Kommunikointi

ICF: Kommunikoinnin määritelmä
Tulkkauspalvelu

Kommunikaatio luo edellytykset tiedon vaihtamiseen ja oppimiseen. Se on ihmiseksi kasvun ja kehityksen kannalta keskeisin toimintakyvyn osa-alue. Kommunikaation puute johtaa eristymiseen ja vaikuttaa merkittävästi syrjäytymiseen: opiskelu, työllistyminen, omien asioiden hoitaminen ja kaikkinainen osallistuminen voivat olla uhattuja, jopa poissuljettuja. Tulkkauspalvelu merkitsee mahdollisuutta yhdenvertaisuuteen.

ICF: Kommunikoinnin määritelmä

Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemassa Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisessä luokituksessa (ICF) kommunikointi on määritetty seuraavasti: "Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja tuottaminen, keskustelun jatkaminen sekä kommunikointilaitteiden ja –tekniikoiden käyttäminen."

Puhuttujen viestien ymmärtäminen ja tuottaminen sisältää

• suorien ja epäsuorien merkitysten ymmärtämisen
• ei-kielellisten viestien ymmärtäminen kehon kielen
• yleisten merkkien ja symbolien ja piirrosten ja valokuvien ymmätämisen.

Erikseen määritetään viittomakielisen ja kirjoitetun viestin ymmärtäminen ja tuottaminen. Kommunikointilaitteista ja tekniikoista mainitaan

• telekommunikointilaitteet
• kirjoittavat laitteet mukaan lukien Braille-pistekirjoituskoneet
• kommunikointitekniikat kuten huulioluku.

Tulkkauspalvelu

Vammaispalvelulain tulkkipalvelut siirrettiin Kansaneläkelaitoksen vastuulle 1.10.2010 voimaantulleen tulkkauspalvelulain  myötä.  Laki säädettiin edelleen toissijaiseksi. 

Tulkkauspalveluja korvataan ensisijaisena mm. hallintolain  perusteella viranomaisaloitteisissa asioissa. Perusopetuksessa opetuksen järjestäjällä on myös velvollisuus huolehtia viittomakieltä äidinkielenään käyttävien oppilaiden opetuksesta äidinkielellään  . Vastaavasti lukiopetuksessa  ja ammattikouluissa  opetuskielenä voi olla viittomakieli.

Tulkkauspalvelun järjestämisen vastuukysymykset saattavat olla tulkkauslain toissijaisen luonteen vuoksi ongelmallisia. Tulkkauslakia koskevassa hallituksen esityksessä  todetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvittavasta tulkkauksesta:

"Suurin osa näistä palveluista perustuu siihen, että henkilö itse ottaa yhteyttä omissa asioissaan. Tällöin tulee käytännön tilanteissa ratkaistavaksi, noudatetaanko asiakaslain tai potilaslain, tai hallintolain tai yhdenvertaisuuslain henkeä tulkkauspalvelun järjestämisessä.

Asiakaslain ja potilaslain säännökset eivät velvoita tulkkauspalvelun järjestämiseen, vaan palvelu on niiden perusteella järjestettävä mahdollisuuksien mukaan. Tämä tarkoittanee jatkossa sitä, että asiakas käyttää asiointiin viranomaisissa Kansaneläkelaitoksen tulkkauspalvelua.” 

Toinen pulma saattaa liittyä siihen, että esimerkiksi laissa tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettava tulkinta siitä kenelle ja mitä tulkkauspalveluja on väljä: ”tulkkipalveluista korvataan vaikeasti näkö-, kuulo- tai puhevammaiselle syntyvät kohtuulliset kustannukset”.

Matti Ojala, ylilääkäri
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Viittaukset:

 HE 220/2009. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta sekä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta.