Sosiaalitieteiden väitöksiä 2011

Lainrikkojien elämänsisällön muutos ja sitä tukeva auttamistyö
Väitöskirjassa analysoitiin lainrikkojataustaisten henkilöiden yhteiskuntaan kiinnittävää elämän muutosta ja sitä tukevaa auttamistyötä. Tavoitteena oli saada uutta tietoa ammattikasvatuksen tutkimuksen avulla ihmisen elämän muutoksesta ja sen oppimisesta sekä muutosta tukevasta auttamistyöstä.

Moninaistuva sosiaalityöntekijöiden ammatillisuus
Sosiaalityöntekijöiden ammatillista toimintaa tarkastelevassa tutkimuksessa aihetta lähestytään niin sosiaalityöntekijöiden itsensä, kuin yhteistyökumppaneiden näkemysten avulla. Tutkimus tarjoaa ikkunan niihin muutoksiin ja kehitykseen joita sosiaalityön ammatillisuus on käynyt läpi 2000 -luvun alusta lähtien.

Miesten elämäntarinoita alkoholiongelmaisista isistään
Henna Pirskasen sosiologian väitöskirjassa tarkastellaan miesten elämänkertomusten avulla ongelmajuovien isien ja poikien suhdetta, miesten omia käsityksiä isyydestä ja mieheydestä sekä isä-poika -suhteeseen liittyviä vallan kysymyksiä.

Huumeriippuvuuden korvaushoito edelleen kiistanalainen kysymys
Jani Selinin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastelee huumeriippuvuuden hoidossa tapahtunutta muutosta lääketieteelliseen korvaushoitoon. Tutkija on asiantuntijatekstien perusteella tarkastellut muutosta hoitomuodoissa ja muutoksen perusteluja lääketieteellisenä sekä psykososiaalisena kysymyksenä.

Lapset kertovat omasta hyvinvoinnistaan
Susanna Helavirran sosiaalityön väitös pureutuu haastavaan kysymykseen lapsia koskevasta hyvinvointitiedosta ja lapsista tiedon tuottajina sekä siitä, miten tätä tietoa tutkitaan ja käytetään. Tutkimus on hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen avaus siihen keskusteluun, jota sosiaalityönkin parissa on käyty lasten oman kokemuksen merkityksestä ja esiin saamisesta.

Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet
Tutkimuksessa selvitetään, mistä sosiaalityön asiantuntijuus koostuu, sekä analysoidaan sosiaalityön perinteiden ja sosiaalityön asiantuntijuuden suhdetta. Aineisto koostuu sosiaalityöntekijöiden ja esimiesten haastatteluista.

Maahanmuuttajien kertomuksia työelämästä
Tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat maahanmuuttajien kansalaisuus osallisuutena ja mahdollisuutena. Kysymystä lähestytään yhdeksän maahanmuuttajan työelämästä lähtömaassa ja Suomessa kerrotun kertomuksen avulla.

Diakoniatyön paikka ja haasteet
Diakoniatyössä esiintyy myös sosiaalityölle tuttuja haasteita, mutta oma erityinen haasteensa ja ongelma on diakoniatyöntekijän ja asiakkaan suhteeseen sisältyvä vastavuoroisuus ja sen kautta suhteen määrittyminen vaihtosuhteena.

Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista
Tutkimuksessa tarkasteltiin yksinäisyyttä iäkkäiden ihmisten näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena oli, millaisia selityksiä, tulkintoja ja merkityksiä ikäihmiset antavat yksinäisyydelle. Iäkkäiden ihmisten näkökulmasta tarkastelua yksinäisyyttä suhteutettiin mediassa esillä olleeseen yksinäisyyskeskusteluun.

Sosiaalityöntekijät sosiaalisen ammattilaisina
Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden käsityksiä sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijöiden ammatillisesta toiminnasta 2000-luvun alussa.

Asiakaslähtöisyys geriatrisessa sairaalassa
" En tiedä mitä ne ajattelee mun kohtalokseni". Etnografinen tutkimus asiakkuudesta ja asiakaslähtöisyydestä geriatrisessa sairaalassa.

Arkipäivän rasismi näkyväksi
Anne Mari Souton sosiologian alaan kuuluva väitöstutkimus tarkastelee rasismin ilmenemistä monikulttuurisissa yläasteen kouluissa. Tutkimus osoittaa, että rasismiin liittyvät kysymykset sivuutetaan, vaikka monikulttuurisuus on osa tämän päivän koulumaailmaa. Rasismi ja sen seuraukset häivytetään näennäisesti neutraalin kulttuuripuheen alle. Tutkija pitääkin tärkeänä huomioida, että suomalaisten ja maahanmuuttajanuorten kohtaamiset eivät yksistään lisää nuorten keskinäistä vuorovaikutusta ja suvaitsevaisuutta. Arkipäivän rasismi tulee tehdä näkyväksi ja nuorten kohtaamisen tapoja ottaa huomioon suvaitsevaisuuskasvatuksessa.

Aikuissosiaalityön asiakkaat eivät ole selvillä oikeuksistaan
Tuija Nummelan väitöstutkimus tarkastelee aikuissosiaalityön asiakkaiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Vaikka yleinen tietoisuus toimeentulotuesta on tutkimuksen mukaan lisääntynyt ja kynnys hakea palveluja on madaltunut, eivät asiakkaat kuitenkaan ole tietoisia omista oikeuksistaan. Palvelujärjestelmäkään ei niitä tuo esille.

Suomenruotsalaiset eivät ole kulttuurisesti yhtenäinen vähemmistö
Suomenruotsalaisiin liittyy sitkeä myytti paremmasta tai menestyksekkäämmästä elämästä kuin valtaväestöllä. Riie Heikkilän sosiaalipolitiikan alaan kuuluvan väitöskirjan mukaan suomenruotsalaiset eivät kuitenkaan ole kulttuurisesti yhtenäinen vähemmistö. Suomenruotsalaisten kulttuurinen maku jäsentyy pitkälti heidän yhteiskunnallisen asemansa, asuinpaikkansa, ikänsä ja muiden vastaavien tekijöiden ympärille. Ruotsinkielinen keskiluokka erottautuu joukosta korostaessaan suomenruotsalaista identiteettiään, suomenruotsalaista kulttuuriperintöä ja ruotsin kielen puhumisen tärkeyttä käyttäen hyväkseen myyttistä mielikuvaa bättre folkista.

Suomalaistytöt hallitsevat seksuaalisesti latautuneet tilanteet
Pia Suvivuon hoitotieteen alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan useimmilla suomalaisilla yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä ovat seksuaalisesti latautuneet tilanteet hallinnassa. Monilla heistä on taitoja hallita seksuaalisesti latautuneita tilanteita ja toteuttaa niissä omia intressejään. Väitöstutkimus kuvaa, miten yhdeksäsluokkalaisten 14–15-vuotiaiden suomalaistyttöjen itsehallinta toteutuu seksuaalisesti latautuneissa tilanteissa ja miten erilaiset kulttuuriset, psykososiaaliset ja tilannekohtaiset tekijät muovaavat näitä tilanteita.

Sosiaalityön ammattilaiset tarkastelevat omaa toimijuuttaan erikoistumiskoulutuksessa
Suomessa käynnistettiin vuonna 2000 uudenlainen, lisensiaatintutkintoon johtava sosiaalityön yliopistollinen erikoistumiskoulutus. Maria Tapola-Haapalan sosiaalityön alaan kuuluvan väitöskirjan mukaan sosiaalityötä luonnehtivat monet haasteet. Työssä kohdattavien ilmiöiden nopeat muutokset, ihmisten monimutkaiset elämäntilanteet ja sosiaalityön juridisoituminen haastavat sosiaalityöntekijöitä jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen ja työn kehittämiseen. Erikoistumiskoulutuksen opiskelijoiden kokemukset tuovat voimakkaasti esille sitä, kuinka tärkeitä sosiaalityöntekijöille ovat mahdollisuudet pysähtyä tarkastelemaan yksin ja yhdessä omaa työtä ja saada uudenlaista, tutkittua tietoa ja näkökulmia siihen. Yhtenä keskeisimmistä ammatillisen kehittymisen teemoista opiskelijoiden haastatteluissa tulee esille lapsen aseman vahvistaminen lastensuojelussa.

Väkivallan korostaminen vaikeuttaa vuoropuhelua maahanmuuttajatyttöjen kanssa
Veronika Honkasalon sosiologian alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajatytöt kaipaavat aktiivisempaa roolia nuorisotyötä suunniteltaessa. Väitöskirja käsittelee monikulttuurisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa nuorisotyön kentällä. Maahanmuuttajatyttöjä koskevaa keskustelua käydään usein uhriuttavasta näkökulmasta, jossa maahanmuuttajatytön asemaa kuvaa väkivalta ja alistaminen. Perheiden liiasta määräysvallasta ollaan huolissaan ja tyttöjen liikkumavapautta halutaan lisätä. Samalla keskeiseksi tasa-arvo-ongelmaksi nuorisotyön kentällä koetaan se, että maahanmuuttajatytöt eivät osallistu vapaa-ajantoimintoihin yhtä paljon kuin kantaväestön tytöt. Honkasalon tutkimuksen mukaan kaikkein onnistuneimpia työmuotoja nuorisotyön kentällä ovat harrastukset, joiden suunnitteluun tytöt itse osallistuvat alusta alkaen. Tytöt toivovat ennen kaikkea vapaa-ajantoimintaa kantaväestön tyttöjen kanssa, jotta ystävyyssuhteiden solmiminen ja ylläpitäminen olisi mahdollista.

Helsingin huumekauppa on enemmän kaaosta kuin järjestelmällistä rikollisuutta
Helsingin huumekauppa sen eri tasoilla ei aina näyttäydy kovinkaan rationaaliselta toiminnalta. Arki on usein kaaosta, jota täydentää aineiden käyttö asiakkaiden kanssa ja yksin. Tämä käy ilmi valtiotieteen maisteri Jussi Perälän etnografisesta väitöstutkimuksesta ”Miksi lehmät pitää tappaa?”, jossa tutkittiin huumemarkkinoita 2000-luvun alun Helsingissä.

Pitkäaikaistyöttömyydestä neuvotteleminen ja asiakkaan kategorisointi sosiaalityössä
Pitkäaikaistyöttömyys aiheuttaa sosiaalityön asiakkaille negatiivisen leiman, syyllisyyttä ja häpeää, joskin asiakkaat myös vastustavat ulkoapäin annettua leimaa esittämällä itsensä hyväksytyssä valossa. Tämä ilmenee Outi Välimaan väitöstutkimuksesta. Sosiaalityöntekijät puolestaan selittävät työttömyyttä työttömään ihmiseen itseensä ja hänen ympäristöönsä liittyvillä tekijöillä, työmarkkinoiden vaatimuksilla sekä työllistämisjärjestelmän heikkouksilla. Tutkimuksessa tulee esiin pitkäaikaistyöttömien aktivointipolitiikkaan ja aktivoivaan sosiaalityöhön liittyviä ongelmia esimerkiksi priorisoinnin kautta. Tutkija kysyy, muuttuuko aktivoiva sosiaalityö pikemminkin joidenkin asiakkaiden syrjäytymistä tuottavaksi ja näin kääntyy asetettuja tavoitteita vastaan.

Globaalin köyhyyden poistamista ei saa jättää yksin ekonomisteille
Taloustiede käy parhaillaan läpi syvää sisäistä kriisiä, jossa monet itsestään selvinä totuuksina pidetyt oletukset on nostettu kriittisen tarkastelun kohteiksi, väittää Timo Voipio väitöstutkimuksessaan. Globaalin köyhyyden vastaisissa toimenpiteissä tällaisia ovat yksinomaan talouskasvua ja markkinaliberalisointia painottavat näkemykset. Voipion mukaan Maailmanpankilla on ollut YK:ta vahvempi asema globaalin köyhyyden vastaisen kamppailun suuntaviivoja määriteltäessä, mutta nyt ollaan siirtymässä kohti monitieteisempää ja monimuotoisempaa globaalia sosiaalipolitiikkaa. Kehitysyhteistyötä ei tutkijan mukaan saisi jättää vain ekonomistien ja diplomaattien vastuulle vaan myös sosiaalipolitiikan ja huolenpidon ammattilaisia tarvitaan.

Lähetä ystävälle