Sosiaalitieteiden väitöksiä 2010

Isät hyötyvät tuki-interventiosta lapsen kuoleman jälkeen
Lapsen kuoleman kohdanneet isät hyötyvät merkittävästi tuki-interventiosta ja vertaistuesta. Anna Liisa Ahon väitöstutkimuksessa käy ilmi, että osa isistä turvautuu nautintoaineisiin ja lääkkeisiin selviytyäkseen lapsen kuolemasta ja osa eristäytyy ihmissuhteista. Tuella on myönteisiä vaikutuksia isien surureaktioihin ja persoonallisuuden kasvuun. Tutkija perää lisää moniammatillista yhteistyötä isien tukemiseen.

Terapeuttinen kulttuuri läpäisee ymmärryksen parisuhteesta ja erosta
Valtava kiinnostus esimerkiksi mediassa parisuhdetta ja eroja kohtaan perustuu terapeuttiselle ymmärrykselle, jonka mukaan parisuhde on vaativa ja ongelmallinen. Jaana Maksimainen etsii väitöstutkimuksessaan kulttuurista ymmärrystä parisuhteelle ja väittää, että paradoksaalisesti nykyajan tunteelle perustuvaan ”rakkausavioliittoon” on uitettu järki syvemmälle suhteen ytimeen, kuin menneiden aikojen ”järkiavioliitossa”. Parisuhteen terapeuttisen ymmärryksen logiikan mukaan, mitkä tahansa syyt eroonkin ovat mahdollisia ja ymmärrettäviä.

Avioero – tragedia vai uusi mahdollisuus
Arja Hemmingin väitöstutkimus selvittää pohjalaisten eronneiden ja naistenlehtien eroja käsitelleiden kirjoitusten pohjalta erojen syitä, yhteisöjen tukea sekä kuvauksia eroista kriisinä ja kasvun paikkana. Näkemykset erosta sekä esimerkiksi ammattiapuun turvautumisesta vaihtelevat sukupolvittain. Siinä missä naistenlehtien julkkikset näkevät eron ennemminkin mahdollisuutena uuteen onneen, nimettömät kirjoittajat ja pohjalaiset kokevat eron kriisinä tai tragediana.

Enemmän yksilöllisyyttä, yhteistyötä ja asenteiden tunnistamista maahanmuuttajatyöhön
Maahanmuuttajien työllistymisvalmennukseen liittyvää vuorovaikutusta tutkinut Leila Nisula perää maahanmuuttajatyöhön vuorovaikutusta, joka tukee asiakkaan omaehtoista identiteetin määrittelyä uudessa kulttuurissa, vahvempaa yhteistyötä sekä vuorovaikutuksen ja kohtaamisen erityisosaamista, asenteiden tunnistamista, erilaisten vuorovaikutusta tukevien ja kulttuurieroja huomioivien menetelmien hyödyntämistä.

Kuntoutujia ei kuunnella
Ensimmäinen Suomessa kuntoutustieteestä valmistunut väitöstutkimus tuo esiin, että kuntoutujia ei kuulla ja että kuntoutukseen liittyy sellaisia byrokraattisia ongelmia, jotka viivästyttävät vammautuneen ihmisen kuntoutumista tai pahimmillaan jopa estävät sen. Tutkimuksen tekijä Marja Koukkari luonnehtii tätä heitteille jätöksi.

Arjen elämyksellisyys sosiaalityön uutena tukimuotona toimii perheleireillä
Arjen elämyksellisyys on joustava ja muunneltava tukimuoto, jota on helppo muunnella ja räätälöidä sosiaalityön asiakasperheille. Anu Leppimanin väitöstutkimuksessa se kytkeytyy perheleiritoimintaan ja jossa syvennetään perheleirityöhön liittyviä toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja elämyksellisyyden käsitteitä.

Asiakassuunnitelmat sosiaalityön välineenä
Asiakaskohtaisten suunnitelmien tekoa moniammatillisessa lapsiperhetyössä ohjaavat pikemmin institutionaaliset palveluvalikot kuin asiakkaan omat tulkinnat ja merkityksenannot avun tarpeestaan. Näin toteaa Ritva Poikela tuoreessa väitöstutkimuksessaa, joka käsittelee asiakaslähtöisen asiakassuunnitelman tavoittelua.

