Lapsen oikeudet sijaishuollossa

Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana
Lapsen oikeus tavata läheisiään
Lapsen oikeus saada tietoa ja tavata sosiaalityöntekijä
Lapsen käyttövarat sijaishuollon aikana
Lapsen oikeus palveluihin
Lapsilähtöisyys sijaishuollossa

Lapsen oikeudet sijaishuollon aikana

Lapsella on erityisiä oikeuksia sijaishuollon aikana. Lastensuojelulain mukaan näitä ovat muun muassa hänen oikeutensa laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja tarpeita vastaavaan sijaishuoltopaikkaan, oikeus hyvään kohteluun, oikeus tavata hänelle läheisiä ihmisiä, oikeus tavata sosiaalityöntekijää, oikeus saada tietoa omasta tilanteestaan ja oikeus saada käyttövaroja. Lastensuojelulaki (Finlex).

Lapsen oikeuksien toteutumisesta vastaavat sijoittajakunnan sosiaaliviranomaiset, sijaishuoltopaikka ja lapsen vanhemmat. Kaikki osapuolet ovat velvollisia toimimaan lapsen oikeuksien toteutumiseksi.

Lapsen oikeuksien toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lapsen oikeus tavata läheisiään

Sijaishuollossa olevalla lapsella on oikeus turvallisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Lastensuojelulaki (Finlex). Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan, sisaruksiaan ja muita hänelle läheisiä ihmisiä. Yhteydenpito voi tapahtua vierailuin, puhelimitse, postitse, sähköpostilla tai muulla vastaavalla tavalla.

Sijoittajakunnan sosiaaliviranomaisten ja sijaishuoltopaikan henkilökunnan on tuettava ja edistettävä lapsen ja hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sijoittajakunnan on tuettava yhteydenpitoa taloudellisesti, koska vanhempien taloudellinen tilanne ei saa olla esteenä tapaamisille tai yhteydenpidolle sijoituksen aikana.

Perheelle korvattavat taloudelliset kustannukset ovat tavallisesti vanhemmille lapsensa yhteydenpitoon liittyen maksettavia matkoja ja ruokarahaa. Muita korvattavia kustannuksia voivat olla erilaiset yhteydenpidon aikana syntyvät harrastemenot tai muut vastaavat. Kustannusten korvaaminen perustuu lastensuojelulain 54§ 2 momenttiin Lastensuojelulaki (Finlex) sekä lastensuojelulain velvoitteeseen tukea perheen jälleenyhdistämistä. Lastensuojelulaki (Finlex)

Lapsen sisarussuhteiden vaalimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. On pyrittävä siihen, että sisarukset sijoitetaan samaan paikkaan. Jos muut sisarukset asuvat vanhempiensa kanssa, on huolehdittava siitä, että lapsi voi säännöllisesti tavata sisaruksiaan.

Sijaishuoltopaikka on järjestettävä lapselle niin, että etäisyys ei ole esteenä lapsen yhteydenpidolle läheisten kanssa. Sijaishuoltopaikka ei saa olla niin kaukana, että yhteydenpito sen vuoksi vähenee tai estyy kokonaan. Joissakin erityistapauksissa saattaa olla perusteltua sijoittaa lapsi sellaiseen sijaishuoltopaikkaan, joka katkaisee hänen kehityksensä kannalta vahingolliset ihmissuhteet. Tällöinkin on huolehdittava siitä, että lapsi voi ylläpitää muita hänelle tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita ja että lapsen oikeus yhteydenpitoon kaikissa oloissa voidaan turvata.

Yhteydenpidon määrästä ei ole suosituksia vaan on kulloinkin arvioitava, mikä juuri siinä asiassa ja lapsen senhetkisessä elämäntilanteessa on riittävää yhteydenpitoa kyseessä olevalle lapselle. Lapsen iällä ei ole merkitystä yhteydenpidon laajuutta arvioitaessa. Yhteydenpidosta tulee sopia lapsen asiakassuunnitelmassa. Jos yhteydenpidosta ei päästä sopimukseen, on tehtävä valituskelpoinen päätös yhteydenpidon rajoittamisesta.

Tahdonvastaista huostaanottoa koskevassa hakemuksessa on esitettävä suunnitelma lapsen ja läheistensä yhteydenpidon toteutumisesta.

Lapsen oikeus saada tietoa ja tavata sosiaalityöntekijänsä

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on huolehdittava siitä, että lapsi saa sijaishuollossa tietoa omasta tilanteestaan ja voi tavata sosiaalityöntekijäänsä kahden kesken, Lastensuojelulaki (Finlex). Selvitysvelvollisuus koskee sekä varsinaista huostaanottoa että kiireellistä sijoitusta.

Lapselle on selvitettävä hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisella tavalla se, miksi hänet on otettu huostaan sekä selostettava niitä toimenpiteitä, joihin hänen tilanteessaan on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä. Lapselle on selvitettävä ne syyt ja perusteet, jotka ovat johtaneet sijoitukseen. Annettava selvitys on tehtävä hienovaraisesti ja huomioiden lapsen ikä ja kehitystaso. Selvitystä annettaessa on huolehdittava siitä, että lapsen luottamusta ja kiintymystä omiin vanhempiinsa ei horjuteta.

Lisäksi lapselle selvitetään, minkälaisiin toimenpiteisiin sijaishuollon järjestämisessä ryhdytään, miten yhteydenpito lapsen ja hänen läheistensä välillä järjestetään ja turvataan sekä esimerkiksi lapsen kotiuttamiseen liittyvien asioiden edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Selvitys on annettava siten, että lapsi ymmärtää selvityksen sisällön ja merkityksen.

Mitä vanhemmasta ja kehittyneemmästä lapsesta on kyse, sen yksityiskohtaisempi annettavan selvityksen tulee olla. Lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua. Näin ollen lapselle ei annetta sellaisia tietoja, jotka voisivat järkyttää häntä tai ovat muutoin hänelle vahingollisia.

Lapselle on tarjottava mahdollisuus tavata kahden kesken omaa sosiaalityöntekijäänsä tai muuta lastensuojelun työntekijää. Näin lapselle annetaan mahdollisuus keskustella itseään ja sijaishuoltoaan koskevista asioista luottamuksellisesti. Sosiaalityöntekijän on itse aktiivisesti tarjottava lapselle tätä mahdollisuutta ja samoin lapsi voi pyytää henkilökohtaisen tapaamisen toteuttamista.

Lapsen on voitava luottaa siihen, että hänen luottamuksellisesti kertomansa asiat eivät välity sosiaalityöntekijältä eteenpäin ilman perusteltua syytä. Joissakin tapauksissa on välttämätöntä luovuttaa tai välittää lapsen antamaa tietoa eteenpäin. Jos lapsen kertomat asiat kirjataan asiakirjoihin ja niiden perusteella tehdään asiassa lasta koskevia päätöksiä, asianosaisilla on oikeus tähän tietoon. Sosiaalityöntekijän tulee kertoa lapselle, millä edellytyksillä lapsen kertomat asiat on luovutettava esimerkiksi vanhemmille tai kerrottava sijaishuoltopaikan edustajille. Lisätietoa oikeudesta saada tietoa.

Sijoittava työntekijä saa tapaamisissa tietoa lapsen sijaishuollon toteutumisesta ja voi valvoa lapsen edun toteutumista. Tapaamisten toteuttaminen kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan. Tapaamisia tulisi järjestää riittävän usein.

Lapsen käyttövarat sijaishuollon aikana

Kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona sijoitettu lapsi on oikeutettu saamaan taloudellista tukea käyttövaroina, Lastensuojelulaki (Finlex). Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lapsen opintoja ja harrastuksia tuetaan tarvittaessa ja että taloudellinen tilanne ei voi olla esteenä näiden jatkumiselle sijaishuollon aikana.

Kunnan tulee huolehtia, että lapselle annetaan hänen käyttöönsä kalenterikuukaudessa käyttövaroja henkilökohtaisten tarpeiden hoitamista varten. Käyttövarat henkilökohtaiseen käyttöön määritellään siten, että alle 15 vuotiaalle annetaan käyttöön määrä, joka vastaa hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Sen sijaan 15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle annetaan vähintään määrä, joka vastaa kolmasosaa kulloinkin voimassa olevasta elatustuen määrästä (esimerkiksi vuonna 2009 tämä oli 45,47 euroa/kk). Velvollisuutta maksaa käyttövaroja ei ole, jos lapsi on sijoitettu väliaikaisesti huoltajansa tai vanhempansa luokse.

Lapselle maksettavia käyttövaroja ei ole tarkoitettu kattamaan lapsen koulunkäyntiä tai harrastuksia, vaan kyse on taskurahan luonteisista varoista. Käyttövaroja ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi sellaisten hygieniatuotteiden hankkimiseen, joiden on katsottava kuuluvan osaksi laitoshuoltoa tai perhehoitoa.

Lapsella on oikeus itse päättää henkilökohtaiseen käyttöön saamistaan käyttövaroista ja opetella itsenäistä rahan käyttöä. Lapsen edunvalvoja (yleensä huoltaja) ei ole siten oikeutettu määräämään varojen käytöstä. Käyttövarojen määrään ja maksamiseen ei vaikuta myöskään lapsen tai nuoren käyttäytyminen sijaishuoltopaikassa. Käyttövarojen määrää ei voida vähentää esimerkiksi lapsen karkumatkojen tai muun käyttäytymisen perusteella.

Sijoituspaikan tulee pitää kirjaa lapselle annettujen käyttövarojen maksamisesta ja siten huolehtia lapsen oikeusturvan toteutumisesta. Tarvittaessa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä voi arvioida, miten käyttövaroja on lapselle maksettu ja mihin niitä on käytetty. Lapsen edunvalvojalla (huoltaja tai määrätty edunvalvoja) on myös oikeus saada selvitys käyttövarojen maksamisesta sijaishuollon aikana (Räty 2007, 312).

Lapsen oikeus palveluihin

Sijaishuollossa oleva lapsi on oikeutettu saamaan sijoituskunnasta hänen hoitonsa ja huoltonsa kannalta tarvittavat palvelut ja tukitoimet. Sijoituskunta järjestää palveluja yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa.

Tällaisia palveluja ovat terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut, koulupalvelut ja muut lapsen tarvitsemat palvelut. Sijoittavan tahon on otettava selvää sijoituskunnan palvelurakenteesta jo ennen lapsen sijoittamista ja näin ollen varmistua siitä, että palveluja on saatavilla.

Sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta kustannukset, jotka ovat aiheutuneet järjestetyistä palveluista ja tukitoimista. Silloin kun sijoituskunnan sairaanhoitopiiri on järjestänyt erikoissairaanhoidon palveluita, on sen sairaanhoitopiirin, johon sijoittajakunta kuuluu, suoritettava palvelut järjestäneelle sairaanhoitopiirille aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus. Korvaus lasketaan samoin perustein kuin sairaanhoitopiirin kuntainliiton jäsenkuntien välillä.

Sijoittava kunta on velvollinen ilmoittamaan sijoitettavasta lapsesta sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, Lastensuojelulaki (Finlex).

Lapsilähtöisyys sijaishuollossa (Niemelä 2005)

1. Lapsi on arvokas. Lapsi ja lapsen elämän tukeminen ovat arvoja; ne ovat korkealla sijalla arvovalinnoissa ja käytännön valinnoissa myös konkreettisesti, eivät vain teoriassa.
2. Lapsen kehitystarpeet tunnetaan. Lapsen ja nuoren ydintarpeista, kehityksen vaiheista ja ikäkauden mukaisista keskeisistä tarpeista on hyvä käsitys. Lapsi on ensisijaisesti kehittyvä lapsi, vaikka hän olisi lastensuojeluasiakas tai hänellä olisi diagnooseja ja oireita. Lapsen elämän, vaiheiden ja ihmissuhteiden ainutkertaisuus ymmärretään.
3. Vuorovaikutus ja arki hoitavat. Jatkuva kehitystarpeisiin ja niiden viiveisiin vastaava lapsikeskeinen vuorovaikutus vaikuttaa olennaisella tavalla kehitykseen ja myös korjaa sitä. Arjen yhteiselämä ja kaikki valitut toimintatavat ovat hoidollisen prosessin osia.
4. Sijaishuoltoa järjestetään lasten ja nuorten tarpeiden mukaan. Vanhemmat tai muut hoitajat pystyvät erottamaan lapsen tarpeet omista tarpeistaan ja vastaamaan lapsen tarpeisiin. Sijaishuoltoa järjestetään lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla monimuotoisesti. Teoriat, kustannukset tai aikuisten omat päämäärät eivät ensisijaisesti ohjaa ratkaisuja.

Lähteet

• Niemelä, Hilkka (2005) Lapsikeskeinen sijaishuolto. Mitä tekisin, jos tämä olisi oma lapseni? Artikkeli teoksessa Laaksonen, S. & Kemppainen, M. (toim.) Oljista, risuista vai tiilestä? Artikkeleita hoidon laatua tukevista tekijöistä sijaishuollossa. Lastensuojelun keskusliitto. Sijaishuollon neuvottelukunnan julkaisuja 20.
• Räty, Tapio (2007) Uusi lastensuojelulaki. Edita Publishing Oy. Helsinki.

Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus