Lastensuojelu
Terveydenhuolto
Poliisi
Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle (Taskinen, Sirpa. 2003)
Lapsiin kohdistuneita rikoksia tutkittaessa eri viranomaisten on syytä toimia yhteistyössä. Entistä painokkaampaa huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöhön poliisin kanssa.
Esitutkintalaki 2§ (Finlex) edellyttää rikosten selvittämisessä poliisijohtoisuutta, mikä selkiyttää eri viranomaisten rooleja ja lisää kaikkien osapuolten oikeusturvaa. Vastuu rikosten selvittämisestä on poliisilla, ja sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset antavat virka-apua.
Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä on tärkeä rooli pahoinpitelyjen ja seksuaalisen hyväksikäytön tunnistamisessa, selvittämisessä ja hoidossa. Sen jälkeen kun lapsen kaltoin kohtelu on havaittu ja sitä aletaan selvittää rikosepäilynä, tulee tutkimukset keskittää suuriin sairaaloihin.
Lastensuojelu
Lastensuojeluviranomaisilla on lasten auttamisprosessissa omat lakisääteiset tehtävänsä. Hyväksikäyttö- ja pahoinpitelyilmoitusten tutkiminen on rikoksen esitutkintaa.
Lastensuojelulla on siinä seuraavat tehtävät:
- Lastensuojeluviranomaiset ottavat vastaan lastensuojeluilmoitukset.
- Lastensuojelu tekee poliisille esitutkintapyynnön tai rikosilmoituksen joko omasta aloitteestaan tai jonkin lasta tutkivan yksikön tekemän ilmoituksen perusteella, kun epäillään lapseen kohdistunutta seksuaalista hyväksikäyttöä tai törkeää pahoinpitelyä. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos jokin toinen taho on jo tehnyt rikosilmoituksen.
- Lastensuojelu osallistuu käynnistetyissä tutkimuksissa moniammatillisen työryhmän työhön. Tarvittaessa lastensuojelu voi toimittaa työryhmässä sovitun työnjaon mukaisesti tietoa selvityksen tueksi esimerkiksi perheen historiasta.
- Jos vanhempi tai muu huoltaja tulee pahoinpitely- tai hyväksikäyttöepäilyn vuoksi esteelliseksi, tai hän kieltäytyy viemästä lasta tarvittaviin tutkimuksiin, määrätään lapselle edunvalvoja. Tämä saattaa olla tarpeen silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (avio- tai avopuoliso).
Kun kyseessä on sosiaalihuollon alaan kuuluva asia, sosiaalihuollon viranomainen on velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10§ (Finlex). On tarkoituksenmukaista, että lapsella on sama edunvalvoja sekä mahdollisessa lastensuojelu- että rikosprosessissa.
- Lastensuojelu arvioi lapsen tuen tarvetta ja turvallisuutta tutkimusten kestäessä. Mikäli lapsi on akuutissa vaarassa, tehdään kiireellinen sijoitus.
Rikostutkimuksen antama mahdollisimman oikea kuva lapsen kokemuksista on osaltaan perusteena mahdollisesti tarvittavia lastensuojelun toimenpiteitä harkittaessa. