Apuvälinepalvelujen työnjako

Terveydenhuolto
Sosiaalitoimi
Kela
Vakuutusyhtiöt
Opetustoimi
Työvoimahallinto
Valtiokonttori

Terveydenhuolto

Terveydenhuolto vastaa pääsääntöisesti apuvälinepalveluista. Terveydenhuollon apuvälineet järjestetään osana lääkinnällistä kuntoutusta. Apuvälinepalvelut on porrastettu niin, että perusapuvälineistä vastaa perusterveydenhuolto ja vaativampaa erityisosaamista edellyttävistä apuvälineistä vastaa erikoissairaanhoito.

Erikoissairaanhoidon vastuulla ovat 

• suurin osa lasten apuvälineistä
• kuulon, näön, hengityksen ja kommunikoinnin apuvälineet
• ympäristönhallintalaitteet
• liikkumisen apuvälineistä sähköpyörätuolit ja sähkömopot
• muut vaativaa toimintakyvyn arviointia edellyttävät ja harvinaiset apuvälineet

Erikoissairaanhoidon apuvälinepalveluun edellytetään lääkärin lähetettä, jossa on mainittu henkilön toimintakyky, toimintakyvyn rajoitukset, aiheutuvat haitat sekä henkilön muut apuvälineet ja palvelut.

Perusterveydenhuollon apuvälineistä antavat lisätietoja terveyskeskusten apuvälinekeskukset sekä fysio- ja toimintaterapiaosastot.

Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaiset terveydenhuollon apuvälineet, niiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huolto ovat terveydenhuollon asiakasmaksulain nojalla käyttäjälleen maksuttomia. Terveyskeskukset eivät korvaa kustannuksia niistä apuvälineistä, jotka henkilö on itse jo hankkinut.

Sosiaalitoimi

Vaikeavammaisen henkilön asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat apuvälineet

Vammaispalvelulain mukaan kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Vaikeavammaisena tässä yhteydessä pidetään henkilöä, jolle liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia.  

Korvattavia asunnon muutostöitä ovat henkilön vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät rakennustyöt kuten

• ovien leventäminen
• luiskien rakentaminen
• kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohdon asentaminen
• valaistusmuutostyöt ja kontrastien lisääminen
• kiinteiden kalusteiden ja rakennus- ja sisustusmateriaalien muuttaminen sekä
• vastaavat muut henkilön vakituisessa asunnossa suoritettavat rakennustyöt.

Asunnon muutostyöksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asunnon välittömästä lähiympäristöstä.

Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat

• nostolaitteet
• hälytyslaitteet tai
• vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet.

Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi.  

Asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet ovat kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva tukitoimi, johon vaikeavammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus, kun hän täyttää asetetut myöntämiskriteerit. Kunta ei voi evätä näitä tukitoimia määrärahojen puutteen perusteella.

Vammaisen henkilön päivittäisten toimintojen välineet, koneet ja laitteet

Sosiaalitoimi voi korvata tai antaa käyttöön vammaisen henkilön tarvitsemia päivittäisten toimintojen välineitä, koneita ja laitteita, jotka ovat muita kuin lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi

• auto
• kodinkoneet
• vapaa-ajan välineet

Korvausta näiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin suoritetaan sellaiselle vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä vammansa tai sairautensa johdosta liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa.

Näiden laitteiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet. Nämä ovat määrärahasidonnaisia palveluita, joihin vammaisella henkilöllä ei ole subjektiivista oikeutta.   Kunnan korvaus on sidottu ”tarpeellisiin” ja ”todellisiin” kustannuksiin eli vain kohtuullisiin, välttämättömänä pidettäviin vammasta tai sairaudesta johtuviin kustannuksiin.

Kunta voi määritellä kohtuullisena pidettävän osan vammaisen hankkiman välineen hankintahinnasta, jos vammainen henkilö on hankkinut kalliimman ja/tai teknisesti vaativamman laitteen kuin vammasta tai sairaudesta johtuva tarve välttämättä edellyttää. 

Korvausta myönnettäessä tulee harkita, miten apuväline tukee omatoimista suoriutumista kotona. Arvioinnissa otetaan huomioon vamman aiheuttamat rajoitukset sekä mahdollisuus käyttää muita kotiin kuuluvia välineitä.

Korvausta voi hakea puolen vuoden kuluessa kustannusten syntymisestä, mutta selkeintä on keskustella hankinnasta ensin sosiaalitoimen kanssa. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita tai laitteita korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi.

Kunta vastaa siitä, että väline tai laite voidaan ottaa käyttöön ja tästä käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista. Vammainen henkilö vastaa suoranaisista käyttökustannuksista, kuten sähkölaskusta.

Kela

Kansaneläkelaitos vastaa vaikeavammaisten henkilöiden työssä tai opiskelussa tarvitsemista vaativista ja kalliista apuvälineistä. Apuvälineen myöntämisen perusteena on, että hakija on vaikeavammainen eli ei vian tai vamman vuoksi selviydy opiskelustaan tai työstään ilman näitä apuvälineitä tai se olisi kohtuuttoman raskasta. Apuvälineitä ovat esim. tekniset erityislaitteet kuten suurennuslaitteet (lukutelevisio), piste- ja isonäytöt sekä atk-laitteistot.

Kela myöntää apuvälineitä myös osana harkinnanvaraista kuntoutusta, kun ne ovat välttämättömiä sairauden tai vamman takia työssä selviytymisessä. Tällaisia apuvälineitä ovat esim. erikoistyötuolit ja erikoisvalaisimet.

Opiskelussa tarvittavia apuvälineitä korvataan peruskoulun seitsemänneltä luokalta lähtien. Jotta apuvälineitä myönnettäisiin, Kela edellyttää, että peruskoulun 7.-10. luokkalaiselle laaditaan ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Suunnitelman tavoitteena on selvittää nuoren realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään. Vaikeavammaisella nuorella, jolla on useita vammoja ja sairauksia, ammatillinen suunnitelma voidaan usein tehdä vasta peruskoulun 9. luokalla. Henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman tekijänä voi olla koulu, terveydenhuolto tai muu vastaava taho.

Apuväline annetaan asiakkaan omistukseen. Kela vastaa apuvälineiden käytön opettamisesta ja huollosta ja seuraa apuvälineiden käyttöä. Kela ei kuitenkaan korvaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena myönnettyjen apuvälineiden huolto- ja korjauskuluja, vaan apuvälineen saaja vastaa niistä itse.

Kela vastaa myös vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluissa tarvitsemista etätulkkauslaitteista. Ne myönnetään, jos palvelunkäyttäjä pystyy käyttämään etätulkkausta sekä siihen tarvittavia laitteita. Palvelun käyttämiseen tarvitaan

• tietokone
• laajakaistayhteys
• tietokoneohjelma, joka soveltuu kuvalliseen ja äänelliseen viestintään
• tietokoneeseen liitettävä kamera.

Käyttäjä saattaa tarvita myös kuulokkeen ja mikrofonin.

Vakuutusyhtiöt

Vakuutusyhtiötkorvaavat lääketieteellisin perustein tarvittavia apuvälineitä, kun apuvälinetarpeen syynä on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko. Apuvälineet korvataan vakuutuksen ehtojen mukaisesti. Mikäli vakuutus ei kata kaikkia tarvittavia apuvälineitä siirtyy järjestämisvastuu terveydenhuollolle, sosiaalitoimelle tai Kansaneläkelaitokselle tarpeesta ja välineistä riippuen.

Opetustoimi

Opetustoimi järjestää erityisopetusta tarvitsevalle oppilaalle koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. Vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi

• opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet
• koulussa liikkumista helpottavat hissit, kaiteet, luiskat
• erilaiset pulpetit ja tuolit

Koulun apuvälinepalveluita haetaan kouluterveydenhuollon kautta. Koulun apuvälineiden kartoitus on hyvä tehdä jo päivähoidossa ennen ensimmäiselle luokalle siirtymistä.

Oppilaan henkilökohtaiset lääkinnälliset apuvälineet tulevat terveydenhuollon kautta ja peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelussa tarvittavat vaativat opiskelun apuvälineet Kansaneläkelaitoksen kautta.

Työvoimahallinto

Työvoimahallinto voi korvata vajaakuntoisen henkilön työnantajalle työolosuhteiden järjestelytukea. Tällä tuella työnantaja voi hankkia työkoneita, työmenetelmiä tai työpaikan muutostöitä, jotka auttavat vajaakuntoisen työntekijän työhön sijoittamista tai tukevat hänen työssä pysymistään.

Valtiokonttori

Valtiokonttori korvaa valtion työntekijöiden työtapaturman johdosta tarvitsemat proteesit ja apuvälineet sekä sotilastapaturmalain piiriin kuuluvien henkilöjen apuvälineet.

Tuula Hurnasti, tutkija, TtM, toimintaterapeutti ja
Outi Töytäri, tutkija, TtM, fysioterapeutti
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lähde:

Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö. Kynnys ry 2010.