Kuntoutus

Kuntoutuksella on mahdollisuus edistää ja vahvistaa vammaisten henkilöiden omatoimisuutta kaikkina ikäkausina. Se tukee niin lasten kuin ikäihmisten osallisuutta, koulunkäyntiä, opiskelua, työelämään pääsyä, työssä jaksamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

Kuntoutusta järjestävät monet eri organisaatiot. Kuntou­tusta koskeva lainsäädäntö säätää yksityiskohtaisesti eri tahojen kuntou­tustehtävistä. Eri järjestäjätahojen kuntoutusvastuu on integroitu osaksi yleisiä palveluja ja sosiaaliturvaa. Työn- ja vastuunjaon lisäksi jokaiselle taholle on säädetty velvollisuus ohjata asiakasta hänelle tarkoituksenmukaiseen kuntoutukseen ja velvollisuus noudattaa kuntoutuksen asiakastyöstä erikseen annettua lakia.

Kuntoutusjärjestelmien yhteensovittaminen on usein pulmallista sekä palvelujen käyttäjille että kuntoutuksen ammattilaisille. Epäselvyydet kuntoutus­palvelun tuottamisessa tai rahoituksessa voivat viivästyttää kuntoutuksen käynnis­tymistä. Kuntoutus voi myös katketa palvelun käyttäjän siirtyessä toimintayksiköstä toiseen.

Vammaisen henkilön näkökulmasta kuntoutus on oma erikoistunut lohkonsa eri palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmien sisällä. Vastaavasti vammaisen henkilön kuntoutuspolku on yhdistelmä monen eri tahon palveluita ja etuuksia. Jotta kuntoutuja saisi tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja oikeasta paikasta, tarvittaisiin kuntoutuksen yhdyshenkilöä tai palveluohjausta.

Jo olemassa olevat kuntoutussäädökset tulee saada täysimääräisesti hyödynnetyiksi. Hyvin toteutettuina niillä voidaan merkittävästi edistää eri kuntoutustoimenpiteiden saumattomuutta. Vaikka odotusajat kuntoutukseen ja apuvälinetarpeiden arviointiin pääsyyn on säädetty vuonna 2005 hoitotakuulainsäädännön uudistuksen yhteydessä, kuntoutukseen pääsyä ja palvelujen tarpeen arviointia saattaa joutua odottamaan.

Tavoite ja kehittämissuunnat

Lääkinnällinen kuntoutus täydentää ja tehostaa varhaisesta vaiheesta alkaen lääketieteellisen ja ammatillisen kuntoutuksen sekä muiden työ- ja toimintakykyä tukevien palvelujen vaikutusta. Kuntoutuksen keinoin tähdätään ihmisen toiminta­kyvyn ja työkyvyn paranemiseen tai säilymiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen erilaisissa elämäntilanteissa.

Eri toimija- ja rahoittajatahojen palvelujen yhteensovittaminen on kuntoutujan kannalta sujuvan ja vaikuttavan kuntoutumisen edellytys. Kuntoutusta järjestäville viranomaisille ja yhteisöille on säädetty yhteistyövelvollisuus. Kuntoutuksen asiakastyöstä annetun lain tarkoituksena on auttaa kuntoutujaa saamaan tarvitsemansa kuntoutuspalvelut ja edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä tilanteessa, joka edellyttää usean kuntoutusta järjestävän yhteisön toimenpiteitä.

Kuntoutuksen laajan kokonaisuuden sujuvuuden parantamiseksi on käynnistetty useita toimia, joilla kuntoutuksen ja kuntoutuspalvelujen peruslinjauksia konkretisoidaan, menettelytapoja ja palvelujen järjestämistä eri tahojen kesken täsmennetään ja asiakkaan oikeutta palveluun ja toimeentuloon kuntoutuksen aikana selkiytetään.

Lähde:

Vahva pohja osallisuudelle ja yhdenvertaisuudelle. Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010–2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4.