita, kuten valokuva- tai tanssiterapiaa laitoksissa asuvien lasten kanssa tehtävän työn tukena.

Tekemisestä jää taiteen avulla elävä jälki

Taiteellinen toiminta antaa mahdollisuuden symboliseen etäisyyteen, jolloin syntyy tilaisuus käsitellä epäsuorasti vaikeitakin asioita. Tekemisestä jää usein myös elävä jälki - tarina, valokuva, maalaus tai biisin sanat - joiden äärelle voi palata uudelleen. Varjoteatterin suoman turvan avulla vapautunut kerronta tai vaikkapa tanssin avulla syntynyt avautuminen voi muodostua kertojalle ja kokijalle merkitykselliseksi. Ne voivat toimia suojaavana, välittävänä tai vapauttavana välineenä tarttua mielessä liikkuviin asioihin. Vertauskuvallinen ilmaisu tuo symbolisen, ”metaforisen suojan”, asioiden käsittelyyn. Etäisyyden turvin saattaa tulla esille myös jotain sellaista, jolle ei aiemmin ole löytynyt sanoja.

Lapsen oikeudet

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on erityinen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-ajasta nauttimiseen. Kaikilla maailman lapsilla siihen ei ole mahdollisuutta. Kaikilla maailman lapsilla siihen ei ole mahdollisuutta, sillä maailmassa on arviolta noin 218 miljoonaa lapsityöläistä. Suomessa lapsen työntekoa on säädelty ja lastensuojelulaki pyrkii turvaamaan, että jokaisella lapsella olisi oikeus olla riittävän kauan lapsi ilman aikuisilta siirtyneitä taakkoja. Taide ja leikki ovat likeisissä suhteissa. Lapsi tarvitsee leikkiä ja elämyksiä muodostaessaan suhdetta itseensä ja ympäröivään maailmaan. Jos lapsi joutuu elämään pitkään haavoittavissa oloissa, hän voi myös menettää kykynsä leikkiä ja iloita. Sairaalaklovnitoiminnassa koulutetut klovnit vierailevat lastensairaaloissa, jossa he tuovat iloa pienten lapsipotilaiden arkeen.

Sairaalaklovnikokemusten perusteella vakavankin sairauden tai surun keskellä lapsi voi nauraa ja iloita. Klovnitoiminnalla arkea virkistävään iloon on löydetty ”oikea taajuus” raskaissakin olosuhteissa. Lastensuojelussa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana selkeä toimintakulttuurin muutos ja tietoinen näkymättömyyden murtaminen on yleistynyt (esimerkiksi Miina Savolaisen kehittämä voimauttava valokuvaus ja ”Maailman ihanin tyttö” -hanke). Salassapito on tärkeä lastensuojelutyötä työtä ohjaava periaate eikä esimerkiksi työntekijä voi lähteä sitä aktiivisesti murtamaan, vaan tarpeen pitää kummuta asianosaisesta itsestään.

Taideilmaisu mahdollistaa osallisuuden

Lastensuojelussa omilla kasvoilla ja nimellä esiintymistä on kaihdettu, sillä lastensuojelulain mukaan lapsella ja hänen perheellään on oikeus erityiseen suojeluun ja siihen, että hänen yksityisyyttään varjellaan. Lapsen edun ja toisaalta suojan periaate saattavat joutua joskus ristiriitaan keskenään. Suojelu ja salassapito näyttäytyvät helposti jännitteisinä periaatteina myös suhteessa lapsen oikeuteen ilmaista itseään taiteen keinoin. Tämä ristiriita saattaa jossain tilanteissa jopa kaventaa lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten mahdollisuuksia päästä heille tärkeän toiminnan pariin, sillä erilaiseen taideilmaisuun kuuluu varsin usein yhtenä keskeisenä elementtinä esiintyminen ja osallisuus.

Taidelähtöisen työskentelyn yhtenä tarkoituksena on saattaa lapsi kosketukseen kohdatun - omien tunteidensa ja muistojensa - kanssa ja sillä tavoin auttaa häntä lisäämään itsetuntemustaan. Aikuisen tehtävänä on aktiivisesti tarjota ilmaisulle vapaata tilaa, mahdollisuutta asioiden käsittelyyn yhdessä sovitulla työskentelytavalla sekä auttaa lasta suhtautumaan toiveikkaasti omaan tulevaisuuteensa. 

Kirjallisuutta aiheeseen liittyen

• Bardy, Marjatta & Känkänen, Päivi 2005. Omat ja muiden tarinat – ihmisyyttä vaalimassa. Helsinki: Stakes.
• Känkänen, Päivi 2006.Taidelähtöiset työmenetelmät lastensuojelussa. Teoksessa Forsberg, Hannele &,
• Ritala-Koskinen, Aino & Törrönen, Maritta (toim.) Lapset ja sosiaalityö. Kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Juva: PS-kustannus, 129-148.
• Känkänen, Päivi & Rainio, Anna 2011. Suojassa, mutta näkyvissä – taidelähtöinen toiminta osallisuuden rakentajana lastensuojelussa. Nuorisotutkimuslehti 4/2010.
• Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi, Konsensuskokous 2010. Vammala: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia.
• Turpa auki, rap-lyriikkaa 2008. Kirja on toteutettu yhteistyössä Plan Suomi Säätiön kanssa. Porvoo: WSOY.

Tekstin on laatinut
Päivi Känkänen, erikoissuunnittelija, lasten, nuorten ja perheiden -palvelut yksikkö, THL

Tekstin on muokannut
Verkkotoimitus

Päivitetty 9.3.2011