Nuoren kanssa työskentely

• Nuorelle tulee antaa toimivat yhteystiedot. Tekstiviestit ovat usein paras tapa kommunikoida nuoren kanssa ja saada hänet saapumaan toimistolle.
• Hyvä idea voi olla myös mennä tapaamaan nuorta muualle kuin toimistolle, esim. hänen kotiinsa, kahvilaan tai vaikka hampurilaiselle.
• Jos nuoren on vaikea tulla toimistolle yksin, hänelle voi ehdottaa kaverin mukaan ottamista.
• Nuorelle tulee varata tapaamiseen runsaasti aikaa (puhelin pois päältä, työhuoneen jonotusvalot näyttämään varattua) ja on varauduttava tapaamaan nuorta useita kertoja.
• Nuorelle on painotettava asiakirjojen salassapitoluonnetta: niitä ei pidä levitellä kavereille tai heitellä pitkin pihoja.
• Nuorelle täytyy olla rehellinen. Hänelle on kerrottava esimerkiksi se, että joistakin asioista on puhuttava myös huoltajille.
• Nuorta ei tarvitse mielistellä - se on alentavaa. Jos nuori käyttäytyy sopimattomasti, siihen täytyy reagoida kertomalla rehellisesti, millaisia tunteita huono käytös herättää työntekijässä.
• Nuoren identiteetti on herkkä: on kaikin tavoin vältettävä leimaamasta nuorta tai tarjoamasta hänelle sellaista identiteettiä, jota hänen kohdallaan ehkä muuallakin yritetään vahvistaa (esim. ”luuseri, rikollinen, narkkari, tuleva alkoholisti”).
• Tue nuorta, tämän niin halutessa, käymään läpi menneitä elämänvaiheitaan ja rakentamaan näin identiteettiään. Apuna tässä voi käyttää esim. menneisyysmatkailun ideaa. Nuoruus on elämänvaihe, johon liittyy monia yhteiskunnan asettamia odotuksia ja paineita (esim. kouluttautumiseen, ansiotyöhön ja perheen perustamiseen liittyviä). Keskustele nuoren kanssa avoimesti näistä odotuksista ja siitä, millaisia tavoitteita nuori itse omalle elämälleen haluaa asettaa.
• Ongelmiin ajautuvilta nuorilta puuttuu usein arkipäivän struktuuri. Tämän vuoksi voi olla hyödyllistä laatia yhdessä nuoren kanssa kartta hänen päivästään: ”mihin aikaan yleensä heräät, milloin syöt, milloin tapaat kavereita jne.?”
• Nuorille vertaisryhmä on usein tavattoman tärkeä. Verkostokartan tekeminen auttaa hahmottamaan paitsi sitä, myös muita nuoren lähipiirin ihmisiä: onko nuoren verkostokartassa aikuisia, joihin voi luottaa?
• Erilaiset kortit ovat usein käyttökelpoisia työvälineitä tunteiden läpikäymisessä. Ne auttavat myös työntekijää käymään läpi ikäviäkin tunteita. Esim. Nallekorttien avulla voidaan hahmottaa nuoren käsitystä omasta identiteetistään ja hänen käsityksiään läheisten hallitsevista piirteistä. Vaikka kortit voivat tuntua lapsellisilta, nuoret usein pitävät niistä.
• Päihteistä ja seksistä on kyettävä puhumaan rehellisesti ja oikeita käsitteitä käyttäen. Virheellinen valistaminen aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä. On tuotava esille asioiden kaikki puolet: ”Huumeista voi tulla hyvä olo, MUTTA... Seksistä voi tulla hyvä olo, MUTTA...”
• On hyvä tavata myös nuoren vanhempia, jotka voivat olla pulassa murrosikäisten kanssa. Vanhempien vertaisryhmät on usein todettu toimiviksi, sillä teini-ikäisten vanhemmilta puuttuvat monesti luonnolliset foorumit, joissa jakaa kokemuksia tämän ikäisten vanhemmuuteen liittyvistä pulmista.
• Jos nuori sijoitetaan, sosiaalityöntekijän on käytävä tapaamassa häntä henkilökohtaisesti sijoituspaikassa myös puolivuosittaisten suunnitelmakokousten ulkopuolella, jotta nuoren oma näkökulma todella tulee selvitettyä.
  

Vinkkien laatija: Elina Pekkarinen

Tämä sivu on kopioitu SOSWEB – Sosiaalityön työmenetelmät –sivustolta.

Lähde:

SOSWEB –Sosiaalityön työmenetelmät –sivusto.[WWW-dokumentti] Helsingin yliopisto, Yhteiskuntapolitiikan laitos.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/nuoret.htm [6.9.2007]