Anna Kulmala, Heli Valokivi ja Anni Vanhala (2003)
Sosiaalityön kohtaamisia asiakkaiden kertomana.
Teoksessa Mirja Satka, Anneli Pohjola ja Marketta Rajavaara (toim.) Sosiaalityö ja vaikuttaminen. Jyväskylä: Sophi.
Tutkimuksen aihe
Artikkelissa keskitytään sosiaalityön vaikuttavuuteen asiakkaiden kertomusten kautta. Tutkijat tuovat esiin, että he näkevät vaikuttamisen moninaisena tapahtumana, jossa on mukana useita aktiivisia toimijoita. He perustelevat tutkimustaan sillä, että viimesijaisten auttamisorganisaatioiden asiakkaita harvoin pyydetään kertomaan, kuinka he ovat tulleet autetuiksi.
Tutkimusasetelma
Tutkijat etsivät vastausta siihen, mitä sosiaalityön vaikutus on asiakkaiden kertomana ja millaisia odotuksia he asettavat sosiaalityölle. He ovat haastatelleet 39 asiakasta vuosina 1998—2001 kolmessa eri auttamistyön paikassa. Näitä paikkoja määrittää viimesijaisuus ja kontrolli. Aineisto on kerätty teema- ja narratiivisen haastatattelun avulla ja analyysissä on keskitytty kuulemaan, mitä asiakkaat kertovat sosiaalityön kohtaamisista, työntekijäsuhteistaan ja omasta asiakkuudestaan.
Tutkimustulokset
Tutkimuksen tuloksena Kulmala, Valokivi ja Vanhala toteavat, että sosiaalityön vaikutus on asiakkaan näkökulmasta konkreettisiin tarpeisiin vastaamista, vuorovaikutuksen kautta saatuja kokemuksia ja kohtaamisen seurauksena tapahtuvia asioita ja muutoksia. Haastateltavien kertomuksista tutkijat ovat jäsentäneet sosiaalityön tehtäviksi sosiaaliasioiden hoidon ja sosiaalisen kanssakäymisen. Näistä ensimmäinen on sellaisten konkreettisten asioiden hoitoa, kuten esimerkiksi taloudellisen tuen antamista, asunnon saamista tai juomisen vähenemistä. Jälkimmäinen on asiakkaan ja työntekijän väliseen vuorovaikutukseen liittyvää ja nähtävissä konkreettisten asioiden hoitamisen välineenä. Tosin vuorovaikutuksella sinänsä voi tutkijoiden mukaan olla vaikutusta asiakkaan elämään.
Kohtaamistilanteet, joista asiakkaat kertovat, jäsennetään tutkimuksessa liittouman käsitteen avulla, jonka ulottuvuudet ovat sitoutuminen ja irtisanoutuminen. Vahva liittoutuminen tai sitoutuminen askarruttaa tutkijoita ja he pohtivat voiko vahva sitoutuminen olla riippuvuutta. Toisaalta he toteavat, että työntekijä voi liittoutua asiakkaan kanssa ainoastaan järjestelmän sallimissa rajoissa ja asiakasta puolestaan motivoi liittoutumiseen paremman etuuden saaminen. Parhaimmillaan tutkijat näkevät kuitenkin liittoutumisen arkipäiväistä ihmissuhteiden luonnollisuutta.
Vahvan liittoutumisen ja liittoumasta irtisanoutumisen väliin jää sellaiset vuorovaikutuksen ulottuvuudet, kuin kriittinen sopeutuminen, viranomaisten keskinäinen liittoutuminen. Irtisanoutuminen kuvaa tilannetta, jossa joko asiakas, työntekijä tai auttamisjärjestelmä irtisanoutuu yhteistyöstä. Riskinä tällaisessa tilanteessa tutkijat näkevät sen, että viranomaiset alkavat valikoida asiakkaitaan parempien tulosten aikaansaamiseksi. Asiakkaan kohdalla irtisanoutuminen suhteesta voi merkitä oman asiantuntijuuden kasvua.
Mitä annettavaa tutkimuksella on sosiaalialan työlle?
Artikkeli on yksi puheenvuoro sosiaalityön vaikuttavuudesta käytävään keskusteluun. Asiakkaiden kertomusten ja tutkimusten tulosten perusteella tutkijat itse arvioivat, että sosiaalityössä voidaan puhua enemmän hienovireisestä ja pienestä vaikuttavuudesta eikä niinkään suuresta muutostarinasta ja tavoitelähtöisestä toiminnasta.
Sosiaalityöntekijät tekevät nähdäkseni työtä hyvin ristiriitaisten odotusten kentällä. Yhtäällä on yksilölliset asiakkaiden omat odotukset ja toisaalla yhteiskunnalliset odotukset sosiaalisten ongelmien vähenemisestä. Tutkijoiden käsitys vaikuttavuudesta heijastelee myös tätä ristiriitaa. Kun sosiaalityön vaikuttavuutta tulkitaan suhteessa saavutettuihin tavoitteisiin, voidaan tehdä tulkintoja, joiden mukaan vaikutukset ovat vähäisiä.
Uskon, että artikkeli vahvistaa ja tukee sosiaalityöntekijöiden omaa arkista kokemusta ja tietoa siitä, että monien asiakkaiden kohdalla työn vaikutukset ovat pieniä ja hienovaraisia, mutta joilla voi olla todellista merkitystä asiakkaalle.
Tutkimus on myös hyvä esimerkki siitä, miten asiakkaan puhetta tarkasti kuulemalla sosiaalityöntekijä löytää asiakkaan omia merkityksenantoja kokemuksilleen. Tutkimuksen tekemisestä poiketen sosiaalityön käytännössä kuitenkin on tärkeää, että näitä merkityksenantoja tulkitaan yhdessä.
Kirsi Nousiainen
VTT, erikoistutkija
Socca