Yleistä
Asiakastyön muistiinpanot
Asiakassuunnitelma
Hoito- ja kasvatussuunnitelma
Kuulemiskertomus
Huostaanottopäätös
Lausunnot
Hakemus hallinto-oikeudelle

Yleistä

Lastensuojelulaki velvoittaa kirjaamaan lasta tai nuorta koskeviin asiakaskirjoihin vireille tulosta lähtien kaikki lapsen tai nuoren tarvitsemien lastensuojelutoimenpiteiden järjestämiseen vaikuttavat tiedot sekä toimenpiteiden suunnittelun, toteutuksen ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot, lastensuojelulaki 33§ (Finlex).

Asiakasasiakirjojen huolellinen laatiminen palvelee asiaan osallisten, erityisesti lapsen ja hänen huoltajansa oikeusturvaa. Asiakirjojen tehtävänä on palvella sosiaalityön suunnittelua, toteutusta ja seurantaa ja hyvin laadittuina ne osaltaan edistävät luottamuksellisen suhteen syntymistä viranomaisen ja perheen välille.

Sosiaalityöntekijöiden käytössä olevassa tietoverkossa tulee olla dokumentoituna jäsentynyt ja informatiivinen esitys huostaanoton eri vaiheista ja tapahtumista. Myös kaikki asiakastapaukseen liittyvät paperidokumentit on hyvä säilyttää, mikäli mahdollista. Dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista ja tapahtua yhteistyössä perheen ja muiden asianosaisten kanssa.

Asiakaskirjoihin kerätään aina faktatietoa: puutteet lapsen huolenpidossa, kodin olosuhteet, mitkä puutteet aiheuttavat vakavaa vaaraa lapsen terveydelle tai kehitykselle, miten niitä on yritetty poistaa tai ratkaista, lapsen oireet jne.

Asiakirjoihin kirjaamisen tavoitteet Taskisen (2003) mukaan

• Lapsen kannalta: Lapsen oikeus saada tietoa itseään koskevista asioista. Yli 12-vuotiaalla lapsella on oikeus tutustua asiakirjoihin ja antaa niistä oma näkemyksensä. Myöhemmissä elämänvaiheissa lapsi/nuori voi rakentaa kuvaa elämästään myös asiakirjatietojen perusteella. Tämä edellyttää, että ne on kirjattu selvästi ja luotettavasti.
• Vanhempien kannalta: Asiakirjoissa huostaanottoon johtanut kehityskulku on selostettava luotettavasti sekä asianosaistenkin kannalta ymmärrettävällä tavalla. Asianosaisille on myös varattava tilaisuus antaa selityksensä asiantuntijoiden lausumista. Onko asiakirjoihin kirjattu vanhempien kannalta sekä myönteisiä että ongelmallisia asioita?Onko asianosaisten mahdolliset näkemyserot esimerkiksi tapausten kulusta ja johtopäätöksistä kirjoitettu näkyviin?
• Työntekijän kannalta: Myös työntekijän oikeusturva toteutuu, kun tapausten kulku ja huostaanoton perustelut on asianmukaisesti kirjattu. Muistiinpanot auttavat hahmottamaan tapausten kulkua ja edistävät työprosessia sekä helpottavat asiakassuhteen jatkuvuutta myös työntekijän vaihtuessa.

Asiakastyön muistiinpanot

Muistiinpanoissa tulisi käyttää suoria lainauksia tai kuvauksia tilanteista ja muista olosuhteista, joilla on merkitystä asian ratkaisun kannalta. Asiakirjoista tulisi ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu.

Asiakirjoissa tulisi välttää "työpaikkaslangin" käyttöä, koska asiakirjat ovat myös asiakkaille näytettävissä olevia, asiakkaiden niin halutessa. Muistiinpanoissa olisi hyvä tuoda esiin myös positiivisia asioita perheestä ja lapsesta, eikä vain perheen ongelmia ja negatiivisia asioita. Erimielisyydet, esimerkiksi päätöksistä, on kirjattava muistiinpanoihin. (Puonti&Saarnio&Hujala 2004, 96)

Asiakastyön muistiinpanoissa on syytä kiinnittää huomiota erityisesti lapsen näkymiseen asiakirjoissa. Lapsen mielipiteitä, tunteita ja ajatuksia on tuotava esille. Myös vanhempien mielipiteet, tunteet ja ajatukset on kirjattava. Muistiinpanoissa on hyvä tuoda esiin vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Vuorovaikutus ei aina ole kielellistä, vaan huomiota on kiinnitettävä myös ei-kielelliseen vuorovaikutukseen.

Huostaanottoteksteissä kannattaa mahdollisuuksien mukaan tuoda esiin myös asiakkaan voimavaroja,vahvuuksia ja onnistumisia. Esimerkiksi suunnitelmateksteissä tämä luontevasti liittyy kuntoutusmenetelmienja selviytymiskeinojen valintaan.

Positiivisuudellarakennetaan hyvää yhteistyösuhdetta, parannetaan asiakkaan uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsaja lisätään kuntoutumismotivaatiota. Asiakkaalla on myös oikeus tietää, mitkä ovat ne voimavarat,joihin perustuen kuntoutumista suunnitellaan. (Jokinen 2005, 7)

Muistiinpanoissa tärkeää on moniäänisyyden tuominen esiin. Eri asiantuntijatahojen lausunnot ja myös muiden läheisten, kuin pelkästään vanhempien, mielipiteet tulee kirjata ylös.

Asioiden ylös kirjaaminen auttaa myös sosiaalityöntekijää jäsentämään työtään ja pysymään ajan tasalla tilanteessa. Erityisen tärkeää muistiinpanojen tekeminen on myös siksi, että työntekijän vaihtuessa (esim. loman ajaksi) uusi työntekijä tietää tilanteesta.

Sosiaalityöntekijä ei voi ylläpitää kahdenkertaista asiakirjavihkoa esimerkiksi siten, että lapsesta ylläpidetään virallisia lastensuojeluasiakirjoja, jonka lisäksi sosiaalityöntekijällä on omat henkilökohtaiset lasta koskevat muistiinpanot. Mikäli näiden henkilökohtaisten muistiinpanomerkintöjen perusteella tehdään lasta koskevia päätöksiä, ne ovat viranomaisen asiakirjoja, joista asianosaisella on oikeus saada tieto. (Räty 2007, 198)

Asiakassuunnitelma

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus, lastensuojelulaki 30§ (Finlex)

Asiakassuunnitelma on väline, jolla sosiaalityöntekijä ohjaa, jäsentää ja arvioi sosiaalityötä, joka tekee asiakkaalle työprosessin näkyväksi ja on apuna ja tukena perheelle. Tärkeää suunnitelmaan on kirjata myös vanhemmille järjestettävästä tuesta ja tuen järjestäjästä. (Jokinen 2006, 42)

Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä.

Asiakassuunnitelma laaditaan ja tarkistetaan yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa otetaan mukaan lapsen muu laillinen edustaja, vanhempi, muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava tai lapselle läheinen henkilö sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuva taho. Suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Huostaan otettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen, huoltajilleen tai muille lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaaville henkilöille. Lisäksi on kirjattava, miten yhteydenpito toteutetaan lapsen ja vanhempien sekä muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa.

Huostaan otetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, jollei sen laatimista ole pidettävä tarpeettomana. Suunnitelma laaditaan yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaistn kanssa, jolloin kyseeseen tulee esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen palvelujen järjestäminen. Lastensuojelulaki 30§, 3 mom (Finlex)

Asiakassuunnitelman laatimisen tavoitteet Taskisen (2003) mukaan

• Lapsen kannalta: kuulla lasta ja auttaa häntä hahmottamaan tulevaisuuttaan, tukea hänen osallisuuttaan omaa elämäänsä koskevissa ratkaisuissa ja antaa mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Onko lapsi saanut riittävästi tietoa sekä mahdollisuuksia ilmaista omia näkemyksiään?
• Vanhempien kannalta: auttaa perhettä hahmottamaan lapsen tulevaisuutta selkiyttää vanhempien/huoltajien roolia ja osallistumista huostaanoton aikana.Onko perhe saanut riittävästi ilmaista omia näkemyksiään? Sisältääkö asiakassuunnitelma perheen kuntoutussuunnitelman?
• Työntekijän kannalta: auttaa työntekijää muodostamaan yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita, toimintatapoja ja yhteistyötä eri osapuolten kanssa sekä luomaan toimivaa rakennetta lapsen, perheen ja sijaishuollon kanssa työskentelyyn.
  Milloin suunnitelmaa tulisi tarkistaa? Ketkä sijaishuollon työntekijät tarvitaan mukaan tarkistukseen?

Huostaan otetun lapsen asiakassuunnitelmasta on tärkeää käydä ilmi muun muassa 

• sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet
• erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle
• miten lapsen edun mukaisella tavalla otetaan huomioon tavoite perheen jälleenyhdistymisestä esimerkiksi määritetään lapsen kotiuttamisen edellytykseksi vanhempien päihteettömyys
• sovitaan erityisestä tuesta vanhemmille joko tässä tai vanhempien omassa asiakassuunnitelmassa

Hoito- ja -kasvatussuunnitelma

Asiakassuunnitelmaa voidaan tarvittaessa täydentää erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla, jossa sovitaan tarkemmin lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvistä asioista. Lisätietoa hoito ja kasvatus sijaishuollossa -osiosta.

Kuulemiskertomus

Ennen päätöstä huostaanotosta on selvitettävä lapsen oma mielipide ja varattava hänelle mahdollisuus tulla kuulluksi. Myös lapsen vanhemmalle, huoltajalle ja henkilölle, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on tai on välittömästi ennen asian valmistelua ollut, on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, lastensuojelulaki 42§ (Finlex).

Asianosaisten tai muiden mielipiteet ja sisältö on merkittävä asiakirjoihin myös suullisesti asianosaista kuultaessa. Kuulemisesta on hyvä tehdä keskustelumuistio, johon merkitään läsnäolijat ja ne seikat, jotka kuultava tuo esiin. Muistio luetaan asianosaiselle ja on toivottavaa, että hän vahvistaa sen allekirjoituksellaan. Katso kuulemiskertomus -mallilomake . Kuuleminen voi tapahtua myös kirjallisesti siten, että asianosaiset kirjoittavat mielipiteensä. Mikäli asianosainen ei toimita pyydettyä selvitystä, se ei estä asian ratkaisu. (Taskinen 2003, 30).

Lisätietoa asianosaisten kuuleminen -osiosta

Huostaanottopäätös

Huostaanottopäätöksestä tulee käydä ilmi

• yksilöityinä perustelut, miksi juuri tämän lapsen huostaanotto on välttämätön
• perustelut, miksi lastensuojelulain tarkoittamat avohuollon tukitoimet eivät ole mahdollisia, sopivia tai miksi ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi.  Nämä seikat on esitettävä konkreettisella tasolla
• selvitys siitä, miten huostaanotto toteuttaa lapsen edun ja miksi ehdotettu sijaishuolto ja –paikka parantaisi juuri tämän lapsen tilannetta. 

Päätöksessä tulee mainita kaikkien osapuolien mielipiteet huostaanottoprosessista ja sijaishuoltopaikasta. Jos asioista on ollut erimielisyyttä, on hyvä tuoda ne esiin niihin liittyvine perusteluineen.

Päätöksenteossa on kyse aina kokonaisarviosta eikä esimerkiksi viranomaisen etukäteen päättämän tai tavoitteleman ”lopputuloksen” saavuttamisesta. Puolueettomuusvaatimuksen mukaisesti päätöstekstissä on tuotava esiin kaikki asiaan vaikuttavat seikat; myös perheen kannalta myönteiset asiat. (Räty 2007, 237). Katso mallilomake

Lausunnot

Eri viranomaistahoilta, jotka ovat tekemisissä lapsen tai nuoren kanssa, tulee pyytää huostaanoton kannalta olennaiset lausunnot. Näitä voi olla mm. lääkärinlausunnot, psykologin lausunnot, kouluterveydenhoitajan, opettajien ja koulukuraattorin lausunnot. 

Lastensuojeluviranomaisilla on huostaanottoprosessissa oikeus pyytää tarvittavia lausuntoja huostaanottopäätöksen tueksi muilta viranomaisilta. Huostaanoton yhteydessä esitetyt lausuntopyynnöt eivät ole aina riittävän yksilöityjä ja tarkkoja, mikä näkyy myös kirjoitettujen lausuntojen tasossa.

Jos pyyntö on epämääräinen, on myös lausunto sitä. Lausunnosta voi esimerkiksi puuttua tietoja tai siinä ei ole tuotu esiin huostaanoton kannalta olennaisia tietoja, johtopäätöksiä ei ole riittävästi perusteltu jne. Tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa on hyvä sopia toimivasta lausuntokäytännöstä.

Huostaanottoon liittyvien lausuntopyyntöjen on oltava yksilöityjä ja tarkkoja sisältäen kaikki olennaiset tiedot.

Kirjalliset lausuntopyynnöt laaditaan siten, että niistä ilmenee

1. tietoa pyytänyt viranomainen
2. pyydetyt tiedot riittävän yksilöidysti
3. asianomaisen henkilötiedot tai muut vastaavat tietopyynnön yksilöimisen kannalta riittävät tiedot
4. mitä varten tietoa pyydetään
5. lainkohta, jonka nojalla tietoa pyydetään, asiakaslaki 20§ (Finlex)

Lausuntopyynnössä on tarpeen erikseen mainita, millaisiin asioihin lausunnossa toivotaan kiinnitettävän huomiota, kuten esimerkiksi

1. tutkimusajat ja paikat, tutkimuksen suorittajat ja lausunnon valmistelijat, jotka tulisi ilmoittaa mahdollisimman tarkoin
2. tapauksen taustan ja perhetilanteen analysointi lyhyesti ja olennaisilta osin
3. selostus tutkimuksiin johtaneesta tilanteesta
4. kertomukset ja johtopäätökset sekä objektiiviset havainnot erikseen
5. selkeä, ymmärrettävä kieli

Lähtökohtana on asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan on aina tiedettävä, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot käydään yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja selitetään ne hänelle.

Kunnan asettama lastensuojelun asiantuntijaryhmä avustaa sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi asiantuntijaryhmä voi antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi lastensuojelulaki 14§ (Finlex).

Asiantuntijaryhmälle ei ole nimenomaisesti säädetty oikeutta saada konsultaationsa ja lausuntojensa pohjaksi salassa pidettäviä tietoja. Konsultaatiolausunto voidaan tehdä anonyymisti siten, ettei perhettä tai lasta koskevia tunnistetietoja ilmaista lausuntoa tai muuta apua asiantuntijaryhmältä pyydettäessä.

Mikäli asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun  lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää huostaanottoa koskevassa hakemuksessa.

Terveydenhuollon viranomaisilla on erityinen laissa säädetty velvollisuus antaa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestää lapsen hoito, lastensuojelulaki 15§ (Finlex).

Tietojen saamisesta muilta viranomaisilta on lisäksi säädetty laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 16-18 § (Finlex).

Hakemus hallinto-oikeudelle

Hallinto-oikeus tekee huostaanotosta päätöksen, mikäli 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustaa huostaanottoa. Hallinto-oikeus päättää huostaanotosta myös, jos kuuleminen on jätetty suorittamatta muusta syystä kuin lapsen tai kuultavan puuttuvan yhteydenpidon vuoksi tai kuultavan asuin- tai olinpaikan tuntemattomuuden vuoksi.

Sosiaalitoimessa tehty päätös voi myös myöhemmin tulla muutoksenhakuna hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Huostaanottoa koskevan hakemuksen hallinto-oikeudelle tekee sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä, kelpoisuusvaatimukset täyttävä viranhaltija. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valmisteltava hakemus, mutta hän ei saa tehdä hakemusta hallinto-oikeuteen.  Katso mallilomake

Hakemuksen hallinto-oikeudelle tulee sisältää

1. vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta ja tarvittaessa 83 §:n mukaisen väliaikaisen määräyksen antamisesta sekä vaatimusten perustelut;
2. lasta koskeva 30 §:n mukainen asiakassuunnitelma;
3. selvitys perheelle ja lapselle annetuista tai tarjotuista avohuollon tukitoimista;
4. selvitys 32 §:n 1 momentissa tarkoitetusta lapsen läheisverkoston kartoittamisesta;
5. selvitys sijaishuoltopaikasta;
6. suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta;
7. suunnitelma tai selvitys lapsen 51 §:n mukaisesta terveydentilan tutkimisesta;
8. selvitys 42 §:n mukaisesta mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta;
9. tarvittaessa asiantuntijoiden lausunnot; sekä
10. mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat, lastensuojelulaki 44§ (Finlex) 

Räty (2007) on selvittänyt tarkennetusti, mitä kunkin asiakirjan tulee yksityiskohtaisemmin sisältää:  

1) vaatimus lapsen huostaanotosta ja sijaishuoltoon sijoittamisesta ja tarvittaessa 83§:n mukaisen väliaikaisen määräyksen antamisesta sekä vaatimusten perustelut.

Perusteluissa on yksilöitävä syyt, joiden vuoksi huostaanotto juuri tämän lapsen asiassa on välttämätön. Lisäksi on perusteltava, miksi avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Perusteluista on selvästi käytävä ilmi, miten ehdotettu sijaishuolto vastaa lapsen yksilöllisiin tuen tarpeisiin ja tarjoaa paremman vaihtoehdon kuin kotiin jääminen.

2) lasta koskeva 30 §:n mukainen asiakassuunnitelma

Mikäli asiakassuunnitelmaa ei ole laadittu, hakemuksesta on ilmettävä, missä vaiheessa   suunnitelman laatiminen on.

3) selvitys perheelle ja lapselle annetuista tai tarjotuista avohuollon tukitoimista

Selvityksen tulisi sisältää:

• selkeä luettelo päivämäärineen käytetyistä tai tarjotuista avohuollon tukitoimista.  Huomattavaa on, että tarjottujen tukitoimien on tullut olla myös todellisuudessa perheen käytettävissä.
• tieto perheen omasta käsityksestä, millaisia tukitoimia he itse olisivat halunneet vastaanottaa
• jos vanhemmat tai lapsi ovat kieltäytyneet avohuollon tukitoimista on selvitettävä syy tähän.

4) selvitys 32§:n 1 momentissa tarkoitetusta lapsen läheisverkoston kartoittamisesta

Selvityksestä tulisi ilmetä:

• keitä lapsen läheisiä selvityksessä on ollut mukana ja heidän tosiasialliset mahdollisuutensa osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen.
• miksi läheisverkoston kartoitusta ei ole voitu tehdä esimerkiksi asian kiireellisyyden tms syyn vuoksi.
• miksi vanhempien/lapsen mahdollisesta omasta kannasta huollon ja hoidon järjestämisestä on poikettu tai miksi läheisverkostoneuvottelun tuloksista on poikettu (jos on).

5) selvitys sijaishuoltopaikasta

Jos sijaishuoltopaikkaa ei ole vielä voitu osoittaa, on lapsen tarpeita riittävällä tavalla kuvattava ja esitettävä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja.  Mikäli tällaista arviota ei voida tehdä, on kerrottava syyt.

6) suunnitelma lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpidon toteuttamisesta

Suunnitelmasta tulisi käydä ilmi:

• miten lapsen ja hänen läheistensä yhteydenpito toteutetaan.
• lapsen ja läheisten oma käsitys siitä, miten yhteydenpito tulisi järjestää ja toteuttaa.
• kuvaus siitä, miten lastensuojelu tukee yhteydenpidon toteutumista.
• jos kiireellisen sijoituksen yhteydessä on tehty yhteydenpidon rajoituspäätös, tulisi päätös liittää hakemukseen, vaikka siitä ei olisikaan erikseen valitettu hallinto-oikeuteen.
• tieto siitä, miten työskennellään perheen jälleenyhdistämiseksi tai ainakin ne edellytykset, joiden vallitessa siihen voidaan ryhtyä. 

7) suunnitelma tai selvitys lapsen 51§:n mukaisesta terveydentilan tutkimisesta

Jos terveydentilan tutkimus on tehty, hakemukseen voidaan liittää selvitys tästä. Mikäli tutkimusta ei ole vielä tehty, suunnitelma siitä, milloin ja miten terveydentilatutkimus tullaan tekemään.

8) selvitys 42§:n mukaisesta mielipiteen selvittämisestä ja kuulemisesta

Oleellista on selvittää,  miksi ja millä perusteilla hakemusta on vastustettu ja onko asiaan osallisten taholta esitetty muita ratkaisuvaihtoehtoja. Mikäli joku asianosaisista ei vastusta huostaanottoa, tämäkin tulisi kuvata samalla tavalla kuin vastustus.

Hakemuksesta pitäisi myös käydä ilmi onko esitetty tai onko olemassa muita vaihtoehtoisia ratkaisutapoja.

Mikäli kuuleminen on jätetty suorittamatta yhteydenpidon puuttumisen vuoksi tai sen vuoksi, ettei kuultavan asuin- tai olinpaikkaa ole voitu kohtuullisin toimenpitein selvittää on kuvattava:

• yhteydenpidon vähäisyys ja siitä johtuva kuulemisen tarpeettomuus sekä
• ne toimenpiteet, joiden avulla kuultavan asuin- tai olinpaikkaa on yritetty selvittää.

9) tarvittaessa asiantuntijoiden lausunnot
 
Lausunnot ja selvitykset on syytä pyytää kirjallisesti huostaanottohakemusta tehtäessä.

10) mahdolliset muut päätöksentekoon vaikuttavat selvitykset ja asiakirjat.

Hakemuksessa  on otettava kantaa kaikkiin asiaan osallisten jo esittämiin vaatimuksiin, väitteisiin ja esiintuomiin näkökohtiin. Perusteltua on myös sisällyttää hakemukseen lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tekemä yhteenveto lapsen ja perheen tilanteesta.

Asiakassuunnitelma ja muut 1 momentissa mainitut asiakirjat voidaan tarvittaessa toimittaa erikseen hallinto-oikeuteen, jos niitä ei ole hakemuksen kiireellisyydestä johtuen vielä voitu laatia. Hakemuksen täydentäminen on kuitenkin pyrittävä tekemään viivytyksettä.

Hallinto-oikeus toimittaa hakemuksen tiedoksi asianosaisille ja varaa heille tilaisuuden antaa vastineensa hakemuksen johdosta. Jos toimielin on jo antanut itse asianosaisille tiedon hakemuksesta, on siitä ilmoitettava hallinto-oikeudelle.

On hyvän hallintotavan mukaista, että asiaa valmistellut lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ilmoittaa lapselle ja perheelle hakemuksen jättämisestä.

Hakemus on asianosaisjulkinen eli asianosaisilla on oikeus saada halutessaan tieto hakemuksen sisällöstä ja siihen kuuluvista liitteistä. Tärkeää on ottaa huomioon, että lausunnot ja muut liitteet ovat asianosaisjulkisia heti, kun ne on allekirjoitettu ja toimitettu viranomaiselle. Näin ollen liitteet ovat julkisia jo ennen varsinaisen hakemuksen esittämistä.

Lähteet

1. Taskinen, Sirpa (toim.) (2003): Huostaanotto. Lastensuojelun asiantuntijaryhmän suositus huostaanottoprosessin laatua ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi. Oppaita 33. Jyväskylä: Stakes.
2. Puonti&Saarnio&Hujala (toim.) (2004) Lastensuojelu tänään. 2.Painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 
3. Jokinen, Juha (toim.) (2005): Esitys toimenpiteistä huostaanottomenettelyn kehittämiseksi. Huostaanottotyöryhmän raportti 2005 (pdf)
4. Räty, Tapio (2007) Uusi lastensuojelulaki. Helsinki: edita Publishing Oy.
5. Jokinen, Juha (toim.) (2006): Esitys toimenpiteistä huostaanottomenettelyn kehittämiseksi. Huostaanottotyöryhmän raportti 2006  (pdf)

Kirjallisuus

Aino Kääriäinen, Ansa Leinonen ja Hannele Metsäranta (2006) Lastensuojelutyön dokumentointi - Opastusta ja ideoita käytäntöön.Yliopistopaino Kustannus/Helsinki University Press 2006.

Tekstin on laatinut
verkkotoimitus