Suunnittelu – ja arviointikokonaisuus

Suunnittelu- ja arviointikokonaisuus on ryhmämuotoisessa perhetyöhössä kehitetty menetelmä, joka ohjaa moniammatillisen tiimin tavoitteellista ja lapsen edun mukaista yhteistyötä. Menetelmä tukee yhteistyön suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Se soveltuu hyvin lapsi- ja perhepalveluihin, erityisesti lastensuojelun varhaisen tuen työmuotoihin.

Suunnittelu- ja arviointikokonaisuus sisältää kolme konkreettista välinettä, joita työryhmä käyttää työskentelyprosessin eri vaiheissa. Välineet ovat fettermanilainen voimavaraistava arviointi, SWOT-nelikenttä ja jokaisen ryhmäkerran arviointilomake. Ne ovat helppokäyttöisiä sekä sovellettavissa monenlaisiin yhteistyötilanteisiin. Suunnittelu- ja arviointiprosessin dokumentointi ohjaa reaaliaikaisesti työskentelyä sekä tuottaa arviointitietoa tulevan työskentelyn kehittämiseksi. Menetelmää voidaan käyttää yksittäisen ryhmäprosessin tai työskentelyn kokonaisstrategian suunnitteluun ja arviointiin.

Työryhmä hyödyntää työskentelyprosessin (esim. 6-12 kk) alku-, keski- ja loppuvaiheessa fettermanilaista voimavaraistavaa arviointikehikkoa. Ryhmäprosessin käynnistyessä ryhmä tuottaa yhteisen työskentelynsä tavoitteet (1-3 kpl) ja avaintoiminnot (6-10 kpl). Valittujen avaintoimintojen toimivuutta ja onnistumista arvioidaan prosessin keskivaiheilla. Yhteisen työskentelyn päättyessä työryhmä arvioi tavoitteiden saavuttamista sekä avaintoimintojen onnistumista lapsen ja perheen näkökulmasta. Jokainen arviointikerta kestää noin 3 tuntia.

SWOT-nelikentän avulla työryhmä arvioi ryhmätoiminnan vahvuuksia, kehittämiskohtia, mahdollisuuksia ja uhkia. Työryhmä voi arvioida SWOT-nelikentällä myös avaintoimintoja, yhteistyön edellytyksiä tai kehittämistyön tulosten siirtymistä perustyöhön. 

Jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen työryhmä arvioi jokaisen ryhmäkerran arviointilomakkeen avulla toteutuneen toiminnan suhdetta tavoitteeseen sekä ryhmäkerran onnistumista lapsen ja perheen näkökulmasta. Yhdessä täytettävä lomake toimii myös työryhmän purkukeskustelun välineenä sekä kokoaa käytännön ideoita ja näkökulmia, jotka on otettava seuraavassa ryhmätapaamisessa huomioon.

Menetelmän mukainen työskentely on käytännönläheistä. Se korostaa työntekijöiden omia voimavaroja, kokemuksia ja ideoita sekä keskittyy uusiin rakentaviin ja myönteisiin näkökulmiin. Suunnittelu- ja arviointikokonaisuutta hyödynnetään yhteisten kokemusten jakamiseen, jäsentämiseen, yhdistämiseen ja johtopäätösten tekemiseen.

Menetelmäkokonaisuuden käyttö lisää osallisuutta ja dialogisuutta yhteistyöprosessissa. Monitasoisen tarkastelun avulla työntekijät löytävät yhteistyöhön uusia näkökulmia, yhteisiä merkityksiä ja toimintaan tulee syvyyttä. Osallisuuden ja kuulluksitulemisen kokemukset sekä johdonmukainen toiminta lisäävät työntekijän sitoutumista tavoitteisiin ja vahvistavat voimaantumisen kokemuksia. Suunnittelu- ja arviointiprosessin välineet vahvistavat sekä yksilöllistä että yhteisöllistä osaamista.

Suunnittelu- ja arviointikokonaisuuden käyttö ei edellytä erityisvälineitä tai -koulutusta, joskin vetäjän täytyy perehtyä välineiden käyttöön ennalta. Osallistujilta menetelmä vaatii aikaa ja sitoutumista yhteisen toiminnan arviointiin. Kokoustilan lisäksi tarvitaan fläppejä, erivärisiä papereita, tusseja, maalarinteippiä ja yhteistä aikaa 3-4 x 3 tuntia.

Lisätietoja suunnittelu- ja arviointikokonaisuudesta sekä varhaisen vastuunoton työstä saa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön nettisivuilta, www.lastenkuntoutus.net tai Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus, puh. (02) 2777 444, huvitus@mll.fi.

Tekstin on laatinut:

Niina Remsu
Suunnittelija
MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö ja

Katariina Pärnä
Suunnittelija
MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö