Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen toim. 2003)

Väkivallan muodot
Lapsen pahoinpitelyrikokset
Lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset
Päättelyn virhelähteitä

Väkivallan muodot

Väkivallalla on monia muotoja, ja niissä on sekä aktiivinen että passiivinen puolensa. Yksittäisten ihmisten tai ihmisryhmien harjoittaman väkivallan lisäksi voidaan puhua myös rakenteellises­ta väkivallasta, jolloin yhteiskunta tai sen osa rajoittaa lapsen kas­vumahdol­lisuuksia.

Fyysinen väkivalta

Aktiivinen fyysinen väkivalta voi olla lyömistä, potkimis­ta, palovamman tuottamista, hiuksista repimistä tai kuristamista. Pahimmillaan pahoinpitely johtaa kuole­maan.

Passiivinen fyysinen väkivalta on hoidon laiminlyöntiä, esimer­kiksi kun vauvan vaippaa ei vaihdeta päiväkausiin, kun lapselle ei anneta ruokaa koko viikonloppuna, hän joutuu jatkuvasti olemaan yksin kotona, hänet suljetaan pimeään komeroon tai jätetään tahallaan lasta pelottavien eläinten jouk­koon.

Rajankäynti sen välillä onko kysymyksessä satunnainen vahinko vai pahoinpitely ei aina ole helppoa. Yhtenä kriteerinä voidaan käyttää sitä, onko ilmiö toistuva.

Lasten seksuaalinen riisto

Lapsen seksuaalisella riistolla tarkoitetaan kaikkia niitä ilmiöitä, jotka loukkaavat lapsen seksuaalis­ta koskemattomuutta. On syytä korostaa, ettei lapsen seksuaaliseen riistoon pidä sekoittaa vanhempien osoittamaa tavanomaista hellyyttä lapsiaan kohtaan, kuten suu­kot­telua ja hyväilyjä. Siihen ei liity seksuaa­liselle hyväksikäytölle tun­nusomaista salailua ja häpeää, eikä aikuinen tavoittele sillä seksuaalista mielihyvää.

Lapsen seksuaaliseen riistoon voidaan katsoa sisältyvän seuraavaa:

• Pahoinpitely, joka kohdistuu lapsen sukupuolieli­miin. Sukupuolielinten rituaalista silpomista pidetään Suomessa törkeänä pahoinpitelynä.
   
• Raiskaus (pakottaminen sukupuoliyhteyteen)
   
• Sukupuoliyhteys tai sen yritys alle 16-vuoti­aan lapsen kanssa. Myös alle 18-vuotiaan nuoren taivuttaminen sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalitekoon, jos hän on koulussa tai muussa laitoksessa tekijän määräysvallan tai valvonnan alainen.
   
• Muu lapsen ruumiillista koskemattomuutta louk­kaava seksuaalite­ko, esimerkiksi lapsen sukupuolielinten koskettelu.
   
• Lapsen johdattaminen ikää ja kehitystasoa vastaa­mat­to­maan seksuaa­likäyttäy­tymiseen kuten toisen henkilön suku­puo­lielinten kosketteluun tai muuhun seksuaali­seen tyydyttä­mi­seen.
   
• Lapsen altistaminen ikään ja kehitys­tasoon soveltu­mattomille seksuaa­lisille ärsykkeille esimer­kik­si saattamalla hänet seuraamaan yhdyntöjä, näyttämällä hänelle pornofil­mejä tai -lehtiä.
   
• Lapsipornografia ja lapsen käyttäminen esiintyjänä epäsiveellisissä jul­kaisuissa, filmeis­sä tai tilaisuuk­sissa.
   
• Seksin ostaminen alle 18-vuotiaalta, ja lapsen johdat­ta­minen prostituuti­oon.

Kemiallinen väkivalta

Aktiivista kemiallista väkivaltaa on esimerkiksi se, että lapselle anne­taan rauhoittavia lääkkeitä tai olutta, jotta hän nukkuisi eikä häiritsisi aikuisia. Yleensäkin päihteiden tai tarpeettomien lääkeainei­den/aineiden antaminen voidaan katsoa kemialliseksi väkivallaksi.

