Pahoinpitely ja seksuaalinen hyväksikäyttö

Tiivistelmä ohjeista lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämiseksi

Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle

Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus muuttui 1.1.2012. Tämän jälkeen lapseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilystä on pitänyt ilmoittaa suoraan poliisille ja lisäksi on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Lapsiin kohdistuneita väkivaltarikoksia koskevat ilmoituskäytännöt eivät muutu. Lisätietoja ilmoitusvelvollisuudesta ja sen toteuttamisesta löydät täältä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto tutkii oma-aloitteisesti vain akuutit tilanteet

Rikosten selvittäminen kuuluu poliisille. Akuuteissa tilanteissa tehdään lapsen ensivaiheen tutkimukset päivystyksenä. Muutoin sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikat alkavat selvittää epäilyjä ainoastaan poliisin pyytäessä virka-apua.

Poliisin virka-apuna pyytämät selvitykset keskitetään suuriin sairaaloihin

Selvityksen tekee virkavastuulla toimiva työryhmä, jossa on vähintään kaksi työntekijää. Selvitystä varten laaditaan tutkimussuunnitelma, jonka avulla pyritään tasapuolisesti tarkastelemaan erilaisia epäilyn tai vammojen syntyä koskevia vaihtoehtoisia selityksiä.

Lapsen haastattelu videoidaan

Jotta lapsen haastattelu olisi pätevä oikeuskäsittelyssä, siinä käytetään strukturoitua haastattelurunkoa, joka ei sisällä johdattelevia kysymyksiä tai muita tulosten luotettavuutta vähentäviä tekijöitä. Esitutkintalain mukaisesti haastattelut videoidaan, esitutkintalaki 39§ (Finlex).

Poliisin pyytämät selvitykset tehdään kiireellisinä

Selvitykset saatetaan päätökseen vähintään kahden kuukauden sisällä ja lausunto kolmen kuukauden sisällä poliisin esittämän selvityspyynnön päivämäärästä.

Edunvalvojan määrääminen lapselle

Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä oma edunvalvoja, lastensuojelulaki 22§, luku4 (Finlex). Tällainen saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso).  

Lähestymiskiellon hakeminen

Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, terveyttä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään, laki lähetysmiskiellosta 2§ (Finlex).

Lisätietoa

Kirjallisuus

  • Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.
[Missing: text_extrafunctions.Label.Body.Text (fi-FI)]
Palaa käsikirjan etusivulle Sivun alkuun

Työprosessi

| Jaa tämä sivu |  ©THL  |  Sivukartta   |   Ota yhteyttä |
Päivitetty 9.11.2012