Huostaanotto on voimassa toistaiseksi. Huostassapito on lopetettava heti, kun huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, lastensuojelulaki 47§ (Finlex). Alle 18-vuotiaan huostassapidon lopettaminen edellyttää, että kasvuolot ovat olennaisesti parantuneet ja säilyneet riittävän hyvinä riittävän pitkään. Huostassapito lakkaa viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Tällöin huostassapidon päätyttyä lapsi tai nuori siirtyy jälkihuoltoon.
Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus huostassapidon aikana pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen sikäli kuin se on mahdollista.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassapidon jatkamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä (vähintään kerran vuodessa), lapsen tai huoltajan hakiessa huostassapidon lopettamista tai kun se muutoin osoittautuu tarpeelliseksi.
Kuitenkin on huomioitava, että vaikka huostaanoton perusteita ei enää olisi, ei sitä voida lopettaa, jos lopettaminen on selvästi vastoin lapsen etua .
Lapsen edun kriteerien, lastensuojelulaki 4 (Finlex), lisäksi on otettava huomioon
- sijaishuollon kestoaika (onko lapsi jo siinä määrin juurtunut sijaiskotiin, että uusi muutos olisi hänelle haitallinen?)
- lapsen ja sijaishuoltoa antavan välinen kiintymyssuhde (kokeeko lapsi sijaisvanhemmat läheisemmiksi kuin omat vanhempansa?)
- lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen (kuinka säännöllisesti ja tiiviisti yhteyksiä on ylläpidetty?)
- lapsen oma mielipide (missä lapsi haluaisi asua?)
Harkittaessa huostaanoton lopettamista tulee arvioida myös sitä, minkälainen tunnesuhde lapselle on muodostunut sijaishuoltopaikan aikuisiin tai muihin hänelle siellä oleviin läheisiin ihmisiin. Ratkaisuun vaikuttavat luonnollisesti myös lapsen ikä, hänen koulunkäyntinsä, harrastuksensa sekä sijaishuollon lopettamisen mahdolliset vaikutukset lapsen tilanteeseen.
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea huostassapidon lopettamista. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä valituskelpoinen päätös, jonka tekee aina johtava viranhaltija lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän valmistelusta, riippumatta siitä, missä huostaanottopäätös on tehty.
Ennen päätöstä on kuultava 12 vuotta täyttänyttä lasta, lapsen huoltajaa ja vanhempaa sekä sitä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on välittömästi ennen asian valmistelua ollut. Alle 12 vuotiaan lapsen mielipide on myös selvitettävä. Kuultavilla asianosaisilla on oikeus valittaa päätöksestä, lastensuojelulaki 89§ (Finlex).
Huostaanottoa lopetettaessa asianosaisia ja kuultavia ovat siten 12 vuotta täyttäneen lapsen, lapsen huoltajan ja vanhemman lisäksi ne henkilöt, jotka ovat vastanneet lapsen hoidosta ja huolenpidosta (lapsen kasvatuksesta ennen asian valmistelua vastuussa oleva henkilö). Säännöksen soveltamisen piiriin tulevat perhehoitajalaissa tarkoitetut perhehoitajat siltä osin, kuin on kyse toimeksiantosopimuksen perusteella annettavasta hoidosta.
Aluehallintoviraston luvalla toimivat ammatilliset perhekodit tulevat lain soveltamisen piiriin jos on kyse sellaisista yksityiskodista, jossa perhehoitaja tosiasiassa asuu lapsen kanssa. Lain soveltamisen piiriin tulevat myös aluehallintoviraston ”laitosluvalla” toimivat lastensuojelulaitokset, joissa lapsia hoidetaan kodinomaisissa yksiköissä ja joissa lapsen hoitaja asuu yhdessä lapsen kanssa (esimerkkinä SOS-lapsikylät). (Räty, Tapio 2007, 262-263)
Mikäli lapsen huostaanottoa ei voida vielä juuri siinä tilanteessa lopettaa, sosiaalityöntekijä voi arvioida, olisiko lapsen edun mukaista lisätä lapsen ja vanhempien välistä yhteydenpitoa esimerkiksi kotilomia järjestämällä tai lisäämällä.
Huostaanottopäätöksen raukeaminen
Huostaanottopäätös raukeaa, jollei sen täytäntöönpanoon ole ryhdytty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman, lastensuojelulaki 48§ (Finlex). Täytäntönpanotoimiin ryhtymisenä voidaan pitää esimerkiksi sijaishuoltopaikan hankkimista lapselle tai lapsen etsimistä poliisin virka-apupyynnön avulla. (Räty, Tapio. 2007. Uusi lastensuojelulaki)
Lapsen edun toteutuminen
Vaikka alkuperäiset huostaanottoon johtaneet syyt poistuisivatkin, on erikseen arvioitava, mitä huostassapidon ja sijaishuoltosijoituksen päättyminen merkitsisi lapsen kannalta.
Turvallisten ja pysyvien ihmissuhteiden merkitys on huostaanotetulle lapselle erityisen suuri, koska hänellä on usein jo sijaishuollon alkaessa taustallaan epävakaat ja epäsuotuisat ihmissuhteet ja kasvuolosuhteet. Tästä syystä huostaanotetun lapsen muutoksensietokyky on yleensä heikompi kuin normaalioloissa kasvaneilla lapsilla. Lapselle syntyy usein voimakas tunne- ja kiintymyssuhde häntä hoitaviin perhehoitajiin, eikä häntä tällöin voida vaurioita aiheuttamatta irrottaa kyseisestä perheestä ja siinä kehittyneistä ihmissuhteista.
Huostassapidon lakkaaminen ja lapsen palaaminen kotiin merkitsee uutta suurta muutosta lapsen elämässä. Mitä useampia muutostilanteita lapsi kohtaa, sitä huonommin hän yleensä pystyy selviytymään niistä. Huostassapidon lopettamista on siitä syystä valmisteltava vähintään yhtä huolellisesti kuin huostaanottoa.
On myös tilanteita, joissa lapsi kokee perhehoitajien perheen omaksi kodikseen asuttuaan siellä pitkään. Sijaishuoltoa ei tule lopettaa, jos se on selvästi vastoin lapsen etua. Tällöin joudutaan punnitsemaan lapsen ja vanhempien suhdetta ja heidän välistään yhteydenpitoa sekä lapsen suhdetta perhehoitajiin. Ratkaisua tehtäessä lapsen omalla mielipiteellä ja toivomuksilla tulee olla suuri painoarvo.
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus