Marika Savukoski (2008) Vapaaksi anoreksian kahleista. Narratiivinen tutkimus selviytymispoluista. Acta Universitatis Lapponiensin 142. Rovaniemi Lapin yliopisto.
Akateeminen väitöskirja. Lapin yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.
Tutkimuksen aihe
Tutkimuksessa on kysymys anoreksiasta selviytymisestä. Siinä on haluttu lähestyä vaikeaa aihetta positiivisten näkökulmien kautta ja kiinnittää huomiota nimenomaan selviytymistekijöihin ja selviytymisen prosessiin. Tutkija kertoo haluavansa tutkimuksensa avulla kertoa anorektikkojen elämästä ja antaa toivoa kaikille tämän sairauden kanssa kamppaileville, heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
Tutkimusasetelma
Kysymyksessä on narratiivinen tutkimus, jossa aineistoksi kerättiin kuuden naisen haastattelussa syntynyttä kertomusta. ja kymmenen kirjoitelmaa. Lopulliseen analyysin tutkija on valinnut viisi haastattelukertomusta ja kuusi kirjoitelmaa.
Aineiston analyysin osalta tutkimuksessa kiinnitytään narratiiviseen analyysiin ja narratiivien analyysiin sekä kategoriseen sisällönanalyysiin. Näiden avulla on aineistoa teemoiteltu, luokiteltu ja tyypitelty sekä muodostettu kertomus, joka sisältää tutkimuksen kannalta keskeiset teemat.
Tutkimustulokset
Tutkimuksessa anorektikon kamppailua pois sairaudestaan kuvataan polku ja Ihmemaa -metaforien avulla. Polku pois anoreksiasta on pitkä ja mutkainen ja usein epämiellyttävä – ongelmana on ennen kaikkea anorektikon lankeaminen uudelleen ja hoitojen keskeyttäminen. Hoitaminenkin on todella vaikeaa, koska kyseessä on monitekijäinen häiriötila tai osittain jopa tuntemattomien syiden tutkiminen.
Selviytymispolun varrella on kullekin toipujalle erilaisia asioita, joiden avulla matka taittuu. Näitä ovat tärkeiden asioiden löytäminen, ammattilaisilta saatu apu, oma paranemishalu, muutto entisestä ympäristöstä, itsensä toteuttaminen sekä vertaistuki ja ystävät. Tärkeitä asioita tutkimuksen naisille olivat parisuhde, oma lapsi, uskoon tulo ja äitisuhde.
Ammattilaisapu esiintyy jokseenkin ristiriitaisena, kaikki eivät ole siitä riittävää apua saaneet tai siihen on suhtauduttu kielteisesti. Omaan paranemishaluun liittyy elämään uudelleen opettelua ja oman ajattelun heräämistä.
Savukoski lähestyy toipumista elämänhallinnan käsitteen kautta. Anorektinen selviytyminen on hyvin pitkälti elämänhallinnantunteen löytämiseen tähtäävää toimintaa, johon vaikuttavat muun muassa yksilölliset tarpeet, sinnikkyys ja optimismi, mutta myös selviytymismatkalla eteen tulevat ja selviytymistä edesauttavat tekijät. On tärkeää, että yksilöllä on niin sanottua sisäistä hallintaa eli uskoa omiin mahdollisuuksiinsa vaikuttaa asioihinsa ja käyttäytymiseensä sekä koettua kompetenssia eli yksilön oma uskomus siitä, että hän pystyy toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Oljenkorsi selviytymiseen löytyy ihmisen vahvuuksista. Nämä ovat niitä psykologisia vahvuuksia, jotka liittyvät hänen käyttäytymiseensä, biologiseen evoluutioon sekä kulttuuriseen ja sosiaaliseen ympäristöönsä. Tukemalla näitä vahvuuksia voidaan ehkäistä ja vähentää sairauksien haittoja, stressiä ja erilaisia häiriöitä. Pelkät luonteenpiirteet eivät itsessään tee yksilöstä vahvaa, vaan hän tarvitsee avukseen myös tarkoituksenmukaisia prosesseja, joiden avulla hän onnistuu parhaiten. Anorektisen henkilön kohdalla selviytymiseen vaikuttavina kolmena vahvuuksien saavuttamiseen liittyvänä keinona Savukoski näkee olevan sitkeyden, luopumisen ja kasvun
Selviytyminen anoreksiasta on monen tekijän summa, johon vaikuttavat yksilön käytössä olevat voimavarat ja vahvuudet sekä koko hänen elämänhistoriansa. Ihmiset käyttävät harvoin vain yhtä mallia tai strategiaa keinona selviytymiseen ja usein nämä ovat tiedostamattomia. Tarkastellessaan anorektista selviytymisprosessia Savukoski onkin löytänyt viitteitä usean eri tutkijan esittelemiin selviytymisstrategioihin.
Selviytymisen ydin on niissä motivaattoreissa ja tekijöissä, joiden kautta anoreksiasta selviytyneet ovat saavuttaneet sisäisen mielenrauhan, lievittäneet pahaa oloaan ja ahdistustaan, kokeneet onnistumisen elämyksiä ja saavuttaneet tunteen kokemusten ylipääsemisestä ja niiden hyväksymisestä osaksi omaa elämänhistoriaa.
Mitä annettavaa tutkimuksella on sosiaalialan työlle?
Tutkimus on hyvä johdatus anoreksiaan ja anorektisen henkilön elämään, ”mystiseen maailmaan”, sekä niihin tekijöihin, jotka tukevat selviytymisen prosessia. Kirjan soisi kuluvan kaikkien niiden käsissä, joiden läheinen tai asiakas sairastaa anoreksiaa. Kuten tutkija tuo esiin on kysymyksessä kuolemanvakava sairaus, josta toipuminen kestää pitkään ja on monipolvinen sekä yksilöllinen. Tutkimus auttaa ymmärtämään edes hieman enemmän sitä, minkälaisten asioiden kanssa anorektikot kamppailevat.
Kirsi Nousiainen
VTT, erikoistutkija
Socca