Tiedot perhehoitoa koskevista lakimuutoksista löytyvät sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfosta 20.9.2011 sekä STM:n tiedote 92/2011 perhehoitoon liittyen. Perhehoitajalaki (Finlex)
Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta tai kuntayhtymä vastaa perhehoitajien säännöllisestä ammatillisesta tuesta toimeksiantoon erikseen kirjatulla tavalla. Perhehoitajien tukemiseksi ja ammattitaidon ylläpitämiseksi sekä kehittämiseksi tulisi olla käytettävissä erilaisia tukirakenteita; koulutusta, työnohjausta, mentorointia ja vapaapäiviä. Jokaista perhehoitoon sijoitettua hoidettavaa varten on nimettävä vastuutyöntekijä, jonka vastaa tuen järjestämisestä.
Perhehoitajien tukeminen on erittäin tärkeää hoitajien jaksamisen ja osaamisen kannalta. Sijoittavan kunnan tulisi selvittää tuen tarve mahdollisimman kattavasti ja panostaa tukeen. Oikein rakennetut ja kohdennetut hoitajien tukipalvelut hyödyntävät viime kädessä etenkin perhehoitoon sijoitettua lasta. Perhehoidon tuki on osa perhehoidon laatua.
Täydennyskoulutus
Perhehoidon järjestämisestä vastaava kunta vastaa perhehoitajalle annettavasta tarvittavasta koulutuksesta. Perhehoitajalle ja hänen puolisolleen voidaan esimerkiksi korvata 1 – 2 vuorokauden täydennyskoulutus vuosittain.
Mikäli perhehoitaja osallistuu koulutustapahtumaan, johon on lapsille järjestetty omaa ohjelmaa, koulutustilaisuus maksetaan koko perheen osalta (sisältää perhehoitajan avo- tai aviopuolison sekä biologisten lasten ja sijoitettujen lasten osallistumis- ja majoituskulut). Matkakulut täydennyskoulutukseen sijaisperhe maksaa itse. Kunta voi järjestää koulutusta myös muulla tarkoituksenmukaisella ja riittävällä tavalla.
Työnohjaus
Perhehoitajille järjestetään tarpeenmukaista yksilö-, perhekohtaista tai ryhmätyönohjausta, jolla tuetaan hoito- ja kasvatustyötä, perhehoitajan jaksamista ja voimavaroja. Ennen työnohjauksen aloitusta tulee perhehoitajan ja sijoittajakunnan sopia työnohjauksen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti sijoittajakunta vastaa työnohjauksen kustannuksista.
Mentorointi
Mentorointi on kokeneen ja työiältään vanhemman työntekijän antamaa asiantuntija-apua nuoremmalle ja työuransa alkuvaiheessa olevalle työntekijälle, esimerkiksi perhehoitajalle. Mentoroijaa kutsutaan mentoriksi ja voidaan sopia, että mentori ohjaa ja tukee sijaisperhettä myös erilaisissa kriisitilanteissa.
Vertaistuki
Vertaisryhmässä jaetaan ajatuksia ja kokemuksia sekä käydään läpi joskus hankaliakin perhehoidon arjen tilanteita. Vertaisryhmässä perhehoitajat saavat tilaisuuden oppia toistensa kokemuksista, lisätä ammattitaitoaan ja vahvistaa voimavarojaan.
Perhehoitajalle ja hänen perheelleen olisi hyvä mahdollistaa osallistuminen vertaistukiryhmätoimintaan maksamalla vertaisryhmätoiminnasta aiheutuvat perhekohtaiset kustannukset. Vertaisryhmän aloittamisesta tulee sopia etukäteen sijoittajakunnan sosiaalityöntekijän kanssa.
Perhehoitajan vapaa
Perhehoitajalle tulee järjestää vapaata yhden arkipäivän verran jokaista hänen perhehoitajan toimimaansa kuukautta kohden (vähintään 14 vrk perhehoitajana). Palkkion maksamisesta vapaan ajalta sovitaan toimeksiantosopimuksessa. Perhehoitajalain 6 a §:n mukaan kunta voi järjestää perhehoitajan vapaan tai muun poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä toimeksiantosopimuksen sellaisen henkilön kanssa, joka täyttää perhehoitajalta vaadittavat edellytykset. Sijaishoitaja voi tulla perhehoitajan kotiin hoitamaan tämän hoidossa olevia henkilöitä, jos perhehoitaja suostuu siihen ja se on hoidettavien etujen mukaista.
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus
Sisältö tarkistettu 19.10.2011