Lähtökohtana lapsen tarpeet
Sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet
Yhteydenpito läheisiin ihmisiin
Lapsen terveydentilan selvittäminen
Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen

Lähtökohtana lapsen tarpeet

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa lähtökohtana pidetään lapsen tarpeita ja sen kartoittamista, mikä sijaishuollon muoto parhaiten vastaa lapsen tarpeeseen. Sijaishuoltopaikan valinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota huostaanoton perusteisiin, lapsen yksilölliseen tarpeeseen sekä sisarussuhteiden ja muiden läheisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen ja hoidon jatkuvuuteen.

Sijaishuoltomuotoa valittaessa tulee miettiä, onko lapsella jo olemassa merkittävä kiintymyssuhde vai tarvitseeko lapsi sijaishuollolta pysyvän ja korjaavan ihmissuhteen. Toisaalta jos lapsella on läheisiä ja tärkeitä ihmisiä, niin painottuuko hänen hoitamisensa tällöin erityistä ammattitaitoa vaativiin toimiin. Mahdollista on myös, että lapsi tarvitsee sijoituspaikan, joka pystyy vastaamaan näihin molempiin tarpeisiin. Sijaishuoltomuotoja tulee tarkastella siitä näkökulmasta, mitä ne tarjoavat lapselle ja miten ne tukevat perhettä ja lasta hoitavia aikuisia tehtävässään.

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso, mahdolliset erityiset hoidon ja tuen tarpeet, koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet, harrastukset ja sijoituspaikan sijainti lapselle tärkeiden henkilöiden yhteydenpidon kannalta. Pääsääntöisesti tulisi sisarukset sijoittaa samaan sijaishuoltopaikkaan.

Näiden lisäksi huomioidaan myös sijaishuoltopaikan mahdollisuudet ja edellytykset vastata lapsen tarpeeseen. Kartoitetaan henkilökunnan työkokemus ja koulutus sekä muiden sijoitettujen lasten määrä, ikäjakauma ja hoidolliset erityispiirteet.

Pienille lapsille tavoitellaan ensisijaiseksi hoitopaikaksi sijaisperhettä. Myös isompien lasten kohdalla perhehoidon mahdollisuus selvitetään aina. Sijaishuollon tavoitteena on antaa lapselle turvallinen koti, yksilöllinen huolenpito ja hoito sekä mahdollisuus pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin ja yhteydenpitoon biologisten vanhempien kanssa.

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on kuultava myös lapsen ja perheen toiveita sijaishuoltoon liittyen ja tehtävä yhteistyötä perheen kanssa.

Sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on arvioitava sitä, mitä lapsi tarvitsee sijaishuollolta ja millainen sijaishuoltopaikka parhaiten vastaa tähän tarpeeseen. Sijoittavan työntekijän on kerrottava sijaishuollon tarjoajalle avoimesti ja kattavasti sijaishuollon tarkoituksesta, sijoitettavan lapsen ja perheen tilanteesta sekä mahdollisista sijoitukseen vaikuttavista asioista ja ongelmista. Sijaishuollon tarjoajan on puolestaan kuvattava monipuolisesti sijoituspaikan luonnetta, toimintaa ja mahdollisuuksia.

Sijaishuoltopaikan on vastattava niihin ongelmiin sekä lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin, jotka ovat olleet huostaanoton perusteina. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa on näin ollen otettava huomioon se, mitkä ovat huostaanoton taustalla olevat ja huostaanoton tarpeesta johtuvat lapsen fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset ja sosiaaliset tuen tarpeet.

Tietojen avoin ja perusteellinen käsittely edistää kaikkien tahojen sitoutumista sijoitukseen ja toisaalta vähentää virheellisten tulkintojen sekä epäonnistuneiden sijoitusten tapahtumista. Sijaishuollon tarkoituksen toteutuminen lapsen edun mukaisesti edellyttää lapsen tarpeen mukaisen sijaishuoltopaikan valintaa.

