Omaishoito
Kuka on omaishoitaja?
Mikä on omaishoidon tuki?
Omaishoitosopimukset
Omaishoitajan vapaa
Hoidettavalle annettavat palvelut
Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen
Kuka on omaishoitaja?
Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö. Omaishoidon tuessa ei ole ikärajoja, vaan laki koskee niin vammaisen lapsen vanhempia kuin iäkästä vanhempaansakin hoitavaa.
Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen: omainen auttaa yhä enemmän joissakin arjen toimissa, kunnes huomaa, että läheinen ei enää selviydykään ilman apua. Joskus taas omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi.
Kun apua tarvitseva perheenjäsen selviytyy kotona pienen arkisen auttamisen turvin, ei yleensä myönnetä omaishoidon tukea. Raja tavanomaisesta huolenpidosta omaishoitoon on kuitenkin liukuva. Omaishoidossa hoivan tarve perustuu omaisen tai läheisen terveydentilan tai toimintakyvyn heikentymiseen tai vammaisuuteen. Omaishoidon tukea myönnetään sitovuuden ja/tai vaativuuden perusteella.
Mikä on omaishoidon tuki?
Omaishoidon tuki on lakisääteinen yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu, jonka järjestämisestä kunta huolehtii määrärahojensa puitteissa. Vaikka kunnalla ei ole erityistä velvollisuutta myöntää omaishoidon tukea, eikä kenelläkään ole tukeen siis ehdotonta oikeutta, on se kunnan yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva tukitoimi, jota kunta myöntää asukkailleen tarkoitukseen varattujen määrärahojen asettamissa rajoissa.
Kunnan vahvistama yleisohje omaishoidon tuessa noudatettavista periaatteista ohjaa päätöksentekoa yksittäistapauksessa, mutta pelkästään sen perusteella ei voida rajoittaa henkilön oikeutta omaishoidon tukeen. Viranhaltijan on siis aina tuesta päättäessään tutkittava
- täyttääkö hakija (hoidettava) laissa säädetyt edellytykset tuen saamiselle
- onko hänen avun ja hoidon tarpeensa kokonaisuutena arvioiden muihin hakijoihin verrattuna sellainen, että hänelle määrärahojen puitteissa voidaan omaishoidon tukea myöntää.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluvat
- hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut
- omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja vapaa
- omaishoitoa tukevat palvelut.
Omaishoidon tuen myöntämisen lähtökohtana on, että hoidettavan omainen tai läheinen haluaa ryhtyä omaishoitajaksi ja hoidettava hyväksyy hänet hoitajakseen. Omaishoidon tuen kokonaisuus määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Myös omaishoitajan tarve omaishoitoa tukeviin sosiaalihuollon palveluihin arvioidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä. 
Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen tarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito tai avustaminen on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa.
Omaishoitolain 
mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos:
- Henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa.
- Hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla.
- Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia.
- Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää.
- Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
- Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.
Jos kunta myöntää hoidettavalle omaishoidon tukea, kunta ja omaishoitaja tekevät toimeksiantosopimuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa.
Omaishoidon tukeen sisältyy aina rahana suoritettava hoitopalkkio. Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.
Hoitajan esittämän erityisen syyn perusteella hoitopalkkio voidaan sopia säädettyjä vähimmäismääriä pienemmiksi. Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumääristä ja kriteereistä lain sallimissa rajoissa.
Omaishoitajalle nimetään kunnan yhteyshenkilö ja hänelle annettaan ohjausta ja neuvontaa. Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten
- vertaistukea
- lomia
- virkistystä
- koulutusta
- sopeutumisvalmennusta
Omaishoitosopimukset
Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella. Omaishoitosopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, ellei ole erityistä syytä määräaikaisen sopimuksen tekemiseen. Määräaikaisen sopimuksen tekemisen lähtökohtana on aina hoidettavan etu. Voimassa oleviin palkkioihin tehdään vuosittain indeksitarkistus.
Omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja ei ole työsopimuslain 
tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.
Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa 
. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain 
mukainen vakuutus hoitajalle.
Omaishoitosopimukseen kirjataan:
- Hoitopalkkion määrä ja maksutapa.
- Omaishoitajan oikeus vapaapäiviin ja vapaan järjestäminen.
- Määräaikaisen sopimuksen kesto.
- Hoitopalkkion maksaminen hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.
Omaishoitosopimuksen liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.
Omaishoitajan vapaa
Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kuukaudessa, jos hän on kuukauden aikana sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti. Oikeus vapaaseen on myös omaishoitajalla, jonka hoidettava viettää kodin ulkopuolella vähäisen osan vuorokaudesta (enintään 5-7 tuntia).
Lakisääteisen vapaan lisäksi kunta voi myöntää kaikille omaishoidon tuen saajille myös enemmän vapaata ja alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita.
Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, hoidettavan maksettavaksi voi tulla enintään 10,60 euroa vuorokaudessa. Tämä koskee myös palvelusetelillä ostettavaa sijaisapua.
Omaishoitajan vapaajärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti. Laitoshoidon vaihtoehtona voidaan tarjota palveluseteliä, jolla voidaan hankkia tilapäishoitoa hoivakodissa tai vastaavassa paikassa. Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden.
Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Heidän avun ja levon tarpeestaan on hyvä keskustella hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa.
Hoidettavalle annettavat palvelut
Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:
- kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu)
- apuvälineet
- asunnon muutostyöt
- päivä- ja lyhytaikaishoito
- muut terveydenhuollon palvelut
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty 
. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä.
Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen
Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden.
Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.
Jos hoidettavan kotikunta vaihtuu, hakemus omaishoidon tuesta on laitettava vireille uudessa kotikunnassa.
Merja Salanko-Vuorela, toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset-Liitto ry
Lähde:
Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille. STM:n Oppaita 2005:30.