Asunnon muutostyöt

Kuka on oikeutettu asunnon muutostöihin?
Asunnon muutostöiden sisältö
Korvattavat välineet ja laitteet
Muutostöiden kustannusten korvaaminen
Asunnon muutostöiden suorittaminen

Kuka on oikeutettu asunnon muutostöihin ?

Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista .

Asunnon muutostyöt ovat kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tukitoimi, johon vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus, kun hän täyttää vammaispalvelulaissa ja -asetuksessa määritetyt myöntämiskriteerit. Kunta ei voi näin ollen evätä asunnon muutostöitä määrärahasyihin vedoten.

Vammaispalveluasetuksen  mukaan suoritettaessa korvausta asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden tai laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin pidetään vaikeavammaisena henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.

Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein . Tällä tarkoitetaan sellaista tilannetta, jossa henkilön hoito edellyttää pääasiassa sairaudenhoidon osaamista tai muuta erityisosaamista jatkuvasti tai pitkäaikaisesti. Henkilön hoito painottuu tällöin pääasiassa hoivaan ja huolenpitoon. Säännös pitää sisällään lähinnä ne tilanteet, jossa henkilö jo on palvelu- ja hoidontarpeensa kannalta perustellusti laitoshoidossa.

Asunnon muutostöiden sisältö

Vammaispalveluasetuksen  mukaan korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten

• ovien leventäminen
• luiskien rakentaminen
• kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen
• valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen
• kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä
• vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt.

Vakituisella asunnolla tarkoitetaan sitä asuntoa, missä henkilö tosiasiallisesti asuu. Vakituisen asunnon käsitettä ei ole rajattu vain niihin perusteisiin, millä henkilön kotipaikka määräytyy. Vaikeavammaisella henkilöllä voi olla siten vammaispalvelulain tarkoittamia vakituisia asuntoja useampiakin.

Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä. Suunnittelun toteuttaa yleensä rakennusalan ammattilainen kuten rakennusmestari tai -insinööri. STM suosittaa, että muutostöiden suunnittelussa ja toteutuksessa voi olla syytä tehdä alueellista yhteistyötä ja keskittämistä esimerkiksi osaamiskeskusten kanssa hyvän lopputuloksen ja riittävän ammattitaidon kertymisen varmistamiseksi.

Korvattavissa muutostöissä tulee noudattaa soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Vammaisten asumispalveluiden laatusuosituksen mukaan asunnon muutostyöt tulee tehdä, jos mahdollista, hieman ennakoiden.

Korvattavat välineet ja laitteet

Vammaispalveluasetukset  mukaan korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat

• nostolaitteet
• hälytyslaitteet
• vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. Asunnon muutostöinä on pidetty myös välineitä ja laitteita, jotka kuuluvat kodin vakiolaitteistoihin. Oikeuskäytännössä esim. erillistä sähköuunia ja liesitasoa on pidetty kokonaan korvattavana asunnon muutostyönä.

Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.

Harkittaessa asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamista, tulisi päätöksenteossa kiinnittää huomiota

• hakijan vaikeavammaisuuteen asunnossa suoriutumisen kannalta
• tosiasialliseen tarpeeseen eli voidaanko käyttää myös vaihtoehtoisia ratkaisuja, esimerkiksi asunnon muutostöitä
• onko kyseessä vaikeavammaisen hakijan vakituinen asunto
• voidaanko laitteilla/välineillä edesauttaa henkilön selviytymistä tavanomaisista elämäntoiminnoista vai tarvitseeko henkilö esimerkiksi laitoshoidon palveluja
• onko laite muutoin tarkoituksenmukainen
• ovatko kustannukset kohtuullisia

Muutostöiden kustannusten korvaaminen

Vammaispalvelulain  mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä aiheutuvat kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Laissa ei mainita varallisuusharkintaa tai euromääräisiä ylärajoja korvauksille.

Muutostöistä ja muista toimenpiteistä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset korvataan kokonaan. Määriteltäessä kustannusten kohtuullisuutta on selvitettävä hankittavan laitteen keskimääräinen markkinahinta, ja se mikä on kulloinkin vammaiselle henkilölle sopiva ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu.

Kunnan korvausvelvollisuuden piiriin kuuluvat ainoastaan välttämättömät vamman tai sairauden aiheuttamasta tarpeesta johtuvat kustannukset. Korvattaviin kustannuksiin eivät yleensä kuulu ne kustannukset, jotka aiheutuvat asumismukavuudesta tai esimerkiksi asumistason parantamisesta.