Yhteydenpito läheisiin ihmisiin

Sijaishuollossa olevalle lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus sijaishuollon aikana tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä sekä pitää heihin yhteyttä, lastensuojelulaki 54§ (Finlex).

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi voi ottaa vastaan vieraita, vierailla sijaishuoltopaikan ulkopuolella sekä pitää läheisiinsä yhteyttä soittamalla, kirjeitse tai muulla vastaavalla tavalla. Yhteydenpidon muoto ja laajuus sovitetaan lapsen yksilöllisen tarpeen mukaan ja kirjataan lapsen huoltosuunnitelmaan.

Sosiaalilautakunnan on tuettava yhteydenpitoa esimerkiksi osallistumalla matkakustannuksiin, järjestämällä majoituspalveluita ja tarjoamalla muuta tarvittavaa käytännön apua yhteydenpidon turvaamiseksi.

Poikkeustapauksissa lapsen yhteydenpitoa hänelle läheisiin ihmisiin voidaan rajoittaa määräajaksi (1 v.). Rajoittamista voidaan tehdä: jos yhteydenpidosta ei ole asianmukaisesti sovittu, yhteydenpito vaarantaa sijaishuollon toteutumista tai lapsen tai muiden sijaishuoltopaikan ihmisten turvallisuutta tai 12- vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa. Lastensuojelulaki 61-74§ (Finlex) Lisätietoa käsikirjan yhteydenpidon rajoittaminen -osiosta.

Lapsen terveydentilan selvittäminen

Lapsen sijaishuoltopaikan valinnan ja sijoittamisen yhteydessä tulee lapsen terveydentila selvittää ja huomioida lapsen terveydentilaan liittyvät seikat, lastensuojelulaki 51§ (Finlex). Tällä pyritään siihen, että lapselle voidaan valita mahdollisimman sopiva sijaishuoltopaikka ja hänen tarvitsemansa hoito ja huolenpito sijaishuollon aikana voidaan turvata.

Terveydentilan tutkiminen tarkoittaa lapsen perusteellista lääkärintarkastusta. Tarkastus voidaan tehdä jo huostaanottoa valmisteltaessa, mutta se tulee tehdä viimeistään siinä vaiheessa kun sijaishuolto alkaa. Tällä turvataan se, että lapsi saa heti sijaishuollon alkaessa asianmukaista hoitoa ja huolenpitoa sekä sijaishuoltopaikka saa tiedon lapsen terveydentilasta sekä tarvittaessa ajantasaiset hoito-ohjeet.

Terveystarkastus tulee tehdä myös sijoituksen päättyessä. Terveystarkastusta ei tarvitse tehdä, jos lapsen terveydentilasta on muutoin olemassa riittävää tietoa, esimerkiksi säännöllinen lastenneuvolan asiakkuus.

Lapsen mielipide ja toiveet sekä kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioiminen

Sijaishuoltopaikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon lapsen toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet. Lisäksi huomioidaan lapsen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta sekä selvitetään sen merkitys lapsen edun toteutumisessa, lastensuojelulaki 50§ (Finlex).

Taustan asettamat erityispiirteet tulisi huomioida etenkin tekemällä tiivistä yhteistyötä lapsen vanhempien ja muun lähiverkoston sekä tarvittaessa kulttuurisen ja kielellisen yhteisön kanssa. Tämän lisäksi sijoittavan työntekijän sekä sijaishuollon tarjoajan tulisi hankkia tarvittavaa asiantuntemusta siitä, miten näitä erityistarpeita voi huomioida ja tukea.

Huomioitavaksi tulee myös asiakkaiden oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ymmärtämällään kielellä. Pääsääntöisesti tulee käyttää tulkkausta sekä kirjallisten dokumenttien kääntämistä asiakkaan ymmärtämälle kielelle.

Kielellisen, uskonnollisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen on tärkeää, jotta lapsella on mahdollisuus voi säilyttää yhteys oman kulttuuriinsa, uskontoonsa ja äidinkieleensä. Lisätietoa käsikirjan maahanmuuttaja lastensuojelun asiakkaana -osiosta.

Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus