Sijaishuoltopaikan muuttaminen ja päätöksenteko

Tiedot perhehoitoa koskevista lakimuutoksista löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta 20.9.2011 . Tiedote 92/2011 perhehoitoon liittyen. Perhehoitajalaki (Finlex)

Lastensuojelulaissa 52§ (Finlex) velvoitetaan lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää olemaan yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempansa ja huoltajansa sekä sijaishuoltopaikan edustajan kanssa lapsen huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Sijaishuollon toteutumista ja laatua valvovat sijoittavan kunnan ja sijoituskunnan sosiaalityöntekijät ja aluehallintovirastot . Sijoittaneen kunnan tehtävänä on valvoa, että perhehoitoon tai laitoshuoltoon sijoitettu lapsi saa tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet. Valvonnan lisäksi sijoittavalla kunnalla on erityinen velvollisuus tukea sijaishuoltopaikkaa lapsen hoidossa.

Lapsen selviytymistä, identiteetin kehitystä ja vahvistumista auttaa, jos lapselle on pysyvä suhde turvalliseen ja tasapainoiseen aikuiseen. Lapsen toistuvat sijoitukset eri paikkoihin vahingoittavat vakavasti hänen kehitystään sekä luovat juurettomuutta ja turvattomuutta. Tästä syystä niitä tulee mahdollisuuksien mukaan välttää. Lapsen siirtäminen sijoituspaikasta toiseen esim. taloudellisista syistä ei saa tulla kysymykseen. Lapsen sijaishuoltopaikan valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota niin, että lapsi sijoitetaan hänen tarpeitaan vastaavaan sijoituspaikkaan ja että hänen yksilölliset tarpeensa tulevat huomioiduksi.

Sijaishuollon eri vaiheissa tarvitaan työskentelyä lapselle tärkeiden suhteiden ja ihmisten kartoittamiseksi sekä näiden suhteiden tukemiseksi. Työskentelyn avulla voidaan ehkäistä sijoitusten ennenaikaisia katkeamisia ja siten luoda lapsen elämään jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Sijoituskierteen katkaisemiseksi tarvitaan esim. moniammatillista arviointia, kun lapsi näyttää tarvitsevan uutta sijoitusta tai hoitopaikan vaihtamista. Lapsen läheisverkoston voimavarat tulisi myös kanavoida käyttöön ja lapsen läheissuhteita vahvistaa ammattilaisten tuella.

Sijoituksen purkautuminen on aina merkityksellinen kokemus erityisesti lapselle ja hänen vanhemmilleen, mutta myös sijaisvanhemmille ja sijaissisaruksille. Sosiaalityöntekijälle tilanne on usein hyvin haasteellinen. 

Lapsen sijoituspaikkaa voidaan joutua muuttamaan, jos esiin tulee sellaisia olosuhteita, jotka eivät ole lapsen edun mukaisia. Lapsen olosuhteet voivat muuttua sijoituksen aikana niin, että aikaisemmin lapsen tarpeita vastaava sijoituspaikka ei olekaan hänelle enää sopiva ja hänen tarpeitaan vastaava. Tällöin sijaishuoltoa koskeva päätös ei liity samanaikaisesti tehtävään huostanottopäätökseen, vaan mainittu päätös tehdään sijaishuollon aikana.

Kun sijoitus purkautuu, tulee työskentelyn olla hallittua ja jokaisen siinä mukana olevan tulee saada riittävästi tukea ja mahdollisuus käsitellä asiaa. Yhtenä syynä sijoitusten purkautumisiin on todettu sijaisvanhemman väsymys ja uupuminen, mikä saattaa aiheutua monista eri tekijöistä samanaikaisesti. Uupumisen havaitseminen tapahtuu usein liian myöhään, jolloin tuki ei enää auta.

Myös virheelliset kuvitelmat sijaisvanhemmuudesta saattavat muuttua ylitsepääsemättömiksi vaikeuksiksi ja johtaa sijoituksen purkautumiseen. Sijaisvanhemmilla tulee olla riittävät valmiudet toimia osana lastensuojelua, jonka tarkoituksena on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin turvaaminen.

Sijaishuoltopaikan muuttaminen ja päätöksenteko

Kun lapsi on otettu huostaan, sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta, lastensuojelulaki 45§ (Finlex). Sijaishuoltopaikan muuttaminen, lastensuojelulaki 43§ (Finlex) on viranomaispäätös, jonka tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian. Lastensuojelulain 20§ (Finlex) mukaan lapsen mielipide on selvitettävä ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa.

Lasta ei voi siirtää ilman asianmukaista päätöstä uuteen sijaishuoltopaikkaan. Lapsen sijaishuoltopaikkaa voidaan muuttaa ja lapsen olinpaikka määrittää kahdella tavalla riippuen tilanteesta, eli siitä onko päätösvalta asiassa kuntatasolla vai tuomioistuimella:

• viranhaltijan tekemällä sijaishuollon muutospäätöksellä tai
• hallinto-oikeuden väliaikaisella määräyksellä

Jos päätösvalta on lapsen sijaishuoltopaikan muuttamisesta on kuntatasolla, päätöksen tekee aina viranhaltija, vaikka asianosaiset vastustaisivatkin sijaishuoltopaikan muuttamista. Päätöksen tekee kunnan johtosäännössä määritelty sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmisteltua asian.

