Taidelähtöiset menetelmät

Taidelähtöisten menetelmien tarve muun muassa lastensuojelussa on ollut kasvava. Teemaa on lähestytty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, THL (ent. Stakes) vuodesta 1993 lähtien. Seminaareja, tutkimus- ja kehittämishankkeita on toteutettu hyvinvointiammattilaisten, tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyönä. On myös julkaistu aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Taiteella ja kulttuurilla on paikkansa sosiaalitieteellisen tiedon tuottamisen välineenä.

Taide voi saada virallista tietoa täydentävän merkityksen

Taide- ja kulttuurilähtöiset työmenetelmät ovat avuksi tiedon ja ymmärryksen syventämisessä etenkin lastensuojelussa, jossa joudutaan toistuvasti työskentelemään tiedon katvealueilla. Sosiaalityössä taide voi saada virallista tietoa täydentävän merkityksen, kun löytyy uusia tulkintoja siellä, missä taide kohtaa kokemukset ja tunteet.

Kun taiteesta puhutaan hyvinvoinnin ulottuvuutena, siirrytään pois taiteen poikkeuksellisuudesta kohti arkipäiväisiä hetkiä ja jokaisen ihmisen oikeutta omaan luovuuteensa. Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät eivät ole ikä- tai sektorisidonnaisia, vaan niitä voi soveltaa kaikenikäisten parissa niin avo- kuin laitoshuollossakin.

Kyky ilmaista tunteita suojaa lasta

Taidelähtöisten menetelmien avulla pyritään rikastamaan arkista kanssakäymistä, saamaan aistit ja mieli liikkeeseen sekä houkuttelemaan esiin lapsen kokemuksia ja tunteita. Kyky ilmaista tunteita on selkeästi suojaava tekijä lapselle.

Työntekijän persoona ja identiteetti ovat vuorovaikutustilanteissa avainasemassa. Yhteiset kokemukset ja elämykset toimivat myös oppimisen lähteenä ja auttavat jäsentämään monipuolisesti todellisuutta. Taide herkistää uusiin havaintoihin, se taipuu myös välineeksi, mutta ei ole pelkästään sitä.

Taide tarjoaa symbolisen etäisyyden sekä välineen kasvuun ja oppimiseen

Taiteellinen toiminta antaa mahdollisuuden suojaan ja turvaan. Se tarjoaa symbolisen etäisyyden, jonka turvin voi tulla esiin jotain sellaista, jolle on ollut vaikea antaa sanoja tai muotoa. Taiteellisen työskentelyn avulla lapsi/nuori voi lisätä itsetuntemustaan ja aktiivinen suhde omaan elämään lisääntyy. Taide tarjoaa välineitä myös sosiaaliseen kasvuun ja oppimiseen. Lapsen ja nuoren itsetunto vahvistuu, kun itsestä löytyy uusia piirteitä ja osaamista.

Menetelmän levinneisyys

Sosiokulttuurisella innostamisella on jo pitkät perinteet Latinalaisessa Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Suomessa yhtenä esimerkkinä pitkäjänteisestä taiteen ja sosiaali- ja terveydenhuollon lähentämispyrkimyksistä on ollut Mielenterveysseuran koordinoima ”Terveyttä Kulttuurista” hanke, joka on toiminut jo vuodesta 1992 lähtien. Lastensuojelussa taidelähtöisiä menetelmiä on THL:ssä (ent. Stakes) kehitetty monivuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa ”elämäkertaketju –ilmaisutaidot lastensuojelussa syrjäytymisen ehkäisemiseksi hankkeessa.  THL:ssä on juuri meneillään Suomen Akatemian osittain rahoittama tutkimuskokonaisuus ”Pitkittäistutkimus huostaanotetuista lapsista Suomessa”, jonka yhdessä osiossa tarkastellaan taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksia tukea nuoren selviytymistä muun muassa rap-musiikin ja teatterin keinoin.       

Lisätietoa

Päivi Känkänen
Erikoissuunnittelija
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
etunimi.sukunimi@thl.fi