Lapselle on hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla turvattava oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa ja mahdollisuus esittää mielipiteensä, lastensuojelulaki 5§ (Finlex).

Virallinen kuuleminen koskee 12 vuotta täyttänyttä, mutta myös alle 12 vuotiaan lapsen mielipide on selvitettävä huostaanottoa valmistellessa. Mielipiteiden ja ajatusten esiin tuominen on lapsen oikeus, oli hän minkä ikäinen tahansa.

Lapselle on annettava mahdollisuus esittää omat käsityksensä huostaanotosta ja häntä koskevista ratkaisuista. Lapsen mielipidettä selvitettäessä tulee huomioida lapsen ikä ja kehitystaso. Ikä ei saa olla este mielipiteen selvittämiselle. Huostaanotossa tapahtuva lapsen mielipiteen selvittäminen on parhaimmillaan enemmän kuin vain toisen ilmaiseman mielipiteen vastaanottamista - se on kuuntelemista, katselemista ja yritystä ymmärtää.

Mikäli lapsi on hyvin pieni tai ei muuten kykene esittämään mielipidettään asiasta suullisesti, mielipidettä voidaan selvittää myös välillisesti; kuulemalla ja keräämällä tietoa esim. lapsen läheisiltä ihmisiltä, päiväkodista, koulusta yms. Lapsen mielipidettä voidaan selvittää myös seuraamalla lapsen leikkejä ja toimintoja tai piirustuksia tutkimalla. Katso käsikirjan työmenetelmät. Lapsen mielipiteen selvittämisen voi tehdä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai se voidaan suorittaa muulla tavoin, joissakin tapauksissa esimerkiksi perheneuvolassa tai muun asiantuntijan toimesta.

Lapsen mielipiteen selvittäminen on tehtävä hyvin hienovaraisesti. Luottamus lapsen ja työntekijän välillä on keskeistä. Ilman sitä ahdistavista asioista on vaikea puhua. Jotta mielipiteen selvittäminen tai kuuleminen onnistuisi, lapsen on oltava tietoinen, että huoltaja hyväksyy menettelyn. Lapsi voi olla aidosti ja avoimesti mukana vain tilanteissa, jotka eivät uhkaa hänen lojaliteetin tunnettaan vanhempaan nähden eikä hänen omaa turvallisuuden tunnettaan. Lapsella on myös oikeus olla puhumatta.

Lapsen kanssa työskenneltäessä on tärkeää, ettei häntä yritetä saada kertomaan elämästään tai vanhemmistaan asioita, joita hän ei oman sisäisen selviämisensä vuoksi ole kykenevä kertomaan. Tällöin lapsen kunnioittamista on hyväksyä hänen vaitiolonsa ja käytännön teoilla ja toimilla osoittaa ymmärrystä sitä kohtaan, että hän on saattanut kokea negatiivisia asioita vanhempisuhteessaan. Kunnioittava asenne vanhempia kohtaan on tärkeä osa lapsen kanssa työskentelyä.

Käytäntö on osoittanut, että lasten mielipiteen selvittämisessä ja kuulemisessa on puutteita. Tilanteita ei ehditä tai osata suunnitella riittävän huolellisesti. Olosuhteet eivät läheskään aina ole rauhallisia ja neutraaleja, eikä lapsilla ole mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun myös leikin ja toiminnan keinoin. Lapsen todellisen mielipiteen selville saamiseksi työntekijän on samanaikaisesti sekä luotettava omiin havaintoihinsa, että varottava tekemästä liian pitkälle meneviä tulkintoja.

Johdattelevia kysymyksiä tai tulkintoja on helppo tehdä ja työntekijän omat toiveet lapsen mielipiteiden suunnasta voivat joskus vahvastikin vaikuttaa lopputulokseen.  Tilanteessa työntekijältä edellytetään aktiivisuutta vuorovaikutuksessa niin, että lapsi kokee "puheensa" olevan tärkeää ja kiinnostavaa ja että hänellä on vapaus ilmaista itseään.

Perussääntönä on, että lapselle selvitetään aina kuulemisen tai mielipiteen selvittämisen tarkoitus. Lapsella on aina oikeus olla vastaamatta kysymyksiin, oikeus olla ymmärtämättä kysymyksiä ja oikeus olla tietämättä jotain asiaa.

Luonnollisestikaan lapsen mielipiteeseen ei saa pyrkiä tietoisesti vaikuttamaan. Vaikka johdattelevia kysymyksiä ei tulisikaan käyttää, tarkentavat kysymykset ovat mahdollisia. Kysymysten tulee olla siten avoimia, että lapsi voi vastata niihin haluamallaan tavalla. Lapsen tulee tietää, että hän voi vaikuttaa asioihin ja hänen mielipiteillään on arvoa, mutta päätöksenteko on aina aikuisen vastuulla.

Lisäksi lapsen mielipidettä selvitettäessä on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

1. Haastattelijan odotukset: haastattelijan tulisi olla avoin odotustensa ja mielipiteidensä osalta.
2. Kysymysten toistaminen: kysymysten toistaminen voi vaikuttaa lapseen niin, että hän alkaa epäillä vastaustensa olevan vääriä. Lapsen tulisi antaa mahdollisimman paljon kertoa vapaasti.
3. Haastattelun tunnesävy: kysymyksenasettelu ja haastattelijan ilmeet ja eleet saattavat ohjata lasta – varsinkin alle kouluikäistä.
4. Haastattelijan status: haastattelijan ammatti- tai auktoriteettiaseman korostaminen voi vääristää lapsen vastauksia.
5. Lapsen tiedolliset taidot; on tärkeää, että lapsella ja haastattelijalla on yhtenen kieli (Räty, Tapio 2007).  

Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö kirjataan lasta koskeviin asiakirjoihin.

Lapsen mielipiteen selvittämättä jättäminen

Lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä tilanteissa, joissa mielipiteen selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai olisi muutoin ilmeisen perusteltua.  Selvittäminen voidaan jättää tekemättä esimerkiksi silloin, jos se voisi selvästi järkyttää tai vahingoittaa lasta tämän henkinen tila huomioiden.

Mielipide voidaan jättää selvittämättä myös tilanteessa, jossa lasta koskeva hakemus on selvästi perusteeton esimerkiksi vanhempien hakiessa toistuvasti huostassapidon lopettamista ilman, että olosuhteissa olisi tapahtunut muutoksia. Mielipiteen selvittämättä jättäminen on perusteltava ja merkittävä asiakirjoihin (Räty, Tapio 2007).  

Jos lapsen mielipidettä ei ole selvitetty, se tulee perustella päätöksiä tehtäessä.

Lähteet

• Räty, Tapio (2007) Uusi lastensuojelulaki. Edita Publishing. Helsinki.

Tekstin on laatinut
verkkotoimitus