Suunnittelu
Lapsi, nuori ja biologiset vanhemmat
Yhteistyö siirtymävaiheessa
Dokumentointi ja suunnitelmat
Tiedot perhehoitoa koskevista lakimuutoksista löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta 20.9.2011 . Tiedote 92/2011 perhehoitoon liittyen. Perhehoitajalaki (Finlex)
Suunnittelu
Lapsen siirtyminen sijaishuoltoon tulee aina valmistella ja toteuttaa suunnitelmallisesti sekä huolellisesti, jollei kyseessä ole akuutti kriisitilanne. Alussa sosiaalityöntekijä kartoittaa lapsen ja hänen perheensä kanssa heidän tarpeitaan ja etsii sopivaa sijaishuoltopaikkaa lapselle.
Yhteydenoton ja tiedonkeruun tavoitteena on lapsen tarpeista ja tilanteesta kertovan tiedon kokoaminen arvioinnin ja päätöksenteon pohjaksi sekä sijaishuoltopaikasta kertovan tiedon välittäminen lasta sijoittavalle taholle. Arvioinnin ja suunnittelun tavoitteena on selvittää, pystyykö sijaishuoltopaikka vastaamaan lapsen tarpeisiin, lastensuojelulaki 50§ (Finlex).
Siirtymävaiheessa on erityisen tärkeää, että lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sovitaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken, lastensuojelaki 52§ (Finlex). Sijaishuoltopaikan hoidosta vastaavien henkilöiden tulee saada kaikki tarvittavat taustatiedot ja dokumentit, jotka vaikuttavat lapsen hoitoon ja kuntoutumisen edellytyksiin.
Ihanne tilanne olisi, että keskustelut käydään lapsen ja vanhempien suostumuksella ja hyvässä keskinäisessä yhteistyössä. Biologisten vanhempien näkökulmasta on olennaista, että he ymmärtävät sijaishuollolle asetetut tavoitteet ja lapsen hoidon periaatteet. Sijoittavan tahon roolina on luoda ja mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin kannalta olennaiset asiat ja valvoa niiden käytännön toteutumista.
Lapsi, nuori ja biologiset vanhemmat
Ennen sijaishuoltopaikkaan siirtymistä lapselle ja hänen vanhemmilleen järjestetään tutustumiskäynti sijaishuoltopaikkaan. Tutustumiskäynnin tavoitteena on varmistaa, että paikka on lapselle sopiva ja samalla luodaan perustaa hyvälle keskinäiselle yhteistyölle.
Tutustumiskäynnin aikana lapselle ja hänen vanhemmilleen esitellään sijaishuoltopaikan tilat ja ihmiset sekä käydään läpi sijaishuoltopaikan käytäntöjä, sääntöjä yms. Tässä vaiheessa perheen kanssa keskustellaan myös sijoituksen tarkoituksesta ja tavoitteista.
Tutustumiskäynnin jälkeen sijoittava sosiaalityöntekijä, lapsi ja hänen vanhempansa tekevät päätöksen sijoituspaikan valinnasta ja siirtymävaiheen aikataulusta. Päätöksen jälkeen tulisi panostaa myös sijaishuoltopaikan ja lapsen sekä hänen vanhempiensa välisen yhteistyösuhteen ja luottamuksen rakentamiselle. Tässä vaiheessa yhdessä läpikäydyt odotukset, toiveet ja pelot helpottavat työskentelyä jatkossa.
Yhteiset keskustelut auttavat myös saavuttamaan yhteistä näkemystä sijoituksen aikana tarvittavista vanhempien tuki- ja kuntoutustoimenpiteistä sekä siitä miten parhaalla mahdollisella tavalla voidaan tukea lapsen ja vanhempien välistä suhdetta.
Yhteistyö siirtymävaiheessa
Sijaishuoltopaikalla tulisi olla toimintamalli sijaishuoltoon siirtymävaiheeseen. Kirjallisessa suunnitelmassa kuvataan se, miten lapsi vastaanotetaan uudessa paikassa ja mikä on henkilöstön työn- ja vastuunjako lapsen saapumistilanteessa.
Siirtymävaiheessa tärkeää on, että sijaishuoltopaikassa lapsen vastaanottavalla henkilöllä on aikaa olla lapsen kanssa hänen saapuessa uuteen paikkaan. Tällöin lapsi ja hänelle läheiset ihmiset voivat kokea itsensä tervetulleeksi ja siirtymävaiheen turvalliseksi. Lapsen kannalta etenkin ensimmäinen vuorokausi on hyvin tärkeä ja lapsen tulisi saada tuntea olonsa hyväksytyksi ja asettautumisen uuteen kotiin pitäisi olla lapselle positiivinen kokemus.
Lapselle tulee olla varattuna omat tilat perusvarustuksineen ja siten, että lapsi voi sisustaa huoneestaan oman näköisensä. Tässä vaiheessa lasta myös ohjataan ja autetaan tutustumaan sijaishuoltopaikan muihin lapsiin, nuoriin ja henkilökuntaan.
Sijoitukseen ja uuteen paikkaan sopeutumiseen liittyviä asioita käydään lapsen kanssa läpi sen mukaan kuin lapsen ikä ja kehitystaso edellyttävät. Tärkeää on, että sijaishuoltopaikka pystyy huomioimaan lapsen yksilöllisen tarpeen ja tilanteen sekä sopeuttamaan lasta uuteen tilanteeseen hänelle parhaiten sopivalla tavalla. Sijaishuoltopaikalla on suuri vastuu siitä, että lapsi kokee siirtymävaiheen omasta kodistaan sijaishuoltoon positiivisella tavalla.
Sijaishuoltoon siirtymävaiheessa tehdään yhteistyötä lapsen, perheen, sijoittajan ja sijaishuoltopaikan välillä. Sijaishuoltopaikan tulisi koota järjestelmällisesti tiedot sijoitettavasta lapsesta. Tärkeää olisi saada sijoittavalta taholta mm. sijoituspäätös, viranomaislausunnot, lääkärinlausunnot, kuvaus hoidon tarpeesta ja tavoitteista. Sijaishuoltopaikka puolestaan antaa tarvittavat tiedot omasta toiminnastaan ja kunnan palveluista, harrastusmahdollisuuksista jne.
Tietojen jakamisen lisäksi on tärkeää tässä vaiheessa luoda yhteiset pelisäännöt sijaishuollon toteuttamisesta. Se, että osapuolilla on yhteinen näkemys sijoituksen tavoitteista ja hoidon toteuttamisesta, auttaa kaikkia toimimaan saman tavoitteen eteen.
Dokumentointi ja suunnitelmat
Sijaishuoltoon siirtymävaiheessa tarkistetaan lapsen asiakassuunnitelma, jota suositellaan täydennettäväksi hoito- ja kasvatussuunnitelmalla ja mahdollisesti vanhempien kuntoutussuunnitelmalla. Jatkossa asiakassuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa ja lain mukaan kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan, lastensuojelulaki 30§ (Finlex) kirjataan
- sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet
- erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle
- erityisen tuen ja avun järjestäminen lapsen vanhemmille, huoltajille tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille
- miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden lapselle läheisten henkilöiden kanssa
- miten otetaan huomioon lapsen edun mukaisella tavalla tavoite perheen jälleenyhdistämisestä
Huostaanotetun lapsen vanhemmille on lisäksi laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveyshuollon kanssa.
Asiakassuunnitelmaneuvotteluissa on tärkeää, että asianosaiset ovat mukana ja tulevat kuulluksi. Mahdolliset eriävät mielipiteet kirjataan ylös. Asiakassuunnitelmaa suositellaan täydennettäväksi sijaishuoltopaikan työntekijöiden ja lapsen sekä hänen vanhempiensa kanssa laadittavalla hoito- ja kasvatussuunnitelmalla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma konkretisoi asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet arkipäivän tavoitteiksi ja kuvaa yksityiskohtaisesti sen, miten lapsen tarpeisiin vastataan. Suunnitelmaa seurataan, päivitetään ja tarkistetaan suhteessa arjen sujumiseen sekä asiakassuunnitelmaan.
Lähteet
- Valtakunnalliset sijaishuollon laatukriteerit (2004). Lastensuojelun keskusliitto. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 18. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus