Asianosaisilla on oikeus tutustua kaikkiin niihin asiakirjoihin, jotka ovat voineet tai voivat vaikuttaa asian ratkaisuun. Lapselle ei kuitenkaan saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua, lastensuojelulaki 20§ (Finlex).
Lapsen etu voi joissakin tapauksissa vaarantua lapsen mielipiteen selvittämisen tai kuulemisen yhteydessä, jos asiakirjat sisältävät esimerkiksi sellaisia tietoja lapsen vanhemmista tai lapsesta itsestään, jotka voisivat vaarantaa lapsen mielenterveyttä tai hänen suhdetta vanhempiinsa. Tietojen antamista lapselle tulee aina arvioida lapsen näkökulmasta.
Tietojen luovuttamista harkittaessa on huomioitava myös lapsen oikeus omiin juuriinsa ja historiaansa. Lasta ei voi loputtomiin suojella omalta elämältään epäämällä tietoja, jotka vaikuttavat häneen. Sosiaalityöntekijän harkinnassa on, mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu tilanteessa. On harkittava, onko juuri asiakirjojen lukeminen lapselle paras tapa tutustua asioihin vai voisiko se tapahtua esimerkiksi keskustelujen avulla (Taskinen, Sirpa 2007).
Asianosaisella on siis oikeus saada tieto kaikista niistä viranomaisen hallussa olevista asiakirjoista, joilla voidaan katsoa olevan merkitystä asian käsittelyssä tai päätöksenteossa. Asianosaisen tietojensaantioikeuteen ei vaikuta se, ovatko kyseessä olevat asiakirjat viranomaisen itsensä laatimia vai onko ne saatu lastensuojeluasiassa toiselta viranomaiselta tai muulta taholta. Mainitut asiakirjat muodostavat kokonaisuuden ja ovat sosiaalihuollon asiakaslain tarkoittamia asiakasta koskevia asiakirjamerkintöjä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (Finlex)
Sosiaalihuollon asiakirjat saattavat sisältää tietoja myös muista henkilöistä kuin sosiaalihuollon asiakkaasta tai asianosaisesta itsestään. Tyypillisesti tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi lapsen läheisistä henkilöistä kerätyt tai saadut muutoin salassa pidettävät tiedot. Asianosaisen tietojensaantioikeus voi ulottua myös näihin tietoihin.
Jos toista henkilöä koskevat salassa pidettävät asiakirjat ja asiakirjoissa olevat tiedot voivat tai ovat voineet vaikuttaa tietoa pyytävän henkilön tai hänen edustettavanaan olevan lapsen asian käsittelyyn viranomaisessa, pyytäjällä voi olla asianosaisasema tällaisiin tietoihin ja hänelle on annettava tiedot hänen asianosaisasemansa perusteella.
Asiakirjojen, joihin asianosaisilla on tietojensaantioikeus, tulee luonteeltaan olla sellaisia, jotka tosiasiassa voivat tai ovat voineet vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn. Asiakirjojen tulee lisäksi olla sellaisia, jotka viranomainen on kyseistä asiaa käsitellessään hankkinut tai laatinut tai jotka on viranomaiselle esitetty tai lähetetty asian käsittelyä varten.
Esimerkiksi asiakasasiassa tehdyt sosiaalityöntekijän muistiinpanot tai muut merkinnät, jotka yleensä vaikuttavat tai ovat voineet säännöksen tarkoittamassa mielessä vaikuttaa asian käsittelyyn, ovat luonteeltaan sellaisia sosiaalihuollon viranomaisen asiakirjoja, joihin asianosaisille on tietojensaantioikeus. Näistä säätää sosiaalihuollon asiakaslaki 3§ (Finlex) ja julkisuuslaki 5§ (Finlex).
Lähteet
- Taskinen, Sirpa (toim.) (2007) Lastensuojelulaki 2007. Soveltamisopas. Stakes oppaita 65. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Tekstin on laatinut
verkkotoimitus