Päätöksessä on tuotava esiin perusteet sijaishuoltopaikan muuttamiselle, ja selvitys siitä, miksi nykyinen sijaishuoltopaikka ei ole lapsen edun mukainen. Lastensuojelulain 50§ (Finlex) mukaisesti on arvioitava huostaanoton perusteet, lapsen tarpeet, lapsen sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitäminen ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen. Lisäksi on mahdollisuuksien mukaan huomioitava lapsen kielellinen, kulttuurinen sekä uskonnollinen tausta. Lapsen läheisverkosto on kartoitettava ja annettava selvitys siitä, että uusi sijaishuoltopaikka on lapsen edun mukainen. On myös selvitettävä, miksi ko. sijaishuoltopaikka on arvioitu sopivimmaksi lapselle.

Vaihtoehtoisia ja osittain tulkinnanvaraisia tilanteita, joissa lapsen olinpaikan määrittäminen ja lapsen sijaishuoltopaikan muuttaminen voi tulla kyseeseen sekä mikä on päätöksentekijätaho on kuvattuna seuraavassa:

1. Viranhaltijan tai hallinto-oikeuden huostaanoton ja siihen liittyvän sijaishuollon päätöksen jälkeen

• päätöksen sijaishuoltopaikan muutoksesta tekee viranhaltija – riippumatta siitä onko aikaisemman varsinaisen huostaanottopäätöksen tehnyt viranhaltija vai hallinto-oikeus

2. Huostaanottohakemus on vireillä hallinto-oikeudessa

• jos lasta ei ole kiireellisesti sijoitettu ennen huostaanottohakemuksen tekemistä, voi lapsen olinpaikasta päättää ainoastaan hallinto-oikeus väliaikaisen määräyksen nojalla

3. Jos lapsi on sijoitettu kiireellisesti ennen huostaanottohakemuksen tekemistä kiireellisen sijoituksen päätös on voimassa siihen saakka, kunnes hallinto-oikeus antaa asiassa väliaikaisen määräyksen tai lopullisen päätöksensä

• ennen hallinto-oikeuden lopullista päätöstä huostaanotosta ( tai mahdollista väliaikaista määräystä) lapsen sijaishuoltopaikkaa voitaneen muuttaa viranhaltijan tekemällä sijaishuoltopaikan muutospäätöksellä
• tämä ei ole mahdollista enää sen jälkeen, jos hallinto-oikeus on antanut lapsen olinpaikasta väliaikaisen määräyksen huostaanottoasian käsittelyn ajaksi. Päätösvalta lapsen olinpaikasta on tällöin hallinto-oikeudella huostaanottoasian käsittelyn ajan.
• jos lapsen sijaishuoltopaikkaa on hallinto-oikeuden väliaikaisen määräyksen jälkeen tarve muuttaa, tulee tarvittaessa hakea uutta väliaikaista määräystä

4. Jos väliaikaismääräystä on haettu, mutta hallinto-oikeus ei ole vielä antanut asiasta päätöstä, voitaneen sijaishuollon muutospäätös viranhaltijatasolla vielä tehdä

• myös tehtyä väliaikaismääräystä koskevaa hakemusta voitaneen muuttaa, jos lapsen olosuhteet ovat muuttuneet, niin kauan kujin hallinto-oikeus ei ole antanut väliaikaista määräystä koskevaa päätöstään

Kaavio "Sijaishuoltopaikan muuttaminen kiireellisen sijoituksen jälkeen" (word)

Ennen sijaishuollon muutospäätöstä tulee

• kuulla 12 vuotta täyttänyttä lasta
• selvittää 12 vuotta nuoremman lapsen mielipide
• kuulla lapsen huoltajaa, lapsen vanhempia ja sitä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut (esim. perhehoitaja)
• kuuleminen suorittaa siten kuin hallintolaissa 34§ (Finlex) säädetään eli samalla tavalla kuin ennen huostaanottopäätöstä. Myös kuulematta jättämisen perusteet ovat samat.

Kaikki ne henkilöt, joita asiassa tulee kuulla, ovat sijaishuollon muuttamispäätöksessä asiaan osallisia ja heille tulee antaa päätös hallintolain 43§ (Finlex) mukaisesti todisteellisesti tiedoksi.

Sijaishuollon muutospäätökseen voivat hakea muutosta asiaan osalliset hallinto-oikeudelta 30 vuorokaudessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakuoikeus on 12 vuotta täyttäneellä lapsella, lapsen vanhemmalla ja huoltajalla sekä henkilöllä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Hallinto-oikeuden päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Lähteet

• Saastamoinen, Kati: Lapsen asema sijaishuollossa. Käsikirja arjen toimintaan. Edita. Helsinki 2008.
• Taskinen, Sirpa(toim.) (2007) Lastensuojelulaki 2007. Soveltamisopas. Stakes oppaita 65. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.