Vauvan syntymä perheensä jäseneksi haastaa tuoreet vanhemmat vanhemmuuteen. Vanhemmat kaipaavat tukea ja tietoa kyetäkseen olemaan parhaita mahdollisia vanhempia omalle vauvalleen. Useimmat vanhemmat toivovat myös mahdollisuutta jakaa tuntojaan toisten samassa elämänvaiheessa olevien perheitten kanssa. Vauvakynkkä -vertaistukiryhmä on helposti toteutettava tapa vastata perheitten tarpeisiin.
Toiminta-ajatus
Vauvakynkkä -vertaistukiryhmän toiminta-ajatuksena on antaa tietoa vanhemmille vauvojen tarpeista. Ryhmässä on mahdollisuus tutkia ja tulla tietoiseksi omasta tavasta toimia vanhempana. Tavoitteena on ohjata, mallintaa ja antaa positiivista palautetta siitä vanhemman toiminnasta, joka tukee vauvan ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta.
Vauvakynkkään valitaan 4-8 vanhempi-lapsi paria joko ryhmän ohjaajan tai muun vauvaperheammattilaisen alkuhaastattelun perusteella. Ryhmään voi osallistua perheen äiti tai isä tai molemmat alle kahdeksan kuukauden ikäisen vauvansa kanssa.
Tavoitteet
Vauvakynkkä -vertaistukiryhmän avulla pyritään tukemaan vauvan ja hänen vanhempiensa varhaista vuorovaikutusta, sen syntymistä ja kehittymistä. Ryhmän tavoitteena on tehdä vauvan tarpeet näkyviksi vanhemmille perheen arjessa. Jokaisella viidestä tapaamiskerrasta on oma teemansa, jota tukemaan on laadittu vauvojen tarvekartta ja kotitehtäviä.
Vauvojen tarvekartan avulla voidaan auttaa vanhempia jäsentämään vauvansa tarpeita sekä huomaamaan uuden elämäntilanteen tuomat mahdollisuudet ja haasteet. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus tutkia vanhemmuuttaan, oppia ymmärtämään ja työstämään tunteitaan ja oivaltamaan niiden vaikutus ajatteluun ja mielikuviin sekä käyttäytymiseen. Ryhmässä keskustellaan siitä, millaisia muutoksia perheeseen tulee vauvan synnyttyä.
VERTAISRYHMÄ
Vauvakynkkä -ryhmä on vertaistukiryhmä, jossa vertaistuki perustuu ryhmän jäsenten keskinäiseen vuorovaikutukseen, mahdollisuuteen jakaa ajatuksiaan, tunteitaan ja pelkojaan. Vertaistuki on tilaisuus kokemuksellisen tiedon kautta oppimiseen, keskusteluun luottamuksellisesti muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien vanhempien kanssa. Vertaistukiryhmä on mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin ja vahvistaa omaa itseluottamusta vanhempana.
Ryhmän kokoaminen
Vauvakynkkä -ryhmään voi osallistua 4-8 vanhempi-vauva paria. Ohjaajan tai ammattilaisen tekemä alkuhaastattelu varmistaa, että ryhmään osallistuvalla on riittävästi voimavaroja työskennellä ryhmässä. Ryhmän kokoamisvaiheesta alkaen korostuu ryhmän huolellinen suunnittelu ja joustava toteutus.
Toimiva ryhmä edellyttää sitä, että ryhmän osallistuvat ovat kykeneviä työskentelemään ryhmässä. Vertaistukiryhmässä jokaisen osallistujan on kyettävä jakamaan ja vastaanottamaan, kuuntelemaan muita ja hyväksymään erilaisuutta.
Vauvakynkkä -ryhmä on suljettu ryhmä, johon ei oteta uusia jäseniä ryhmän jo alettua. Poikkeuksena tähän on perheen mahdollisuus joustavasti vaihtaa vauvan lisäksi ryhmään osallistumaan äiti ja/tai isä tai molemmat vanhemmat yhtä aikaa. Vertaistuen ja työskentelyn kannalta on merkittävää, että ryhmäläiset sitoutuvat osallistumaan kaikkiin tapaamisiin. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa, viikon välein. Yhden ryhmätapaamisen kesto on kaksi tuntia. Ryhmään ei voi osallistua sairaana.
Ohjaajan rooli ja tehtävät
Vauvakynkkä -ryhmän ohjaaja on käynyt ohjaajakoulutuksen. Koulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään vauvaperheitä. Koulutus on menetelmäkoulutus, jonka jälkeen ohjaajalla on käytössään ohjaajan käsikirja, joka sisältää kaiken tarvittavan kirjallisen materiaalin. Erityisesti ohjaajalle on tarpeen opiskella ja sisäistää vauvojen tarvekartta.
Vauvakynkkä -ryhmän ohjaaja ei ole luennoitsija, opettaja tai vauva-asiantuntija. Hänen ei ole kaikkitietävä, ongelmanratkaisija tai väittelijä. Hän on ammattilainen, joka tarjoaa kaiken tietonsa ja kokemuksensa ryhmän käyttöön.
Ohjaajan rooli jakaantuu viiteen osa-alueeseen: toimija, reagoija, vuorovaikuttaja, itsensä tuntija ja arvioija. Ohjaajan on haluttava olla ohjaajan roolissa, jotta ryhmä saa mahdollisuuden toimia ohjatusti. Ohjaaja ei ole ryhmän tasavertainen jäsen, vaan hänen roolinsa ja tehtävänsä ryhmässä on selkeästi erilainen kuin ryhmäläisten tehtävät ja roolit. Ohjaajalla on merkittävä rooli ryhmän kiinteyden ja hyvän työskentelyilmapiirin ylläpitäjänä. Ohjaajan tietoisuus rooleistaan edesauttaa aktiivista työskentelyä ja lisää luottamusta sekä turvallisuuden tunnetta ryhmässä. Vertaistukiryhmän luottamuksellisuus ja avoimuus antavat sijaa pohtia henkilökohtaisia asioita ja lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Turvallinen ilmapiiri takaa edellytykset jakaa omia tunteitaan ja kasvaa yhdessä.
Tapaamiskertojen rakenne
Ryhmätapaamiseen virittäytyminen
Alkuvirittäytymisen tavoitteena on suunnata ryhmäläiset kohti yhteistä työskentelyä. Alkuvirittäytyminen auttaa keskittymään alkavaan ryhmään ja jokainen ryhmäläinen tulee henkilökohtaisesti nähdyksi ja kuulluksi. Alkuvirittäytymisissä ryhmäläiset saavat opetella tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan. Ohjaaja saa arvokasta tietoa ryhmäläisten tunnelmista, mikä auttaa ohjaajaa suunnitelmiensa joustavaan käyttöön.
Kotitehtävän käsittely
Kotitehtävien tarkoitus on prosessin ylläpitäminen tapaamisten välillä. Kotitehtävien avulla ryhmässä käsitelty teema on helppoa viedä arkeen, kotiin ja toisen vanhemman kanssa jaettavaksi. Kotitehtävien avulla ryhmäläiset voivat syventää, kerrata ja harjoitella tapaamisten teemoja.
Kotitehtäviä käsitellään ohjaajan ohjauksella. Ohjaaja auttaa kyselemällä kysymyksiä esim. mikä oli merkittävin havainto tai oivallus, oliko tehtävä helppo tai haastava jne. Kukin ryhmäläinen jakaa kotitehtävistään toisilleen sen minkä haluaa.
Alustus päivän teemasta
Jokaisella tapaamiskerralla on oma teoreettiseen tietoon perustuva tavoite ja teema. Ohjaaja nostaa esiin keskeiset ja merkittävät pääpiirteet ja asiat teemasta. Tavoitteena on, että alustuksen jälkeen jokainen tietää tapaamiskerran aiheesta jotakin enemmän.
Jokainen ohjaaja toteuttaa alustuksen itselleen mielekkäällä tavalla. Alustus voidaan toteuttaa tehtävän muodossa tai työkirjatyöskentelynä. Joku ohjaaja pitää alustuspuheenvuoron, toinen toteaa asiat tehtävien purkukeskusteluissa ja kolmas keskusteluttaa ryhmää.
Pienryhmätehtävä ja tehtävän purku
Jokaisella tapaamiskerralla on erilainen pienryhmätehtävä ja tehtävän purku. Tehtävät löytyvät ohjaajan käsikirjan osasta II. Pienryhmätehtävät voivat tapahtua joko puoliksi jaetulle ryhmälle tai työparille. Ohjaaja suorittaa jaon kussakin tilanteessa oman harkintansa perusteella. Pienryhmien tai työparin kokoonpanon on hyvä vaihdella kerrasta toiseen. Pienryhmätehtävissä ryhmäläiset työskentelevät lähes itsenäisesti. Ohjaajan on huolehdittava ajankäytöstä ja tehtävän motivoinnista. Usein tehtävän purku vie enemmän aikaa kuin itse tehtävä.
Kotitehtävän ohjeistus
Jokaisen tapaamiskerran jälkeen tulee aiheesta kotitehtäviä, joka perustuu työkirjan materiaaliin. Kotitehtävät ovat mahdollisuus työstää omaa vanhemmuutta. Kotitehtäviä voi tehdä yhdessä puolison kanssa, kirjallisesti tai suullisesti. Kotitehtävät tehdään itseä varten eikä niiden ole tarkoitus stressata vaan toimia perheessä keskustelun herättäjänä.
Lopetus
Lisätietoa menetelmästä
tiiu.aalto@gmail.com
sari.jurvelin-avist@hel.fi
Tekstin on laatinut
Tiiu Aalto
Sari Jurvelin-Åvist