Verkostokartta

Verkostokartan käyttäminen
Verkostokartan piirtäminen
Verkostokartassa huomioitavaa

Verkostokartan käyttäminen

Verkostokartan kehittämisessä on käytetty pohjana Bronfenbennerin teoriaa. Ks. Klefbeck et al. (1998). Ks. Seikkula (1994) s. 21.  Verkostokartan avulla on mahdollista kuvata yksilön ihmissuhdekokonaisuutta.

Verkostokarttaa voi käyttää moniin eri tarkoituksiin. Sen avulla voi yhdessä asiakkaan kanssa kartoittaa asiakkaan tukiverkostoja. Verkostokartan ajatusta voi käyttää apuna myös hahmotettaessa sosiaalityön yhteistyötahoja. Kartan avulla voi selvittää potentiaalisen tuen mahdollisuuksia tai toisaalta selvittää mitkä ihmissuhteet ovat asiakkaan kannalta negatiivisia.

Verkostokartan piirtäminen


Ympyrä edustaa naista tai tyttöä

Kolmio edustaa miestä tai poikaa

Risti edustaa kuollutta ihmistä


Hyvä, tukea antava suhde

Vaikea suhde

Heikko suhde

Perhe : samassa taloudessa asuvat ihmiset, jolloin sosiaaliset suhteet ovat tiheästi päivittäin toistuvia.
Suku: eivät yhtä tiheitä kuin perhesuhteet. Tapahtuvat pääasiassa tunnetasolla kuten perhesuhteetkin. Perhe- ja sukulaissuhteista ei voi erota.
Työ ja koulu: samankaltaisia perhesuhteiden kanssa, siinä, että ne toteutuvat päivittäin. Tapahtuvat pääasiassa vastavuoroisuuden, yleisen työjaon tasoilla enemmän kuin tunnetasoilla.
Muut: suhteet, jotka toteutuvat yksilön oman aktiivisuuden perusteella. Edellyttävät muita suhteita enemmän yksilön omien sosiaalisten voimavarojen käyttämistä.

Yleensä verkostokarttaa tehtäessä yksilöä pyydetään:
1) tekemään listan kuhunkin lohkoon kuuluvista ihmisistä, joiden kanssa hän on tekemisissä,
2) piirtämään kutakin ihmistä vastaavan merkin (kolmio= mies, ympyrä= nainen) itsestään oikealta tuntuvan etäisyyden päähän
3) yhdistämään viivalla ne ihmiset, jotka ovat toistensa kanssa tekemisissä. Lähde: Seikkula (1994) s. 23.

Verkostokartassa huomioitavaa

Usein on hyödyllistä pyytää asiakasta nimeämään verkoston keskeinen henkilö (nexus) eli se henkilö, joka on keskeisin tuen lähde asiakkaalle. Keskushenkilö on usein se, jonka kautta informaatio verkostossa kulkee yksilöltä toiselle. Kriisi on usein merkki siitä, että tämä keskushenkilö on menettänyt kykynsä tai energiansa toimintaan. Tällaisena aikana sosiaalityöntekijä voi tilapäisesti ottaa hänen paikkansa.

Joskus huomataan, että merkintöjä on hyvin vähän. Tällöin sosiaalityöntekijän tehtävänä on yhdessä asiakkaan kanssa pohtia miten tukiverkostoja voisi rakentaa tai mitä voisi tehdä jos ihmissuhteet verkostossa ovat hyvin heikkoja tai ongelmallisia.

Lastensuojelutyössä voi lasta voi pyytää piirtämään ne henkilöt, jotka hänen mielestään kuuluvat hänen perheeseensä. Verkostokarttaa voi myös hyödyntää selvitettäessä muita lapsen elämälle tärkeitä henkilöitä kuten ystäviä. Lapsi voi piirroksissaan käyttää esim. eri värejä edustamaan erilaisia ihmisiä.

Lähteet:

1. Klefbeck, J. & Hultkranz-Jeppson A. & Marklund, K. & Bergerhed, E. & Forsberg, G.(1988):

2. Seikkula, Jaakko (1994)Sosiaaliset verkostot - ammattiauttajan voimavara kriiseissä. Kirjayhtymä, Helsinki

3. Verkostoterapia - Ruotsin malli. Perheterapia 4, 3-12

Lähde:

Tämän sivun materiaali on kopioitu SOSWEB –Sosiaalityön menetelmät –sivustolta.

SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.[WWW-dokumentti] Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/tekstiversiot/verkostokartta.htm [7.9.2007]

[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Työvälineet

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 31.1.2012