Passiivista kemiallista väkivaltaa taas on käänteisilmiö, eli ettei lapselle anneta hänen tarvitsemiaan lääkkeitä tai ettei hänen tarvit­semaan­sa ruokavaliota noudateta. Rajanveto on toisinaan erittäin hankal­aa, esimerkiksi silloin kun vanhemmat haluaisivat säästää sairasta lastaan lääkkeiden sivuvaikutuk­silta. Tällöin joudutaan arvioimaan yrittävätkö vanhemmat todella ajatel­la lapsen parasta vai jättävätkö he välinpitämättö­myyt­tään lapsen hoidotta.

Lääkkeitä saatetaan jättää huolimattomasti lasten ulottuville. Passiiviseksi kemialliseksi väkivallaksi voidaan katsoa myös lasta vaurioittava sikiöaikainen äidin alkoholin ja huumeiden käyttö, mitä ei kuitenkaan ole kriminalisoitu.

Psyykkinen väkivalta

Aktiiviseksi psyykkiseksi väkivallaksi voidaan kutsua sitä, että lasta jatkuvasti moititaan, pelotellaan, nöyryyte­tään tai pilkataan. Hänen tekemisiään ja ajatuksiaan ei hyväksytä eikä ymmärretä, häntä nimitellään ja puhutellaan halveksivasti. Tällaisen kaltoin kohtelun vaikutukset lapsen kehitykseen ovat varsin tuhoisia.

Passiivista psyykkistä väkivaltaa on lapsen jättäminen täysin huomiotta. On "näkymättömiä lapsia", joilla ei ole paikkaa edes omassa perheessään, ei ehkä edes omaa vuodetta. Lapsella tai hänen teoillaan ei nähdä mitään arvoa, hänen saavutuksiaan väheksytään, hänen mielipidettään ei kysytä.

Rakenteellinen väkivalta

Aktiivista rakenteellista väkivaltaa on hierarkkisuu­s, kun joillain ihmisil­lä tai ryhmillä on oikeus määräillä ja alistaa muita heidän tarpeistaan, tunteistaan ja oikeuksistaan piittaamatta. Tällaista tapahtuu jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa, kodeissa, työpaikoilla ja erilaisissa yhteisöissä.

Lapsiin kohdistuvana passiivisena rakenteellisena väkivaltana voidaan pitää yhteiskun­nassa sellaisia säädöksiä, käytäntöjä ja normeja, joissa ei oteta huomioon lapsen oikeuksia ja kehitysmahdollisuuksia.

Sosioekonominen väkivalta

Sosioekonomista väkivaltaa on esimerkiksi se, että lapset kiristävät toisiltaan rahaa, likaavat vaatteita ja koulukirjoja, rikkovat polkupyörän ja estävät kotiin menon. Passiiviseksi sosioekonomiseksi väkivallaksi voidaan kutsua heitteillejättöä, kun avuttomal­le ihmiselle ei järjestetä asuntoa ja toimeentulomah­dollisuuksia.

Lapsen pahoinpitelyrikokset

Pahoinpitely

Rikoslain mukaan pahoinpitelyä on ruumiillinen väkivalta, rikoslaki 21 luku 5 § (Finlex). Pahoinpitely voi tapahtua myös tekemättä toiselle ruumiillista väkivaltaa, jolloin edellytetään, että teosta on aiheutunut terveyden vahingoittuminen, kivun aiheutuminen tai toisen saattaminen tiedottomaan tai muuhun vastaavaan tilaan.  Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Pahoinpitely on lievää, jos siihen sisältynyt väkivalta, ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus tai terveyden vahingoittaminen on vähäistä, rikoslaki 21 luku 7 § (Finlex). Rangaistuksena on tällöin sakkoa.

Pahoinpitely on törkeää, rikoslaki 21 luku 6 § (Finlex), jos siinä:

• aiheutetaan vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila,
• rikos tehdään erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai
• käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistuksena on vankeutta vähintään yksi ja enintään kymmenen vuotta.

Vammantuottamus

Jos jonkun henkilön huolimattomuus aiheuttaa ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, on kysymyksessä vammantuottamus, rikoslaki 21 luku 10 § (Finlex). Rangaistuksena on sakko tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Jos vammantuottamus aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella, on rangaistus törkeästä vammantuottamuksesta sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, rikoslaki 21 luku 11 § (Finlex).

Heittelepano

Heitteillepanosta on kysymys, jos lapsi saatetaan tai jätetään avuttomaan tilaan, ja siten aiheutetaan vaaraa hänen hengelleen ja terveydelleen, rikoslaki 21 luku 14 § (Finlex). Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Kuolemantuottamus, surma, tappo, murha

Jos joku aiheuttaa lapsen kuoleman huolimattomuudellaan, kysymyksessä on kuolemantuottamus, josta rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, rikoslaki 21 luku 8 § (Finlex).

Jos lapsen kuolema aiheutetaan törkeällä huolimattomuudella ja jos rikos myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä, on tekijä tuomittava törkeästä kuolemantuottamuksestavankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi, rikoslaki 21 luku 9 § (Finlex).

Lapsen saattavat myös joutua henkirikosten uhriksi. Niiden eri muotoja ovat surma, tappo, murha ja lapsensurma.

Lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset

Rikoslaissa sukupuoliyhteydellä tarkoitetaan sukupuolielimellä tapahtuvaa tai sukupuolielimeen kohdistuvaa seksuaalista tunkeutumista toisen kehoon, rikoslaki 21 luku 10 § (Finlex).

Seksuaalisella teolla tarkoitetaan sellaista tekoa, jonka tekijä ja kohteena oleva henkilö sekä teko-olosuhteet huomioon ottaen on seksuaalisesti olennainen. Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä voidaan pitää myös lapseen kohdistuvia seksuaalisesti tunkeilevia tai loukkaavia ­puheita sekä pornon esittämistä lapsille.

Suomen lainsäädännössä on kriminalisoitu seuraavat lapsiin kohdistuvat seksuaaliteot ja ne ovat viralliseen syytteen alaisia.

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä on alle 16-vuotiaaseen lapseen kohdistuva koskettelu tai muu seksuaalinen teko, joka on omiaan vahingoittamaan hänen kehitystään. Hyväksikäyttö ei edellytä yhdyntää. Lähtökohtaisesti sukupuoliyhteys katsotaan törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi, rikoslaki 21 luku 6 § (Finlex).

Ikäraja on 18 vuotta, jos tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden ja asuu samassa taloudessa. Hyväksikäytön yrityskin on rangaistava. Rangaistuksena on vankeutta enintään neljä vuotta.

Rikoslakia ei sovelleta nuorten keskinäiseen vapaaehtoiseen seurusteluun. Tekoa ei pidetä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä, jos molemmat osapuolet ovat suunnilleen saman ikäisiä ja samalla kehitystasolla sekä fyysisesti että henkisesti, rikoslaki 21 luku 7 §.

Hyväksikäyttöä pidetään törkeänä, rikoslaki 21 luku 7 § (Finlex), jos:

• tekijä on sukupuoliyhteydessä suojaikärajaa nuoremman lapsen kanssa
• kohteena on lapsi, jolle rikos on omiaan aiheuttamaan erityistä vahinkoa hänen ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi
• rikos tehdään erityisen nöyryyttävällä tavalla
• tekijänä on henkilö, johon lapsi erityisesti luottaa tai josta hän on erityisen riippuvainen
• ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. 

Lisäksi on kriminalisoitu myös alle 18-vuotiaan seksuaalinen hyväksikäyttö, jolla tarkoitetaan sitä, että tekijä väärinkäyttää asemaansa esimerkiksi koulussa tai muussa laitoksessa taivuttamalla nuoren sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon, rikoslaki 21 luku 5 § (Finlex).

Lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin (Grooming)

Lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin on kyse, jos tekijä ehdottaa tapaamista tai muuta kanssakäymistä lapselle ja tekijän tarkoituksena on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan valmistaminen. Kyseessä on rikoksen valmistelun kriminalisointi. Jos teko etenee valmistelua konkreettisemmaksi, on kyseessä jo vähintään lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys. Houkuttelusta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, rikoslaki 20 luku 8 b § (Finlex) 
Grooming internetissä ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö (pdf, Pelastakaa lapset ry)

Raiskaus

Raiskaus on toisen pakottamista sukupuoliyhteyteen uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa, rikoslaki 20 luku 1 § (Finlex). Raiskauksesta tuomitaan myös, jos henkilö on sukupuoliyhteydessä käyttäen hyväksi toisen tiedottomuutta, sairautta, vammaisuutta, pelkotilaa tai muuta sellaista tilaa, jossa toinen on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Toisen tiedottomuuden tai vastaavan tilan ei tarvitse olla tekijän aiheuttamaa.

Rangaistuksena on vankeutta vähintään yksi vuosi ja enintään kuusi vuotta. Myös raiskauksen yritys on rangaistava. Jos tuomioistuin katsoo, että samanaikaisesti on kysymyksessä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, tekijä voidaan tuomita rangaistukseen kummastakin rikoksesta.

Raiskausta pidetään törkeänä, rikoslaki 20 luku 2 § (Finlex) jos:

• aiheutetaan tahallisesti toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila
• rikoksen tekevät useat henkilöt tai siinä aiheutetaan erityisen tuntuvaa henkistä tai ruumiillista kärsimystä,
• rikos tehdään erityisen raa'alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla tai
• käytetään ampuma- tai teräasetta tai muuta hengenvaarallista välinettä taikka muuten uhataan vakavalla väkivallalla
• ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.  

Sukupuoliyhteys lähisukulaisten kesken

Sukupuoliyhteys on kielletty oman lapsen tai tämän jälkeläisen kanssa, oman vanhemman tai isovanhemman kanssa sekä sisarusten kesken, rikoslaki 17 luku 22 § (Finlex). Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Rangaistusta ei määrätä henkilölle, joka on teon tapahtuessa ollut alle 18-vuotias, tai joka on pakotettu tai lainvastaisesti taivutettu sukupuoliyhteyteen

Tämä lainkohta koskee insestiä, joka merkitsee kan­sainväli­sessä kielenkäytössä sukupuo­liyhteyttä biologisten lähisuku­laisten kesken, olivatpa osapuolet lapsia tai aikui­sia. Jokapäiväisessä kielenkäytössä insestin piiriin luetaan joskus myös samaan kotita­louteen kuuluvat muutkin jäsenet.

Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta

Seksipalvelujen ostaminen alle 18-vuotiaalta on kriminalisoitu, rikoslaki 20 luku 8 § (Finlex). Tällöin tarkoitetaan sukupuoliyhteyttä tai muuta seksuaalista tekoa, josta luvataan tai annetaan korvausta. Vastikkeelta ei edellytetä taloudellista arvoa vaan kyse voi olla esimerkiksi suosituksesta. Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Lisäksi paritus kaikissa muodoissaan on kielletty. Jos parituksen uhri on alle 18-vuotias ja tapaus kokonaisuutena arvioiden on törkeä, on kyseessä törkeä paritus. Paritusrikosten rangaistusasteikko vaihtelee sakoista kuuteen vuoteen vankeutta (törkeän parituksen rangaistusmaksimi).

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito

Niin sanotulla lapsipornolla tarkoitetaan todellisuuspohjaista tai todenmukaista  kuvaa, jossa esitetään lasta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavalla tavalla. Kysymyksessä voi olla valokuva, videonauha, elokuva, piirros, sarjakuva tai muu kuvatallenne esimerkiksi internetissä. Hallussapidolta ei edellytetä, että kuva on fyysisesti tekijän hallussa (esimerkiksi tallennettuna tietokoneelle). Myös teknisten laitteiden välityksellä hankittu pääsy tällaiseen materiaaliin luetaan hallussapidoksi. Hallussapidosta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi, rikoslaki 17 luku 19§ (Finlex).
Lisätietoa hyväksikäytöstä internetissä (pdf -tiedosto, Suojele minua kaikelta, Pelastakaa lapset ry)

Myös sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta koskevan esityksen seuraaminen on rikos, rikoslaki 20 luku 8 c §. Maksimirangaistus esityksen seuraamisesta on kaksi vuotta vankeutta.

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan levittämisestä rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, rikoslaki 17 luku 18 § (Finlex). Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan, kuvatallenteen tai esineen myyminen alle 15-vuotiaalle, sellaisen mainostaminen ja asettaminen julkisesti nähtäville on kielletty, rikoslaki 17 luku 20 § (Finlex). Rangaistuksena on sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.

Päättelyn virhelähteitä

Lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämättä jättäminen voi olla lapsen kannalta kohtalokasta. Toisaalta aiheettomat epäilyt voivat vaarantaa lapsen ja perheen oikeusturvan ja viedä työntekijöiden uskottavuuden.

Lapsen pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimusprosessiin kätkeytyy monia virhemahdollisuuksia. Osa virheistä on loogisia päättelyvirheitä, osa johtuu ihmisen havainnoinnin ja ajattelun ominaisuuksista.

Intuition merkitys tutkimuksissa

Työntekijälle syntyy usein näkemys siitä, mistä käsillä olevassa tapauksessa on pohjimmiltaan kysymys. Intuitio on välitön kokonaiskäsitys, joka perustuu ihmisen aikaisempaan tietoon, opiskeluun ja ammatilliseen kokemukseen, mutta myös yksityiselämässä kerättyihin kokemuksiin ja tietoihin.

Intuitiivinen oivallus voi osua oikeaan ja nopeuttaa huomattavasti asioiden selvittämistä. Se voi kuitenkin yhtä hyvin mennä harhaan. Tästä syystä intuitiota voidaan käyttää apuna tutkimushypoteesien luomisessa, mutta sillä ei voida todistaa mitään. Päättelyä koskeva psykologinen tutkimus on toistuvasti osoittanut, että intuitio on erittäin epäluotettava menetelmä.

Oletusta vahvistava vääristymä

Ihminen saattaa huomaamattaan panna merkille vain odotuksiaan tukevia havaintoja, mutta jättää niitä vastaan puhuvat havainnot vaille huomiota. Näin vääristymä vahvistaa havainnoitsijan ennakkokäsitystä asiaintilasta ja voi siten johtaa virheelliseen lopputulokseen.

Päättely symbolisista merkityksistä

Symbolisten merkitysten tulkinta perustuu yleensä tulkitsijan jollekin seikalle antamaan symboliseen merkitykseen. Merkitys voi syntyä joko ulkoisen samankaltaisuuden tai tulkitsijan omien assosiaatioiden kautta. Tulkinta on vääristynyt epäilyä vahvistavaan suuntaan, kun lapsen tavanomainen käyttäytyminen tulkitaan tukemaan hyväksikäyttöepäilyä.

Mentaalinen saatavilla olo

Otetaan huomioon asiat, jotka tunnetaan tai pystytään kuvittelemaan ja jätetään vaikeammin miellettävät asiat huomiotta. Hyväksikäyttöepäilyjen tutkimuksissa vaara uhkaa, kun pohditaan isän mahdollista syyllistymistä lapsensa hyväksikäyttöön. Isä on yleensä tavoitettavissa ja hänen kanssaan voidaan keskustella. Tutkimuksissa saattaa kuitenkin kokonaan jäädä tutkimatta mahdollisuus, että hyväksikäyttöön olisi syyllistynyt joku muu henkilö.

Perusfrekvenssivirhe

Ei oteta huomioon tutkittavan ilmiön yleisyyttä niiden ihmisten joukossa, johon tutkittava kuuluu. Perusfrekvenssi eli ilmiön yleisyys kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä kyseistä ominaisuudesta voidaan päätellä. Yleensä yhden yksittäisen ominaisuuden tai oireen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä, jos kyse on tilastollisista yhteyksistä.

Tilanteen ja tutkijan oman käyttäytymisen vaikutuksen huomiotta jättäminen

Lasten käyttäytyminen on tilannesidonnaista ja lapsen tietyssä tilanteessa osoittaman käyttäytymisen merkitys on aina suhteutettava myös välittömään tilanteeseen ja tutkijan omaan käyttäytymiseen. On arvioitava kertooko tutkittavan käyttäytyminen tutkimustilanteen jännitteistä, vai voidaanko siitä päätellä myös jotain muuta. Hyväksikäyttöselvityksissä varsinkin epäilyjen tai esimerkiksi tapaamisrajoitusten kohteeksi joutuneiden vanhempien tuskastuminen tai ärtyminen ei ole yllättävää, eikä siitä välttämättä voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Liiallinen luottamus omiin johtopäätöksiin

Epävarmoja tutkimustuloksia esitetään varmoina, esittämättä tuloksiin liittyvää arvionvaraisuutta tai muuta epävarmuutta. Lausunnoissa tulee johtopäätöksiin liittyvä epävarmuus merkitä näkyviin, niin että lausunnon lukija saa käsityksen esitettävän tiedon tai arvion varmuusasteesta.

Puolueellisuus

Epäilyn kohteeksi joutunut henkilö saattaa jo tutkimuksen alkuvaiheessa leimautua niin vahvasti, että hänen esille tuomiinsa seikkoihin ei suhtauduta vakavasti, ja vältetään jopa olemasta tekemisissä hänen kanssaan. Tutkimuksissa on suhtauduttava kaikkien osapuolten esiin tuomiin seikkoihin varteenotettavina mahdollisuuksina ja pyrittävä tarkistamaan niiden paikkansapitävyys. Vakavasti ottaminen ei merkitse kritiikitöntä luottamista. Saman tasapuolisen, kriittisen ja asiallisen suhtautumisen tulee koskea sekä syytösten esittäjiä että niiden kohteita.

Kirjallisuus

• Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.