Yhteistyövelvoite
Syntymävanhempien tukeminen sijoituksen aikana
Vanhemmuuden tukeminen
Vanhempien kanssa läpikäytäviä asioita

Yhteistyövelvoite

Lapsen tasapainoisen kehityksen, lapsen huollon jatkuvuuden ja sijaishuollon onnistumisen kannalta tärkeää on sijaishuoltopaikan yhteistyö lapsen syntymävanhempien kanssa sekä sijoittajan yhteistyö perheen ja lapsen kanssa. Sekä sijoituksesta vastaava sosiaalityöntekijä että sijaishuoltopaikka ovat vanhempien ja lapsen ohella vastuussa yhteistyön sujumisesta. Yhteistyö auttaa asettamaan sijaishuollolle yhteisiä tavoitteita ja löytämään keinoja niiden saavuttamiseksi. Lastensuojelulaki (Finlex)

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava yhdessä lapsen, vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa lapselle annettavan hoidon ja kasvatuksen sisältöä ja selvitettävä osapuolten mielipide lapsen tarpeiden mukaisesta hoidosta ja huolenpidosta.

Sijoittajakunnalla on erityinen velvollisuus tukea sijaishuoltopaikan ja biologisen perheen yhteistyötä ja luoda rakentavaa ilmapiiriä toimijoiden välille. Jos sijaishuoltopaikan ja biologisten vanhempien välisessä yhteistyössä on vaikeuksia, sijoittajakunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi hankkii neutraalin välittäjähenkilön etsimään ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi.

Sijoittajakunnan sosiaalityöntekijä ei saa mennä mukaan mahdollisiin ristiriitoihin, vaan roolina on valvoa lapsen edun toteutumista sijaishuollossa.

Osapuolten toimiva yhteistyö luo edellytykset sille, että lapsi antaa itselleen psyykkisellä tasolla luvan kiinnittyä sijaishuoltopaikkaansa. Tämä mahdollistaa lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ja edellytykset tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle.

Sijaishuoltoa toteutettaessa on otettava lapsen edun mukaisella tavalla huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä . Huostaanotto on voimassa toistaiseksi . Mikäli perheen tilanne muuttuu sellaiseksi, että voidaan arvioida lapsen tulevaisuudessa siirtyvän takaisin kotiin, on ryhdyttävä valmistelemaan huostaanoton lopettamista.

Syntymävanhempien tukeminen sijoituksen aikana

Huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä muun sosiaali- ja terveydenhuollon kuten päihde- ja mielenterveydenhuollon kanssa. Lastensuojelulaki (Finlex)

Vanhempien kuntoutumisen tukeminen on keskeinen osa lapsen sijaishuoltoa ja vanhempia on kannustettava kuntouttavien palvelujen ja tuen piiriin.

Vanhemmuuden tukeminen

Vanhemmuus ei lopu lapsen huostaanottoon ja sijoitukseen. Lapselle tulisi välittyä tietoisuus siitä, että vanhemmat eivät ole hylänneet häntä ja ettei vanhemmista erottaminen johdu hänestä. Samoin lapsen tulee olla tietoinen siitä, että hänellä on oikeus pitää yhteyttä omiin vanhempiinsa ja muihin hänelle tärkeisiin henkilöihin sekä myös lupa kiintyä sijaisvanhempiinsa.

Lapsen omilla vanhemmilla on tärkeä rooli tässä prosessissa; vanhemmat voivat auttaa lasta sopeutumaan tilanteeseen, mutta he tarvitsevat myös itse tukea tilanteessa. Vanhemmille on usein vaikeaa kohdata lapsensa kiintyminen sijaisvanhempiin tai muihin häntä hoitaviin tahoihin ja myös vierailut lapsen luona aiheuttavat voimakkaita tunnereaktioita.

On aivan tavallista, että vanhemmat kokevat alemmuudentunnetta ja mustasukkaisuutta vanhemmuudesta ja olisi tärkeää tiedostaa asia ja ymmärtää syntymäperheen kriisiä. Lapsestaan luopumaan joutuneen vanhemman saattaa olla joskus vaikeaa pitää yhteyttä lapseen johtuen omasta kriisitilanteesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Lisätietoa kriisistä ja kriisitilanteessa auttamisesta.

Toisaalta jos vanhemmilla ei ole käsitystä oman vanhemmuutensa merkityksestä lapsen kehityksen kannalta, niin vanhempien saattaa olla mahdotonta toimia vanhemmuudessaan lasta tyydyttävällä tavalla. Tärkeää olisi tukea lapsen ja vanhemman suhdetta ja auttaa vanhempien ymmärtämään myös lapsen tilannetta sijaishuollossa.

Lisätietoa huoltajan oikeuksista sijaishuollon aikana

Vanhempien kanssa läpikäytäviä asioita

• Lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttäminen on lapselle tärkeää
• Lapsi tulee säästää aikuisten välisten riitojen näkemiseltä ja kuulemiselta
• Lasta on autettava ymmärtämään vanhemmasta eroon joutumisen syyt ja hänelle on kerrottava mitä tulee jatkossa tapahtumaan
• Lapsen on tärkeä tietää, etteivät vanhemmat ole hylänneet häntä
• Lapsi saattaa luulla, että vanhemmista erottaminen johtuu hänestä
• Lapsi voi pelätä, että kun hänestä on kerran luovuttu, se voi toistua
• Lapsi voi olla huolestunut vanhempiensa selviytymisestä
• Lapselle tulee kertoa, että aikuisilla on vastuu tehdä päätöksiä, lasta kuullen
• Lapsen on saatava oikeus omiin tunteisiinsa
• Lapsi ei ole lakannut välittämästä vanhemmistaan, vaikka hän reagoi eroon
• Lapsen etu on, etteivät syntymävanhemmat pyri estämään kiintymyksen syntymistä sijaishuoltopaikan ihmisiin
• Lapselle vanhempien tapaamisten säännöllisyys on tärkeää
• Tapaamisten esteistä on ilmoitettava lapselle ja sovittava uusi tapaamisaika, vierailun laiminlyönti on lapselle raskas kokemus
• Sijaisvanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ongelmia on mahdollista pyrkiä ratkaisemaan sosiaalityöntekijän kanssa
• Lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden välistä yhteydenpitoa on mahdollisuus rajoittaa, jos se on lapsen edun mukaista

Lähteet

• Kujala, Virpi (2003) Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet. Sijoitettujen lasten vanhempien ryhmätoiminnan opas. Sininauhaliitto: Helsinki.

Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus