Vauvatyön lähtökohtana on ohjauksen, neuvon ja tuen antaminen lapsiperheille ja etenkin äidin ja vauvan suhteen kehittäminen ja parantaminen. Monet vauvaan tai vanhempaan liittyvät tekijät saattavat häiritä vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja sitä kautta kiintymyssuhteen kehittymistä. Vauvatyössä korostetaan varhaisen vuorovaikutuksen merkitystä vauvan ja vanhemman suhteessa. Lastensuojelun vauvatyö on avohuollon tukitoimintaa, jota järjestää mm. Ensi- ja turvakodit. Vauvatyötä harjoitetaan myös esimerkiksi sairaaloissa mm. keskosvauvan ja vanhempien tukena.

Vauvatyö on ohjausta, tukea, erilaista toimintaa vauvan ja vanhemman kanssa ja vanhempien omien voimavarojen etsimistä kun perheeseen on syntymässä tai jo syntynyt vauva. Ensi- ja turvakotien vauvatyöhön voi hakeutua itse tai esimerkiksi sosiaalityöntekijän, neuvolan tai mielenterveystoimiston ohjaamana. Vauvatyö voidaan aloittaa jo raskauden loppuvaiheessa valmistaen äitiä (ja isää) synnytykseen ja arjessa selviytymiseen. Ongelmakohtia perheessä ja vauvan kasvattamisessa voivat olla äidin raskauden jälkeinen masennus, uupumus, vanhempien päihteiden käyttö, vaikeahoitoinen vauva, perheväkivalta jne. Monien nuorten äitien tukiverkko on hyvin ohut ja taustalla on monenlaisia ja usein hyvinkin rankkoja ongelmia, kuten vanhemman kaltoin kohdelluksi joutuminen lapsena.

Lapsen ja aikuisen varhaisessa vuorovaikutuksessa on kyse vastavuoroisuudesta. Vauva tarvitsee emotionaalisia kokemuksia siinä missä fyysisten tarpeiden (nälkä, unen tarve, lämmön säätely, vaipan vaihto) täyttymistä. Vauva ymmärtää ja tulkitsee tunnetiloja hyvinkin pienenä ja äidin tai isän iloa loistavat kasvot herättävät mielihyvää ja onnellisuuden tunnetta. Vanhempi antaa vauvalle hoivaa, ravintoa ja suojaa, johon vauva vastaa. 

Vauvalle on tärkeää, että hänen tunteisiinsa reagoidaan ja annetaan palautetta vauvan tekemisiin. Vauvan taitojen ihasteleminen, kehuminen, nauraminen ja taputteleminen on kehityksen kannalta äärimmäisen tärkeää. Vauvan minäkuva kehittyy toisten ihmisten kautta. Hän peilaa oman arvonsa hänelle tärkeiden ihmisten katseista ja kosketuksesta. Vauvalle tulee asettaa myös rajoja ja opettaa itsenäistymiseen. Vauvalle ei tee hyvää sekään, että sitä ollaan jatkuvasti hoivaamassa ja paijaamassa. Vauvaa ei saa kuitenkaan koskaan jättää täysin yksin ja mikäli vauva joutuu liikaa pärjäämään omillaan, saattaa kehitys vaarantua.
 
Vauvan ja vanhemman vastavuoroisuutta ja yhdessä toimimista seurataan vauvatyössä. Jokaisen lapsen kohdalla olisi tarpeen koota tapahtumat hänen näkökulmastaan. Toimivana menetelmänä nähdä lapsen hyvinvointi ja lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on videointi. Videoinnin avulla pystytään auttamaan myös vanhempia näkemään omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja auttamaan vanhempia vuorovaikutuksen parantamisessa. 

Vauvatyöllä pyritään parantamaan ja lisäämään vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Vauvalla on alusta alkaen kyky ja tarve olla vuorovaikutuksessa. Ensimmäisissä ihmissuhteissa vauva oppii, minkälainen hän on, minkälaisia muut ihmiset ovat, miten hänen läheisensä kohtelevat häntä ja miten hän itse vaikuttaa heihin. Lapsi tarvitsee pysyviä ja lämpimiä suhteita häntä hoitaviin aikuisiin. Tämä perusturvallisuuden ja luottamuksen kokemus heijastuu lapsen myöhempiinkin ihmissuhteisiin ja luo pohjaa hyvälle itsetunnolle ja minäkuvalle ja kehittää empatiakykyä. 

Lähteet:

http://www.ksetu.fi/babyblues.php
Marjatta Bardy ja Kaisa Öhman: Vauvaperhetyön kehittäminen lastensuojelussa Työpaperi keskusteluun osana valtakunnallista lastensuojelun kehittämisohjelmaa.