Ennakointidialogit – selkeyttävät verkostopalaverit

Selkeyttävät verkostopalaverit
Monikäyttöinen menetelmä
Erilaisia ennakointidialogeja
Vuoropuhelulla on selkeä rakenne ja tavoite
Verkostokonsultit

Selkeyttävät verkostopalaverit

Ennakointidialogit, eli selkeyttävät verkostopalaverit, on kehitetty sarjassa THL:n (ennen Stakes)  Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmän valtakunnallisia kehittämishankkeita. Ne ovat muotoutuneet tiiviissä yhteistyössä psykososiaalisen työkentän ammattilaisten kanssa.

Ennakointidialogien kehittely on saanut alkunsa yrityksissä helpottaa umpikujaan ajautuneita tilanteita, jotka sitovat yhteen asiakkaita ja useita psykososiaalisen työkentän ammattilaisia.

Tällaisissa "moniongelmatilanteissa" asiakkaille syntyy asiakkuutta usealle taholle ja valitettavan usein asiakkaan ja monen eri sektorin yhteistoiminta voi jumittua. Kunkin ammattilaisen toimenpiteet erikseen tarkasteltuina voivat olla hyviä ja perusteltuja, mutta selkeän yhteistoiminnan sijalla on usein toistuvia yrityksiä saada toiset tahot tekemään jotain jota itse pitää tilanteessa tärkeänä.

Monikäyttöinen menetelmä

Ennakointidialogit ovat keino toteuttaa erilaisten verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja koordinoida yhteistoimintaansa.

Ennakointidialogeista on erityisesti hyötyä silloin, kun tilanteeseen liittyy monta eri tahoa, kun on epäselvää mitä kukin taho on tekemässä tai omaan ja toisten tekemisiin ollaan tyytymättömiä tai kun tarvittaisiin voimavarojen yhdistämistä huolten vähentämiseksi, mutta toiminnan koordinaatio on hukassa.

Ennakointidialogeilla pyritään selkeyttämään eri tahojen yhteistoimintaa ja avartamaan toimintamahdollisuuksia tällaisissa toistoon urautuneissa tilanteissa.

Ennakointidialogeissa käytetään vuoropuhelun vetäjiä, jotka ovat käsiteltävään asiaan nähden ulkopuolisia.

Psykososiaalisessa asiakastyössä ennakointidialogeja on toteutettu lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä liittyvien tilanteiden ohella mm. vanhustenhuollossa sekä pitkäaikaistyöttömyyden ympärille muodostuneissa verkostoituneissa tilanteissa.

Asiakkaiden kanssa toteutettavien ennakointidialogien lisäksi selkiyttäviä verkostopalavereja voidaan järjestää myös työntekijöiden keskinäisen yhteistyön suunnitteluun, alueellisen yhteistyön suunnitteluun sekä hallinnollisiin ja strategisiin suunnitteluihin.

Erilaisia ennakointidialogeja

• Tulevaisuuden muistelu – asiakaspalaveri: Asiakkaan, läheisverkoston ja työntekijäverkoston yhteistyön selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu
• Moniammatillinen dialogi: Työntekijöiden työn- ja vastuunjaon selkeyttäminen ja toiminnan suunnittelu
• Alue- ja teemaneuvonpito: Alueen asukkaiden, työntekijöiden, järjestöjen, kauppiaiden, jne. alueen tilannetta ja kehittämistarpeita koskevien näkemysten selvittäminen ja toiminnan suunnittelu
• Tulevaisuuden muistelu – suunnittelupalaveri: Toimialan, yksikön tai kunnan yms. hallinnollisen ja strategisen toiminnan suunnittelu

Vuoropuhelulla on selkeä rakenne ja tavoite

Ennakointidialogien tavoitteina on mahdollistaa kaikkien osallistujien kuulluksi tuleminen ja toisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen sekä laatia osapuolten huolia vähentävä yhteistyösuunnitelma.

Jokainen palaveriin osallistuja haastatellaan erikseen. Jokainen osallistuja puhuu omalla vuorollaan, omasta näkökulmastaan käsin eikä toisen puheenvuoroa saa keskeyttää. Puhuminen ja kuuntelu on erotettu. Vuoropuhelu kirjataan esille kaikkien näkyville. Kirjaus toimii pohjana vuoropuhelun jälkeen muodostettavalle toimintasuunnitelmalle. Yhteistyösuunnitelma laaditaan niin, että itse laadintaprosessi antaa asianosaisille toivoa ja voimia.

Verkostokonsultit

Vuoropuhelua vetävät tilanteeseen nähden ulkopuoliset henkilöt eli verkostokonsultit.

Vuoropuhelun vetäjät ovat vertaisia työntekijöitä, jotka on koulutettu palaverissa käytetyn vuoropuhelumenetelmän hallintaan. Heidän tehtävänsä on helpottaa vuoropuhelun kulkua. He eivät neuvo, ota kantaa tai pyri vaikuttamaan käsiteltäviin asioihin.

Vuoropuhelujen toteuttamiselle on kokemusten mukaan eduksi, että vetäjäpari on riittävän ulkopuolinen käsiteltävään asiaan nähden. Vetäjien riittävä ulkopuolisuus varmistetaan asiakaspalavereissa asiakkaan kanssa ja muissa palavereissa keskeisten osallistujien kanssa. Vetäjien ulkopuolisuus on tärkeää palaverin tavoitteena olevan selkeyden lisäämisen vuoksi.

Vetäjien tehtävänä on huolehtia vuoropuhelun kulusta siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin kuulluksi tulemista, monipuolisten vaikutelmien saamista ja yhteisen huolia huojentavan suunnitelmien laadintaa.

Vetäjäpari ei ratko asiantuntija-asemasta verkoston tilannetta. Ennakointidialogeihin osallistuneiden palaute kertoo, että vetäjien ulkopuolisuutta pidetään arvossa. Se nähdään mm. turvallisuutta lisääväksi tekijäksi.

THL on kouluttanut verkostokonsultteja, joita voi tilata selkiyttävien verkostopalaverien vetäjiksi. Stakesin verkkosivuilla on lista kuntien verkostokoordinaattoreista. Verkostokoordinaattorin kautta voit tilata verkostokonsultin palveluita. Listan löydät tästä

Kirjallisuutta verkostokonsulteille

THL on julkaissut verkkojulkaisuna verkostokonsulttien käsikirjan, jonka voit ladata myös tästä.
Eriksson Esa, Arnkil Tom Erik, Rautava Marie (2006) Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä. Verkostokonsultin käsikirja - ohjeita verkostomaiseen työskentelyyn. Stakes, Työpapereita 86. Helsinki 2006.

Verkostokonsultteja suositellaan perehtymään dialogisuuden ja ennakointidialogien tausta-ajatteluun esim. seuraavista lähteistä:
Tom Erik Arnkil, Esa Eriksson ja Robert Arnkil: Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa. Stakes Raportteja 53/2000
Tom Erik Arnkil, Esa Eriksson ja Jaakko Seikkula: Avoimet dialogit ja ennakointidialogit -sosiaaliset verkostot psykososiaalisessa työssä. Yhteiskuntapolitiikka 2/2001
Esa Eriksson ja Tom Erik Arnkil: Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes oppaita 60/2005
Jaakko Seikkula ja Tom Arnkil: Dialoginen verkostotyö. Tammi 2005
Riitta-Liisa Kokko: Tulevaisuuden muistelu. Ennakointidialogit asiakkaiden kokemina. Stakes 2006

Lähde:

Tämä sivu on kopioitu SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivustolta. SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/tekstiversiot/verkostoistunto.htm [7.9.2007]

Sivun tekijöiden lähteet:
Arnkil, T.& Eriksson, E. (1999) Kelluvia vuoropuhelurakenteita. Teoksessa Päivi Virtanen (toim.): Verkostoituva asiakastyö. Helsinki: Kirjayhtymä.
Arnkil, T. (2004) Verkostotyö lastensuojelussa - menetelmät huolen mukaan. Teoksessa Anne Hujala (toim.): Lastensuojelu tänään. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Seikkula, J.& Arnkil, T. (2005) Dialoginen verkostotyö. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Stakesin Verkostotutkimus ja kehittämismenetelmät -ryhmän menetelmäsivut: http://www.stakes.fi/hyvinvointi/verk/menetelmat/ / 26.5.2005 (vanhat sivut)

2. http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/verkkojulkaisut/tyopapereita06/T29_2006_VERKKOpdf.htm?Description=abstract [6.9.2007]