Merja Anis (2008) Sosiaalityö ja maahanmuuttajat - lastensuojelun ammattilaisten ja asiakkaiden vuorovaikutus ja tulkinnat. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 47/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja, Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos.
Tutkimuksen aihe
Tutkimuksessa käsitellään sosiaalityötä maahanmuuttajien parissa. Kontekstina on lastensuojelu, mutta useissa kysymyksissä sivutaan sosiaalityötä myös laajemmin. Tutkimuksessa etsitään tietoa siitä, millaisia ovat maahanmuuttajia koskevat erityiskysymykset ja kuinka näitä kysymyksiä käsitellään suomalaisessa lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkimuksen tarkoituksena on myös tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden työkäytännöistä ja tulkinnoista sekä asiakkaiden omista kokemuksista ja tulkinnoista.
Tutkimusasetelma
Tutkimus on artikkelimuotoinen väitöskirja, jonka aineisto koostuu 11 lastensuojelun asiakaskeskustelusta ja asiakaskeskustelujen jälkeen toteutetuista haastatteluista, joita on yhteensä 35. Tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimus koostuu yhteenveto-osiosta sekä artikkeleina julkaistuista pienoistutkimuksista.
Tutkimustulokset
Tutkimuksessa sosiaalityöntekijöiden tulkinnat maahanmuuttajasosiaalityöstä paikantuvat kuuteen erilaiseen kehykseen: vieraannuttavaan, sopeuttavaan, tasa-arvoistavaan, kulttuuritietoiseen, rasismitietoiseen sekä osallistavaan.
Maahanmuuttajien erityiskysymykset näkyvät harvoin suoraan sosiaalityön asiakaskeskusteluissa, vaan keskustelut sujuvat usein yleisammatillisessa hengessä. Aineistossa maahanmuuttajaerityiseksi määrittyy ammattilaisten esille tuoma lapsen kielen ja kulttuurin säilyttämisen tärkeys. Usein sekä ammattilaiset että asiakkaat käyttävät keskustelussa kulttuuridiskurssia, kun haluavat perustella jonkin asian oikeellisuutta.
Lasten osallisuus määrittyy tutkimuksessa enemmän lapsierityiseksi kuin maahanmuuttajaerityiseksi kysymykseksi. Lapsen osallisuuteen vaikuttaa paljon se, kuinka aikuiset antavat mahdollisuuksia lapsen osallisuudelle. Asiakkaat, niin aikuiset kuin lapset, kertovat tutkimusaineistossa paljon kouluun liittyvistä ongelmista, joita on muun muassa rasistinen kiusaaminen. Tärkeä haaste maahanmuuttajien parissa tehtävässä sosiaalityössä on kehittää erilaisia rasismiin puuttuvia työkäytäntöjä.
Mitä annettavaa tutkimuksella on käytännön sosiaalialan työlle?
Tutkimus antaa eväitä työskentelyyn maahanmuuttajien parissa sekä haastaa pohtimaan monikulttuurisuuteen liittyviä asioita ja erilaisia työskentelytapoja. Tutkimus tuo esiin myös tärkeää tietoa maahanmuuttajien omista kokemuksista ja sosiaalityöntekijöiden tulkinnoista. Maahanmuuton yleistyessä myös maahanmuuttajien osuus lastensuojelun asiakkaista lisääntyy. On tärkeää, että sosiaalityöntekijät kehittävät omaa asiantuntijuuttaan liittyen monikulttuurisuuteen.
Monikulttuuriseen työhön voi nähdä liittyvän kaksoisvaatimuksen: asiakkaita tulee kohdella tasa-arvoisesti, mutta samalla tulee huomioida myös eroja. Asiakkaan sosiaalinen tilanne, elämänhistoria ja tulevaisuuteen liittyvät toiveet tulee huomioida vuorovaikutustilanteessa asiakkaan kanssa. Pelkkä ryhmittely kulttuurisiin ryhmiin sellaisenaan ei siis auta lisäämään ymmärrystä.
Sosiaalityöntekijät saattavat myös joutua kyseenalaistamaan oman organisaationsa toteuttamaa työtä, jotta voisivat paremmin työskennellä erojen huomioimiseksi. Sosiaalityötä voi aina pitää luonteeltaan kulttuurisena työnä, jonka tehtävänä on auttaa asiakasta selviytymään sosiaalisessa ympäristössään.
Minna Karjalainen
Yhteiskuntatieteiden ylioppilas