Katri Savolainen ( 2008) Yhteisösosiaalityön tehtävä mielenterveyden edistämisessä.
Sosiaalityön erikoistumiskoulutuksen yhteisösosiaalityön erikoisalaan liittyvä lisensiaatin tutkimus. Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.
Tutkimuksen aihe
Tutkimus tarkastelee sosiaalityön roolia ja tehtävää mielenterveyden edistämiseen liittyvässä työssä. Tutkimuksen tavoitteena on ollut mm. tuottaa tietoa yhteisösosiaalityön toimintakäytäntöjen kehittämistä varten. Esimerkiksi WHO:n vuoden 2005 Mielenterveyttä kaikille -julistus on vaatinut yhteisötasoisten interventioiden kehittämistä.
Tutkimusasetelma
Tutkimus on teoreettinen tutkimus, jonka aineistona ovat aiheeseen liittyvä kriittisesti valittu tieteellinen kirjallisuus ja muu kirjallinen materiaali. Savolainen tarkastelee tutkimusaineistoa kriittisen sosiaalisen toiminnanteorian kautta.
Tutkimustulokset
Lukuisin tutkimuksin on osoitettu elinolosuhteiden vaikutus terveyteen sekä, miten sosiaalinen tuki ja yhteisöllisyys edistävät mielenterveyttä. Huono psyykkinen terveys on usein yhteydessä huonoihin sosiaalisiin suhteisiin, heikkoon taloudelliseen asemaan sekä puutteellisiin elinolosuhteisiin. Savolainen pitää yhteisösosiaalityötä käyttämättömänä resurssina laitos- ja sairaalakeskeisessä toimintaympäristössä.
Sosiaalisen tuen puutteella on todettu yhteys mm. mielenterveysongelmista johtuviin itsemurhiin. Sosiaalinen pääoma on siis mielenterveysresurssi, jota tulisi yhteisösosiaalityön keinoin lisätä. Yhteisösosiaalityön tehtävinä mielenterveyden edistämisen alueella voidaan pitää mielenterveyden edistämisen puolustamista, luomista sekä mielenterveyden vahvistamista. Tämänkaltaista työtä varten tarvitaan yhteisöllisiä tiloja kuten yhteisötaloja.
Mitä annettavaa tutkimuksella on käytännön sosiaalialan työlle?
Savolainen korostaa, että mikäli yhteisösosiaalityölle ominaisia toimintamalleja halutaan lisätä, tulee sosiaalityön toimintakulttuuria ja -rakenteita muuttaa. Mielenterveyspalvelujen jatkuvasti kasvavaan kysyntään ei vastatakaan palveluita lisäämällä, vaan yleistä mielenterveyttä edistävien toimien kehittämisellä – ja kehittämisen tulee lähteä sosiaalityön sisältä. Tutkimuksessa esitellään yhteisösosiaalityön kehittämisprosessin malli.
Savolaisen tutkimus on tiivis esitys yhteisösosiaalityön ja mielenterveystyön rajapinnoista. Tutkimukseen on kerätty kattavasti tietoa mielenterveyspalveluiden ongelmista, haasteista, julistuksista ja katsauksista. Tutkimuksesta saa tietoa, joka antaa ”kättä pidempää” esim. mielenterveyden edistämistyön suunnitteluun.
Kuitenkin, kuten usein teoreettisissa tutkimuksissa, tämäkin tutkimus esittää käytännön työntekijöille enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Savolainen toteaa, että sosiaalityöntekijöiden tulisi tuoda työnsä merkityksiä ja vaikutuksia enemmän poliitikoillekin esiin. Sosiaalityöntekijöiden tulee perehtyä tutkimustietoon, jotta he voivat perustellusti esittää päättäjille asiantuntijatietoa. Kuten Savolainen toteaa: ”Asiantuntijatieto, joka ei ole tieteellisesti vakuuttavaa, ei ole myöskään poliittisesti vakuuttavaa.”
Anu Autio
Korkeakouluharjoittelija, sosionomi AMK, kasvatustieteen yo.
THL, Sosiaaliportti
Lue tutkimus