Vanhukset saavat ryhmämuotoisesta kuntoutuksesta apua ja ovat siihen tyytyväisiä
Vanhukset kokevat saavansa kuntoutuksesta apua ja ovat siten tyytyväisiä saamaansa kuntoutuspalveluun. Kuntoutuslaitosten työkulttuurista toimintaansa ammentavat moniammatilliset tiimit onnistuivat hyvin vanhusten tilannearvioissa ja sen pohjalta tehtävissä tavoitteenasetteluissa.

Meänkielisten yhteisöllisyyden tarkastelu tuottaa ymmärrystä myös maahanmuuttajien yhteisöjen muodostumisesta
Kuinka perinteiseen elämäntapaan juurtuva tornionlaaksolaisuus tulee esille ikääntyneiden arjessa ja ajatuksissa tulevaisuudestaan? Avuntarpeen ilmaiseminen yhteisön ulkopuoliselle on vaikeampaa kuin oman yhteisön sisältä tulevalle. Tämä koskee myös avun vastaanottamista: se on mielekkäämpää yhteisön sisältä. Myös avun vastaanottaminen oman yhteisön sisältä on yhteisön ulkopuolelta saatua apua mielekkäämpää.

Tapa käsitellä vanhemman väkivaltaa lapsen huoltoa koskevissa ratkaisuissa näyttää osin väkivaltaa vähättelevältä
Osassa tuomioistuinten ratkaisuja lapsen huollosta ja asumisesta otetaan huomioon vanhemman väkivalta, mutta osassa ei. Sosiaalityöntekijöiden tekemillä selvityksillä on keskeinen rooli asiantuntijatiedon tarjoajina oikeuteen menneissä huoltoriidoissa. Lausunnoissa oikeudelle väkivaltaepäilyjä ei kuitenkaan aina kirjoiteta selvityksiin näkyviin. Toisaalta osa sosiaalitoimen selvityksistä tarjoaa oikeuden käyttöön hyvinkin tarkkaa informaatiota mahdollisesta väkivallasta.

Kansanedustajat siirtävät puheissaan poliittista vastuuta vanhusten asumisesta valtiovallalta kunnille
Tutkimuksessa on selvitetty kansanedustajien puheessa esiintyviä vanhenemisen paikkoja 1950-luvulta vuoteen 2005 saakka. Toivotut ja ei-toivotut paikat vaihtelevan eri aikakausina ja trendit vaihtuvat noin joka kahdeksas vuosi. 2000 -luvulla kansanedustajat toivovat vanhusten asuvan kotona tai kodinomaisessa pienessä hoivakodissa ja siisrtävät poliittista vastuuta vanhusten asumisesta valtiolta kunnille.

Kuntoutus aloitetaan liian myöhään, hoito katkeilee tai se muodostuu kokoelmaksi irrallisia toimenpiteitä
Tutkimuksen mukaan Maailman Terveysjärjestö (WHO) tarjoaa kuntoutuksen ongelmien ratkaisuksi toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä luokitusta (ICF), jonka mukaista luokitusta tutkija pitää puutteellisena. Huomiota kuntoutuksessa voidaan kiinnittää aikaansaatuihin muutoksiin potilaassa, niiden toimenpiteiden sarjaan, joita kuntoutuksen aikana tehdään, tai tarkastelun kohteeksi voidaan ottaa myös itse prosessi.

Poliisin työ lasten parissa sisältää myös huolenpitoa
Tutkimus tarkastelee poliisien näkemyksiä lasten parissa tehtävästä työstä. Poliisit pohtivat paljonmm. moraalisia kysymyksiä, jota tutkija nimittää moraalijärjestykseksi ja tarkoittaa hyväksi tai normaaliksi kuvattua asiantilaa. Ideaaliin lapsuuteen poliisit liittävät turvallisen lähiyhteisön, jossa vanhemmat ohjaavat lastaan ja viettävät tämän kanssa aikaa. Osa poliisitehtävistä sisältää myös selvittämistä, huolenpitoa, vastuullistamista ja ohjaamista.

