Susanna Helavirta (2011) Lapset hyvinvointitiedon tuottajina
Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, sosiaalityö.
Tutkimusaihe
Tutkimuksessa tarkastellaan hyvinvointia lasten kokemusten ja käsitysten kautta. Mistä hyvinvointi rakentuu lasten käsityksissä ja mitä haasteita lasten hyvinvoinnin määrittelyyn liittyy.
Tutkimusasetelma
Tutkimuksessa tarkastellaan noin 700 lapselta kootun aineiston kautta sitä, miten lapset tuottavat hyvinvointia koskevaa tietoa, millaisena hyvinvointi määrittyy lasten tietona sekä millaisia ehtoja hyvinvointitiedon tutkimiseen ja käyttämiseen liittyy. Lasten käsityksiä ja kokemuksia hyvinvoinnista on tavoiteltu kyselyn, eläytymismenetelmätarinoiden ja haastattelun keinoin.
Tutkimustulokset
Lasten hyvinvointitieto näyttäytyy tutkimuksessa vartioituna, vaiettuna, niukkana, tunteita herättävänä ja nonverbaalisena.
Lasten tuottamassa tiedossa korostuvat teemoina äiti hyvän elämän lähteenä, sosiaalisten suhteiden laajuus, osallisuus ja osattomuus, menestymisen vaade ja menestymättömyyden uhka sekä vastavuoroinen huolenpito kodissa.
Lasten hyvinvointitiedon ehdot näyttävät liittyvän tiedon tuottajan ja käyttäjän käsityksiin lapsista, tiedosta ja sosiaalisista ongelmista sekä hyvinvoinnista.
Mitä annettavaa tutkimuksella on käytännön sosiaalialan työlle?
Käytettävissä olevan hyvinvointitiedon kautta tehdään usein joko yksittäistä lasta tai koko lapsiväestöä koskevia ammatillisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja. Tutkimus nostaa esiin tiedon tuottamiseen ja käyttämiseen liittyvien ehtojen tunnistamisen tärkeyden ja eettisen vastuun.
Näiden ehtojen tunnistaminen ja reflektointi on lasten tuottaman hyvinvointitiedon käyttöönoton lähtökohta ja soveltamisen ehto sekä lapsia koskevassa, että lasten kanssa tapahtuvassa asiantuntijatoiminnassa, erityisesti lastensuojelutyössä ja yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa.
Hyvinvointitiedon aikuislähtöisyyden rinnalle tarvitaan lasten itsensä tuottamaa ja määrittämää tietoa.
Lue lisää