Käsikynkkä

Keinoja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen
Käsikynkässä on strukturoitu rakenne
Erilaisia käyttötapoja
Positiivista palautetta käytännöllisyydestä
Välineitä ja opastusta Käsikynkkään

Keinoja vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukemiseen

Käsikynkkä on ryhmätyömenetelmä, jonka avulla tuetaan vanhemman ja leikki-ikäisen lapsen välistä vuorovaikutusta. Menetelmää voi soveltaa ja siitä voi poimia sopivia osia käyttötarkoituksen mukaan. Menetelmä on alun perin kehitetty Hämeenlinnassa vuonna 1995 vanhempi/lapsi ryhmiä varten, mutta sitä on käytetty eri puolilla Suomea myös esimerkiksi perheleireillä, lastenpsykiatrisessa työssä ja päiväkotien vanhempainilloissa.

Keskeistä Käsikynkkä -menetelmässä on, että ohjaajat kannustavat vanhempia toimimaan oman lapsensa kanssa ja toimintaa suunnitellaan yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempaa ei jätetä sivusta seuraajaksi vaan hänellä on toimijan rooli oman lapsensa kehityksen tukijana.

Käsikynkkä sopii erityisesti ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen tuen välineeksi.

Käsikynkkä -menetelmä perustuu pragmaattiseen teoriaan, jonka mukaan puhe ja kieli kehittyvät osana vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Taustateorian mukaan vuorovaikutus tapahtuu sekä toiminnan tasolla että mielikuvien ja tunteiden tasolla. Vanhemman ja lapsen mielikuvat ja tunteet ohjaavat vuorovaikutusta ja toisaalta kokemukset yhteisistä vuorovaikutustilanteista muokkaavat mielikuvia ja tunteita. Siksi Käsikynkkä -menetelmässä työskennellään strukturoidusti näillä molemmilla tasoilla.

Käsikynkässä on strukturoitu rakenne

Strukturoitu rakenne

Käsikynkkä-ryhmä kokoontuu10 kertaa viikon välein. Yksi tapaaminen kestää noin puolitoista tuntia. Ryhmän vetäjinä toimii kaksi työntekijää, joiden ammatillinen osaaminen antaa valmiudet havainnoida ja tukea lapsen kehitystä ja toisaalta vahvistaa vanhemmuutta.  Kokoontumiskertojen rakenne on kuvien avulla strukturoitu ja se toistuu kaikilla kerroilla samana. Tämä tuo selkeyttä ja turvallisuuden tunnetta erityisesti lapsille, mutta myös muille osallistujille.

Toiminnan tason tehtävät

Ensimmäisen tunnin ajan vanhemmat toimivat yhdessä lapsensa kanssa ja toisen tunnin ajaksi jakaannutaan vanhempien ja lasten vertaisryhmiin. Kosketus- ja kontaktileikeillä luodaan iloista tunnelmaa ja kokonaisvaltaisen viestinnän kokemusta lapsen ja vanhemman välille. Ohjelmaan kuuluu myös lapsen ja vanhemman välinen leikki- tai pelihetki. Osallistumalla lapsensa leikkiin voi vanhempi vaikuttaa lapsen kielelliseen, kognitiiviseen ja tunne-elämän kehitykseen. Keskeistä on vuorovaikutuksen syveneminen ja yhteisen ilon ja leikkisyyden löytäminen.

Tunteiden ja mielikuvien taso

Vuorovaikutuksen perustana olevia tunteita ja mielikuvia työstetään vanhemman ja lapsen yhteisessä tunnelmahetkessä ja vanhempien ryhmäkeskustelussa. Tavoitteena on, että vanhempi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja tulee tietoiseksi myönteisen palautteen merkityksestä lapselle. Keskusteluissa syvennetään vanhemman mielikuvia ja tunteita sekä kokemuksia, jotka liittyvät tämän lapsen kanssa yhdessä koettuihin asioihin.

