Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen toim. 2003)

Pahoinpitelyn vaikutukset lapseen
Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset lapseen 

Pahoinpitelyn vaikutukset lapseen

Pahoinpitelyllä on vahingollisia pitkän aikavälin vaikutuksia lapseen, minkä vuoksi se on kielletty Suomessa.

Ruumiillinen kuritus ja lasten pahoinpitely

• voivat aiheuttaa vakavia ruumiinvammoja, jopa kuoleman
• vaikeuttavat lasten psyykkistä ja sosiaalista kehitystä
• antavat lapsille väkivaltaisen käyttäytymismallin
• herättävät pelkoa, vihaa ja epäluottamusta
• eivät edistä normien sisäistämistä
• saavat lapset riippuvaisiksi ulkoisesta kontrollista. 

Vaurioittavin yhdistelmä on epäjohdonmukainen kasvatus, jossa ajoittain sallitaan lähes mitä tahansa yhdistyneenä oikulliseen, odottamattomaan väkivaltaan. Lasten pahoinpitely, heitteille jättö ja psyykkinen kaltoin kohtelu liittyvät usein yhteen.

Psyykkinen trauma

Kaikki lapsiin kohdistunut väkivalta uhkaa lapsen tervettä psyykkistä kehitystä ja sisältää riskin lapsen psyykkiselle sairastumiselle. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida lapsen käyttäytymisessä ilmenevät muutokset ja muutosten ajankohta mahdollista traumatilannetta selvitettäessä. Yksittäisen väkivaltaisen tapahtuman lisäksi myös krooninen, pitkäkestoinen väkivalta voi aiheuttaa traumaperäisen stressihäiriön oireita.

Seksuaalisen hyväksikäytön vaikutukset lapseen

Seksuaalinen toiminta aikuisen kanssa häiritsee lapsen seksuaalista ja psyykkistä kehitystä. Lapsi joutuu rooliin, joka ei vastaa hänen ikätasoaan ja kehitys­tään. Hän joutuu kohtaamaan liian varhain asioita, joihin hän ei vielä ole henkisesti eikä ruumiilli­sesti valmis. Perheen sisäinen hyväksikäyttö vahingoittaa kaikkien perheen­jäsenten keskinäisiä suhteita, ja asettaa lapsen kestämättö­mään tilanteeseen. Mitä enemmän hyväksikäyttöön liittyy väkivaltaisuutta, uhkauk­sia, salaisuuksia, nöyryytyksiä ja rooliristiriitoja, sitä vaka­vammat ovat seuraukset.

Seksuaalinen hyväksikäytön on tutkimuksissa oletettu synnyttävän ongelmia seuraavien mahdollisten dynamiikkojen kautta.

Traumaattinen seksualisoituminen

Seksuaa­lisuus yhdistyy kielteisiin tunteisiin ja muistoihin. Vaikka kokemuksiin liittyisi myös hellyyttä ja palkitsemista, saa lapsi ne epäasianmukaisesta, ikätason vastaisesta käyttäytymisestä. Hänelle syntyy virheelli­siä käsityksiä sek­suaalisuudesta ja sukupuolimoraalista.

Tästä saattaa aiheutua identiteetin hämärtymistä, sukupuoli­suuden suhteetonta korostu­mista ja seksuaalisten toimintojen häiriintymistä. Jotkut hyväksikäytetyt ovat taipuvaisia pro­mis­kuiteettiin. Prostituoitujen taustasta löytyy varsin usein hyväksikäyt­tökokemuksia. Niihin liittyvä itse­halveksunta on osaltaan saattanut johtaa oman ruumiin myymiseen. Pa­koreak­tioihin taipuvaiset sen sijaan kieltävät seksuaalisuu­tensa ja joutuvat pakokauhun valtaan, jos joku lähestyy heitä fyysisesti. Hyväksikäytetyillä on aikuisiässä todettu sekä seksuaali- että muita kontaktivaikeuksia.

Leimautuminen

Kokiessaan hyväksikäyttötilanteet nöyryyttävinä ja hä­peällisinä lapsi tuntee itsensä leimau­tuneeksi, likaiseksi ja häväistyksi. Tämä korostuu, jos tekijä moittii ja väheksyy häntä ja uskotte­lee lapsen vietelleen hänet. Hyväksikäytön paljastuminen saattaa edelleen vaikeut­taa tilannetta, jos se aiheuttaa ympäristössä inhoa ja vihaa, ja jos lasta syytetään tapahtu­neesta.

Pysyvimpiä ja vaikeimpia psyykkisiä seurauksia erityisesti insestistä on syvä syyllisyy­den­tunne, joka ilman hoitoa saat­taa vaivata hyväksikäytettyä koko loppuiän. Lapsi syyttää itseään tapahtuneesta, kun ei voinut sitä estää. Jos tilan­teeseen on liittynyt kiihotusta ja mielihyvää, pitää hän it­seään turmeltuneena ja yliseksuaalisena.

Petetyksi tuleminen

Seksuaalinen hyväksikäyttö merkitsee lapsen kannalta petosta, kun hän ei saa turvaa vanhemmiltaan tai muilta häntä hoitavilta aikuisilta. Hyväksikäy­tössä lapsi joutuu muiden tarpeidentyydytyksen välineeksi ilman että hä­nen tarpeitaan ja toiveitaan otetaan huomioon.

Tämä aiheuttaa surua, masennusta ja vihaa. Siitä seuraa myös syvä epäluottamus muita ihmisiä kohtaan. Läheisten ihmissuh­teiden solmiminen voi olla erittäin vaikeaa. Toisaalta pete­tyksi tuleminen voi johtaa äärimmäiseen riippuvuuteen muista ihmisistä. Tällöin hyväksikäytetty takertuu sellaiseenkin suhteeseen, jonka kokee itselleen vahin­gollisena. Kun ihmi­sellä on huono käsitys itsestään, katsoo hän ansainneensakin huonoa kohtelua. Tällai­sella henkilöllö on taipumus joutua uudelleen hyväksikäytetyksi eikä hän ehkä pysty suojelemaan lapsiaankaan hyväksikäytöltä.

Avuttomuus

Varsinkin pitkään jatkunut hyväksikäyttö saa lapsen tuntemaan itsensä voimattomaksi. Lapsi kokee, ettei pysty suojelemaan itseään eikä kukaan muukaan auta häntä. Tämä korostuu, jos hyväksi­käyttö etenee ruumiin alueelle tunkeutumiseen. Usein tekijät uhkai­levat ja kiristävät lapsia saadakseen nämä suostumaan hyväk­si­käyttöön tai vaikenemaan asiasta. Tilanne vaikeutuu enti­sestään, jos lasta ei uskota kun hän yrittää kertoa hyväksi­käytöstä.

Avuttomuuden tunteiden psyykkisiä vaikutuksia ovat muun muassa ahdis­tuneisuus ja pelko. Ne saattavat aiheuttaa painajaisia, kau­hutiloja, erilaisia somaattisia vaivoja tai syömis- ja nukku­mishäiriöitä. Reaktiona avuttomuuteen osa hyväksikäyte­tyistä pyrkii ratkaise­maan vaikean tilanteen samaistumalla hyväksikäyttäjään, ja alkaa käyttäytyä korostu­neen seksuaa­lisesti ja viettelevästi. Tällainen lapsi on oppinut saamaan kontaktin aikuiseen osoittamalla eroottista mielenkiintoa. Hyväksikäytetyistä saattaa tulla myös hyväksikäyttäjiä joko jo lapsuusiällä tai myöhemmin aikuisena.

Kirjallisuus

• Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.