Mikäli vammainen henkilö muuttaa tai vaihtaa asuntoa, on korvausta koskevassa hakemuksessa perusteltava, paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin, myös muuton tai asunnon vaihdon peruste. Asunnon vaihdon syynä voi olla esimerkiksi perhetilanteen muutos, lapsen syntymä, lisääntynyt apuvälineiden tarve tai tarve vaihtaa paikkakuntaa työn takia.

Kun uudisrakentamisesta aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia vamman takia, on ne kohtuullisilta osin korvattava silloin, kun kustannuksia on pidettävä välttämättöminä. Asunnon peruskorjaukseen ei yleensä voi saada vammaispalvelulain mukaan korvausta.

Asunnon muutostöiden suorittaminen ja korvaaminen

Asunnon muutostöiden kustannusten sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimista ja kustannusten korvaamista koskeva säännös on luonteeltaan korvaussäännös. Tämä tarkoittaa sitä, että vammaisella henkilöllä on oikeus itse päättää, minkälaisia laitteita ja välineitä hän hankkii tai minkälaisia asunnon muutostöitä hän teettää. Kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta korvata kuin välttämättömät ja kohtuulliset kustannukset.

Vammaisen henkilön ei tarvitse neuvotella etukäteen kunnan kanssa välineiden ja laitteiden hankkimisesta tai asunnon muutostöiden teettämisestä. Kustannusten korvausta on haettava vammaispalveluasetuksen 20 §:ssä säädetyssä määräajassa eli kuudessa kuukaudessa kustannusten synnystä.

Jos välineet ja laitteet on hankittu vammaisen henkilön toimesta ilman siihen liittyvää kunnan etukäteisarviota välineiden ja laitteiden tai asunnon muutostöiden kustannusten välttämättömyydestä ja kohtuullisuudesta, merkitsee se aina sitä, että kunta päätöksessään suorittaa jälkikäteen tämän arvion. Tämä voi johtaa siihen, että kunta ja vammainen henkilö ovat kustannusten välttämättömyydestä tai kohtuullisuudesta erimielisiä.

Jos vammainen henkilö on itse valinnut ja teettänyt työn urakoitsijalla, syntyy sopimussuhde vammaisen henkilön ja urakoitsijan kanssa. Mikäli kohteessa on ollut suunnitteluvirhe tai työssä on joku muu virhe, vastaa suunnittelija tai urakoitsija virheestään yleisten sopimusehtojen mukaan. Tällaisessa tilanteessa kunta ei osallistu asiassa mahdollisesti syntyviin erimielisyyksiin. Vammaisella henkilöllä on mahdollista saattaa asia esimerkiksi kuluttajaviranomaisten käsiteltäväksi.

Kunta voi myös huolehtia asunnon muutostöiden suorittamisesta itse. Tämä edellyttää aina vammaisen henkilön suostumusta. Kunta voi tällaisissa tilanteissa kilpailuttaa urakoitsijat ja teettää muutostyöt valitsemallaan palveluntuottajalla.

Mikäli muutostöiden osalta tapahtuu esimerkiksi työnsuorittamiseen liittyvä virhe, vastuu on työn tekevällä urakoitsijalla. Vammainen henkilö voi tällöin esittää vaatimuksen virheen korjaamisesta vain kunnalle. Kunnan tehtävänä on tällöin arvioida, minkälainen virhe on kyseessä ja minkälaisia mahdollisia korjaustoimenpiteitä asia edellyttää. Vammaisen henkilön ei siis tarvitse eikä hän voi asioida virheen johdosta varsinaisen työn tekevän urakoitsijan kanssa tilanteessa, jossa kunta on ottanut muutostöiden suorittamisvastuun itselleen.

Kunnalla on oikeus päättäessään asunnon muutostöiden ja asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden korvaamisesta asettaa päätöksessään sellaisia ehtoja, jotka mahdollistavat muutostöiden tekemisen tai jotka muutoin positiivisella tavalla vaikuttavat korvattavien asunnonmuutostöiden suorittamiseen. Kunnalla on oikeus vaatia ennen asunnon muutostöiden maksamista, että asunnossa tehdään esimerkiksi tarvittavat peruskorjaukset.

Lähteet:

Juha-Pekka Konttinen, lakimies
Vammaisten ihmisoikeuskeskus VIKE

Tapio Räty. Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010.

  Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:4.