Ohjaajien rooli

Sen lisäksi, että ohjaajat huolehtivat aikataulusta, toimintarakenteesta ja tavoitteiden suuntaisesta työskentelystä, he myös auttavat vanhempia pääsemään hyvin toimivaan vuorovaikutukseen lapsensa kanssa. Myönteinen palaute vanhemmille ja lapsille on yksi keskeinen keino hyvin toimivien vuorovaikutustilanteiden vahvistamisessa.

Toinen ryhmän ohjaajista ottaa vastuun tehtävien sisällöstä ja suunnittelee ne lasten kehitystasoon sopiviksi. Toisen vastuulla on vanhempien ryhmäkeskustelun valmistelu ja ohjaus. Vastuunjaosta huolimatta molemmat ohjaajat osallistuvat aktiivisesti kaikkeen ryhmän toimintaan.

Erilaisia käyttötapoja

• Käsikynkkä -menetelmästä on sovellutuksia taaperoikäisten (1-3 -vuotiaiden) ja leikki-ikäisten (4-6 -vuotiaiden) vanhempi-lapsi ryhmiin.
• Menetelmää voi soveltaa myös yksittäisten vanhempi-lapsi parien kanssa esimerkiksi terapia- tai perhetyössä.
• Päiväkotien vanhempainiltoja voi rakentaa Käsikynkkä -menetelmän keinoja soveltaen.
• Honkalampi-säätiö on julkaissut Musiikkikäsikynkän käsikirjan vuonna 2006. Siinä esitellään Käsikynkkä -toimintaa autistisesti käyttäytyvien lasten ja heidän perheidensä kanssa.
• Hämeenlinnan päivähoidon puheterapeutit ovat kehittäneet Eskari -käsikynkän, jossa vanhemmat paneutuvat lapsensa tukemiseen kielellisen tietoisuuden ja kouluvalmiuden kysymyksissä.
• Tammelassa on pidetty suuren suosion saavuttaneita Isä-Käsikynkkä –ryhmiä.

Positiivista palautetta käytännöllisyydestä

Puheterapeutit Marja-Leena Pesonen ja Johanna Överlund ovat kehittäneet Käsikynkkä-menetelmän vuonna 1995 yhteistyössä Hämeenlinnan päivähoidon, sosiaalitoimen perhetyön ja neuvolaterveydenhuollon kanssa. Jatkokehittelyssä on ollut mukana perheprojektien sekä avoimen päiväkodin ja lastenpsykiatrisen yksikön työntekijöitä. Teoriataustan kehittely perustuu Johanna Överlundin työjaksoon Helsingin yliopiston Logopedian laitoksella.

Menetelmä on levinnyt eri puolille Suomea. Ryhmien ohjaajilta on saatu hyvää palautetta menetelmän selkeydestä ja käytännöllisyydestä. Toimintaan osallistuneet vanhemmat ovat kokeneet sen tuottavan iloa lapselle ja kehittävän vanhempana olemisen taitoja.

Välineitä ja opastusta Käsikynkkä -menetelmään

Menetelmä on esitelty v. 1996 Marja-Leena Pesosen ja Johanna Överlundin julkaisemassa materiaalissa. Lisätietoja materiaalista saat tästä  Saatavilla:

• Opetusvideo: Vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen.
• Kirjallinen materiaali: Teoriakirja. Oma-kirja. Ohjaajan opas.
• Opetusvideo 2003: Käsikynkkä 1-3-vuotiaille.
• Kuvat toiminnan jäsentämiseen Käsikynkkä-ryhmässä.
• Kuvat Salamatkustajaleikin kontaktitehtäviin.

Pesonen ja Överlund ovat järjestäneen Käsikynkkä -menetelmään perehdyttävää koulutusta eri puolilla Suomea.

Tekstin on laatinut:

Johanna Överlund VTM, puheterapeutti ja
Marja-Leena Pesonen, puheterapeutti, työnohjaaja, toiminnallisen ryhmätyön ohjaaja TRO.