MielenMuutos masennuksen hoidossa. (2011) Toimittajat Marja Saarenheimo & Minna Pietilä. MielenMuutos -tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti 2 . Helsinki: Vanhustyön keskusliitto.
Tutkimuksen aihe
MielenMuutos –masennushankkeessa oli tavoitteena (1) edistää suomalaisten ikäihmisten mielenterveyteen liittyvää tutkimusta ja kehittämistyötä sekä (2) kehittää Suomen oloihin sopiva räätälöidyn hoidon malli ikäihmisten masennuksen hoitoon ja tarkastella mallin vaikutuksia tutkimuskunnassa. Hoitomallin suunnittelussa hyödynnettiin uusinta tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä.
Tutkimusasetelma
Interventiotutkimukseen osallistui 139 yli 60-vuotiasta espoolaista, masennuksesta kärsivää ihmistä. He jakautuivat asuinalueensa mukaan interventio- ja vertailuryhmään. Intervention toteutti jalkautuva moniammatillinen tiimi, joka koostui psykiatrisesta sairaanhoitajasta, fysioterapeutista ja psykologista.
Intervention ydinperiaatteina olivat jalkautuminen, tavoitteiden määrittely yhdessä asiakkaiden kanssa, voimavarakeskeisyys sekä hoidon yksilöllinen ja joustava räätälöinti. Keskeistä oli myös yhteistyö muiden asiakasta hoitavien tahojen sekä omaisten kanssa. Hoito muodostui palveluohjauksesta, psykososiaalisesta ryhmätoiminnasta, fyysisestä harjoittelusta ja yksilöterapiasta.
Tutkimustulokset
Verrattuna tavanomaiseen masennuksen hoitoon Mielenmuutos–intervention räätälöity hoito kohensi masennuksesta kärsivien ikäihmisten elämää monin tavoin. Tutkimuksen kaikissa määrällisissä päätulosmuuttujissa tapahtui myönteisiä muutoksia, joista suuri osa oli tilastollisesti merkitseviä. Erityisen merkittävää oli GDS–mittarilla arvioidun masennuksen lieveneminen interventioryhmässä.
Tutkimuksen tilastolliset päätulokset interventioryhmän osalta olivat:
• masennus väheni
• mieliala nousi
• ahdistuneisuus väheni
• elämänlaatu koheni
• elämänhallinnan kokemus koheni
• toiveikkuus tulevaisuuden suhteen lisääntyi
• yksinäisyys koettiin vähemmän haitalliseksi
• välineellinen toimintakyky koheni
Yksittäisten asiakasprosessien laadullinen tarkastelu toi esiin variaation sekä osallistujien alkutilanteissa että masennuksen merkityssisällöissä ja tuen tarpeissa. Asiakkaiden tilanteiden muutokset intervention aikana vaihtelivat sekä arvioidulta suuruudeltaan että merkitykseltään.
Mitä annettavaa tutkimuksella on käytännön sosiaalialan työlle?
MielenMuutos–masennuksenhoitomalli muodostaa hyvän pohjan ikäihmisten mielenterveystyölle kunnallisessa palvelujärjestelmässä. Moniammatillisen mielenterveystiimin luontevin tukikohta on terveyskeskus, josta käsin ammattilaiset voivat jalkautua asiakkaiden luo ja jossa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa järjestyy helpoiten. Yhteydet erikoissairaanhoidon vanhuspsykiatriaan ovat tärkeät erityisesti vakavista häiriöistä kärsivien asiakkaiden kohdalla.
Psykososiaalisella ja sosiokulttuurisella ryhmätoiminnalla on keskeinen rooli. Sitä voivat kunnan lisäksi järjestää kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja seurakunnat. Tärkeää on, että ikäihmiset pääsevät palveluiden äärelle, mitä työntekijöiden jalkautumisen lisäksi vahvistaa asianmukaisen kuljetusavun tarjoaminen.
Minna Pietilä
PhD, tutkija
Vanhustyön keskusliitto