Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen toim. 2003
Vastaanottotilanteessa alkukartoituksen tekevien työntekijöiden tehtävät
Lapsen saattajan haastattelu
Millaisiin havaintoihin ja päättelyyn epäilyn herääminen perustuu? Onko lapsen elämässä ollut äskettäin joitain muita merkittäviä tapahtumia tai muutoksia? Olennaisia tietoja ovat myös otaksutun hyväksikäytön ajankohta ja muut olosuhteet, kuten lapsen huoltotilanne ja merkittävien aikuisten keskinäiset suhteet. Kuka aikuinen on ensimmäisenä tullut ajatelleeksi hyväksikäytön mahdollisuutta?
Kysytään myös, onko epäilyä tutkittu aikaisemmin jossain muualla, ja millaisin tuloksin. Tutkimuksista on hankittava dokumentit
On tärkeää, että lapsi ei haastattelun aikana ole läsnä samassa huoneessa, etteivät aikuisten käsitykset vaikuttaisi lapsen mielikuviin.
Lapsen somaattisen statuksen tutkimus
Tutkitaan lapsen somaattinen status ja fyysinen kehitystaso ja siihen liittyen erityisesti mahdolliset vammat (valokuvaten) sekä tarvittaessa myös sukupuolielimet, jos käytettävissä on siihen perehtynyt lääkäri.
Ruhjeet, haavat ja mustelmat paranevat pääsääntöisesti noin viikossa. Tässä on kuitenkin suurta yksilöllistä vaihtelua, ja lapsilla vammat saattavat parantua myös huomattavasti nopeamminkin jälkiä jättämättä. Sukupuolitautitartunnan toteamiselle ei ole aikarajaa
Oikeuslääketieteellisten näytteiden otto
Näytteet otetaan alkukartoituksessa, jos tilanne on akuutti.
Keskustelu lapsen kanssa
Avoimin kysymyksin selvitetään lapsen käsityksensä oireiden ja vammojen syystä.
Lapsen kanssa puhutaan hyväksikäytöstä ainoastaan, jos hän ottaa spontaanisti asian puheeksi. Tällöin lapsen kertomus myös videoidaan. Varsinaiset kuulustelut (oikeuspsykologiset haastattelut) tehdään haastattelurunkoa käyttäen tavallisesti vasta kun poliisilta on tullut selvityspyyntö. Koska haastattelu tulisi kuitenkin tehdä mahdollisimman pikaisesti, käytetään akuuteissa tilanteissa siihen tarkoitettua akuuttien tilanteiden haastattelurunkoa .
Lapsen tilanteen arviointi mahdollisten kiireellisten toimenpiteiden tarpeesta
Äkillisiä, valmistelemattomia toimenpiteitä tulee kuitenkin välttää. Mikäli perhetilanne vaikuttaa ongelmalliselta, lapsi on syytä ottaa osastolle tarkkailuun. Kiireellinen sijoitus tulee kysymykseen erittäin huolestuttavissa tilanteissa.
Havaintojen kirjaaminen ja toimipaikan vastuuhenkilön informointi
Sekä esitiedot että havainnot on kirjattava muistiin. Päivystystapauksissa tulee informoida päivystävää erikoislääkäriä.
Jatkotoimista päättäminen
Mikäli alkukartoitus ei millään tavalla tue hyväksikäytön epäilyä, tästä kerrotaan perheelle ja tutkimukset lopetetaan.
Jos alustavan tiedon valossa on edelleen aihetta epäillä hyväksikäyttöä, vastuuhenkilö kutsuu tarvittaessa kokoon toimipaikan seksuaalisen hyväksikäytön asiantuntijatyöryhmän. Vastuuhenkilö keskustelee perheen kanssa mahdollisista jatkotoimista. Perheelle kerrotaan myös, että seksuaalisen hyväksikäytön epäilystä tehdään ilmoitus lastensuojeluun, Lastensuojelulaki 25§ luku 5 (Finlex), josta puolestaan tehdään rikosilmoitus poliisille.
Sosiaalitoimessa, terveyskeskuksessa ja muussa avohoidossa akuutti lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäily on peruste lähettää lapsi päivystyspotilaana keskussairaalaan, jossa on mahdollisuus moniammatilliseen yhteistyöhön diagnostiikassa, erotusdiagnostiikassa ja hoidossa.
Kirjallisuus
- Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.