Muista lukea myös lapsi vanhemman mukana vankilassa -osio

Vankien läheiset ovat olleet unohdettu ryhmä, vaikka toisen tai joissakin tapauksissa molempien vanhempien vankeus aiheuttaa suuria muutoksia perheen sosiaaliseen tilanteeseen. Isyyden ja äitiyden hoitaminen vankilasta käsin voi olla vaikeaa, vaikka lainsäädäntö turvaa lapsen oikeuden vanhempaansa.

Suomessa ei ole tilastoja tai tutkimusta siitä, kuinka paljon vangeilla on lapsia. Ruotsissa vankiperheiden lapsia arvellaan olevan noin 10 000. Yhdessä suomalaisessa vankilassa laskettiin, että sen kolmellasadalla vangilla oli tuhat lasta. Kun Suomen vankiluku oli Rikosseuraamusviraston vankilukuilmoituksen (1.1.2008) mukaan 3269 vankia, voi lapsiluvun Suomessa arvioida olevan Ruotsin lukujen luokkaa. Vankeus ja vanhemman läsnäolon puuttuminen arjesta ovat hyvin monen lapsen arkea tämän päivän Suomessa.

Vankeuden mukanaan tuomia haasteita perheessä ovat mm. lähisuhdeongelmat ja puutteet vanhemmuuden taidoissa. Siirtymävaiheessa vankilaan tai vankilasta takaisin perheeseen on hyvä selvittää, mistä avohuollon tukitoimista lapsi ja hänen perheensä voisivat hyötyä.

Lastensuojeluviranomaisen roolina yleisesti on arvioida tilannetta vankilassaoloaikana lapsen edun näkökulmasta. Arviointia tehdään yhteistyössä vankeinhoitoviranomaisten kanssa. Ilmoitusvelvollisuus on laajentunut lastensuojelulakiuudistuksen jälkeen koskemaan myös vankilaviranomaisia. Lapsen etua voidaan arvioida esimerkiksi keskustelemalla äidin ja lapsen asioista vankilassa järjestetyissä neuvotteluissa tai puhelimitse vankilaan soittamalla. On tärkeää, että lastensuojelu on tietoinen vanhemman ja lapsen omista näkemyksistä vankila-aikana.

Vankiperheiden kanssa työtä tekeviä tahoja on paljon, mutta ne ovat hajallaan ympäri maata. Tutkimusta lapsista, jotka elävät vankeuden varjossa on niukasti. Jos lapsi on sijaishuollossa, on myös tärkeää puhua lapsen kanssa vanhemman vankeudesta.

Lastensuojelulaki korostaa ehkäisevän työn merkitystä. Myös vankeuslaki korostaa suhteiden ylläpitämistä läheisiin. Vankeuslain normaalisuusperiaatteen mukaan vankilan olot on järjestettävä niin pitkälle kuin mahdollista vastaamaan yhteiskunnassa vallitsevia elinoloja. Tämä tarkoittaa myös oikeutta tapaamisiin ja muuhun yhteydenpitoon perheeseen ja läheisiin. Perhe on keskeinen voimavara vankilassa ollessa ja yhteiskuntaan sijoittumisessa.

Perheen sosiaalinen verkosto voi joutua kovalle koetukselle vanhemman vapausrangaistuksen takia. Läheiset voivat olla uupuneita ja tiedon sekä tuen tarpeessa. Toimiva perhe on vangille ja koko perheelle voimavara ja se antaa parhaimmillaan motivaatiota vankeusrangaistuksen suorittamiseen ja vapauden koittaessa halua rikoksettomaan elämään.

Perheen tukea vankeusaikana voidaan merkittävästi parantaa tiivistämällä yhteistyötä vankila- ja siviiliviranomaisten kanssa. Käytännössä tämä toimii parhaiten niin, että työntekijä vankilasta tai siviilistä koordinoi perheen tilannetta ja on koollekutsujana esim. verkostopalavereissa, joissa on mahdollisuus miettiä yhdessä koko perheen tuen tarvetta. Näiden lisäksi arkea helpottaa palveluohjaustyyppinen tuki. Myös erilainen vertaisryhmätoiminta nousee tärkeälle sijalle vapaudessa olevan puolison ja lasten kohdalla.
 

Tekstin on muokannut:
Verkkotoimitus