Lassila, Tytti (2010) Vuorovaikutuksessa rakentuvat ongelmapuhe ja identiteetit - Tutkimus rikosseuraamusalan asiakassuhteista toimintaohjelman aikana.
Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos.
Tutkimuksen aihe
Tutkimuksessa analysoidaan ongelmapuheen ja identiteettien vuorovaikutuksellista rakentumista Rikosseuraamuslaitoksen yhdyskuntaseuraamustoimistossa toteutetun toimintaohjelman aikana. Ongelmapuhetta ja identiteettejä tarkastellaan osana sosiaalityön erilaisia asiakassuhteita, joita tutkimuksessa on myös paikannettu. Tarkasteltuja suhteita ovat kontrolli- ja liittämis-, kumppanuus-, huolenpitosuhde ja vuorovaikutuksessa rakentuva suhde, mitkä perustuvat Kirsi Juhilan jaottelulle.
Tutkimusasetelma
Tutkimuksen kvalitatiivinen aineisto koostuu 10 tunnin liikenneturvaohjelmaan osallistuneiden asiakkaiden (n=3) ja kahden ohjelmaan osallistuneen työntekijän välisistä keskusteluista. Aineisto kerättiin luonnollisessa ympäristössä tallentamalla videolle ohjaajien ja asiakkaiden väliset keskustelut. Aineisto litteroitiin, minkä jälkeen aineistosta poimittiin tutkimuskysymysten kannalta olennaiset keskustelut. Aineistoa lähestytään diskurssianalyysin avulla, joka mahdollistaa identiteettien ja ongelmapuheen tilannesidonnaisen tarkastelun.
Tutkimustulokset
Työntekijät ja asiakkaat osallistuvat molemmat sekä ongelmapuheen että identiteettien rakentamiseen. Ongelmapuheesta on tunnistettavissa asenne-, päihde-, tunne-, teoria- ja kulttuuripuhe. Ongelmapuheen muotoutumisen tavoissa on eroavaisuuksia, joka näkyy ongelmapuheen nimeämisessä. Ongelmapuhe on yhteydessä myös identiteettien muodostamiseen. Päihteisiin ja rikoksiin liittyvät identiteetit rakentuvat usein osana ongelmapuhetta. Muita tunnistettuja identiteettejä ovat ei-toivottu identiteetti, onnistujan identiteetti ja vahvistava identiteettipuhe. Erityisesti asiakkaan vahvistamiseen liittyvät identiteetit syntyvät vastareaktiona kielteisiin identiteetteihin, ja niillä pyritään myös muutospuheen vahvistamiseen.
Vuorovaikutuksessa rakentuva suhde on keskusteluissa koko ajan läsnä. Muut sosiaalityön suhteet aktivoituvat, kun havaitaan tarve huolenpitoon, vahvistamiseen tai syrjäytymisuhan arviointiin. Ongelmapuheen ja identiteettien muotoutumisessa on tunnistettavissa kolme diskurssia, jotka ovat institutionaalinen diskurssi, asiantuntijuuden diskurssi ja vahvistamisen diskurssi. Diskurssien sisällä rakennetaan erilaisia ongelmapuheita ja identiteettejä. Vuorovaikutustilanteessa vahvimpana oleva diskurssi vaikuttaa myös siihen, millaista ongelmapuhetta ja identiteettien muovautumista vahvistetaan tai vastaavasti sivuutetaan.
Mitä annettavaa tutkimuksella on käytännön sosiaalialan työlle?
Vaikka yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tehtävä sosiaalityö on hyvin kapea osa-alue sosiaalityön alueella, on ongelmatyö, institutionaalisuus ja vuorovaikutus sitäkin yleisempiä asioita. Tämän tutkimuksen tulokset ovat siirrettävissä suoraan yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakastyöhön, mutta myös laajemmin sosiaalityöhön. Institutionaalisen tulkinnan ulottuvuus on tärkeä tiedostaa, jotta asiakas tulisi nähdyksi kokonaisuutena. Ongelmapuheen ja identiteettien institutionaalisen siteen ymmärtäminen auttaa tiedostamaan niitä haasteita, joita konteksti työlle asettaa.
Tämä tutkimus laajentaa käsitystä sosiaalityön monipuolisuudesta, mutta myös haastaa pohtimaan kriittisesti sosiaalityössä tuotettuja identiteettejä sekä ongelmapuheen tulkitsemisen tapoja. Eriytynyt ongelmatyöskentely tuo mahdollisuuksia tarjota asiakkaalle erikoistuneempia auttamispalveluja, mutta samalla on vaarana asiakkaan pönkittäminen entistä kauemmas marginaaliin. Lisäämällä auttamistahojen määrää, lisätään samalla mahdollisuuksia liittää asiakkaaseen uusia identiteettejä. Tämänkin tutkimuksen mukaan jo pelkästään tietyssä paikassa asiointi kohdistaa asiakkaaseen oletuksia tietyistä identiteeteistä.
Sosiaalityön itsessään on tunnistettava se realiteetti, että asiakkuus edellyttää tulkintaa, joka kohdistuu monen muun asian ohella myös identiteetteihin ja ongelmapuheeseen. Ongelmapuheisiin ja identiteettien muodostumiseen liittyvien diskurssien tunnistaminen auttaa pohtimaan myös sitä, mistä näkökulmista sosiaalityöhön liittyviä keskusteluita käydään. Painopiste asettuu helposti työntekijöiden asiantuntijuuden ja instituutioiden aseman vahvistamiseen. Asiakkaan vastapuhe ei aina pääse esille. Myöskään vahvistamisen diskurssit eivät aina ole kovin vahvasti näkyvillä.
Tytti Lassila
YTM, rikosseuraamustyöntekijä
Rikosseuraamuslaitos
Lue Pro gradu