Kansainvälisesti vertailtua tietoa perheiden ajankäytöstä
Vaikka ansio- ja kotityöstä koostuva kokonaistyöaika jakautui kahden ansaitsijan perheissä melko tasaisesti puolisoiden kesken Suomessa, Saksassa ja Britanniassa, tekevät miehet edelleen enemmän ansiotyötä ja naiset enemmän kotityötä. Valtaosa kokopäivätyössä käyvistä vanhemmista tunsi, että heillä jää liian vähän aikaa lasten kanssa olemiseen ja harrastuksiin.

Itäprostituutiossa ei ole kyse naiskaupasta vaan elintasokuilun mahdollistamasta valinnasta rahan ansaitsemiseksi
Tutkimuksessa prostituutiota lähestytään Murmanskin alueelta Pohjois-Suomeen, -Ruotsiin ja -Norjaan suuntautuvaa liikkuvaa prostituutiota sekä Murmanskissa paikallisesti harjoitettavaa prostituutiota. Tutkija halusi selvittää onko kyseessä naiskauppa vai naisten oma valinta. Itäprostituutiossa on kysymys moniulotteisesta niin yksilön kuin yhteiskunnan tasoilla liikkuvasta ristiriitaisesta toiminnasta. Merkittävinä prostituution harjoittamisen motiiveina naisilla ovat taloudelliset seikat.

Köyhien moralisointia ja nöyryytystä tapahtuu edelleen kuten 1930-luvun pula-aikanakin
1930-luvulla nöyryytys köyhäinavun ja kerjäämisen yhteydessä oli tuntuvaa. Taloudellinen kriisi syvensi rajaa vähävaraisten ja parempiosaisten välillä. Köyhyyden leimaavuudesta ei vuosikymmenten aikana ole päästy. Tästä syystä köyhyyden aineettoman ja aineellisen tason historiallinen tutkimus vo auttaa ymmärtämään tämän päivän köyhyyden monitasoista ilmiötä.

Vanhusten hoivaan keskittyvä väitöskirja pohtii yksityisen ja julkisen hoivan rajapintoja
Tutkimuksessa yksilöiden välinen hoiva toimintana nimetään informaaliksi ja julkinen hoiva formaaliksi. Tutkimuksen mukaan informaali hoiva formalisoituu nivoutuessaan eri tavoin sosiaalipoliittisiin järjestelmiin, joissa käydään neuvotteluja eri toimijoiden kesken hoivan tarpeista ja niihin vastaamisen keinoista.Informaalin hoivan formalisoitumista edeltää hoivan politisoituminen, sen pääseminen poliittisen päätöksenteon ja usein myös yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi.

Esikoisten äidit ja isät hyötyvät uudentyyppisestä vertaistoimintaan ja -tukeen perustuvasta perhevalmennuksesta
Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kertoivat, että perhevalmennuksen aikana valmennusryhmäläisten välisissä suhteissa tapahtui muutoksia ja toisilleen tuntemattomista vanhemmista tuli perhevalmennusprosessin aikana vertaistuttavia. Muista vanhemmista tuli itselle merkittäviä. Yhteinen kiinnostuksenkohde eli esikoislapsi, sai aikaan ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja toimintaa.

Intialainen Tietoisuuden Teatteri kyseenalaistaa sosiaalityön ja teatterin välisiä raja-aitoja
Väitöksessään Satu Ranta-Tyrkkö sivuaa useita sosiaalityön perimmäisiä kysymyksiä, kuten mitä sosiaalityö on, miksi ja keille sitä tehdään, mitä ajatella sosiaalityötä tekevien ammattilaisten ja vapaaehtoisten välisestä suhteesta. Ranta-Tyrkkö pohtii, millainen rooli aktivismilla, hengellisyydellä tai taiteella voi olla sosiaalityössä.

Rasistisessa nuorten miljöössä arvostettiin keskinäistä samanlaisuutta
Sini Perho tutki väitöskirjassaan itsensä rasistisiksi tai suvaitsemattomiksi määrittelevien nuorten yhteisöllisyyttä ja yksilöllistä suhdetta rasistiseen miljööseen. Myönteinen suhtautuminen rasistisuuteen ja skinialakulttuuriin antoi nuorille paikan rasistisessa miljöössä.

Lähetä ystävälle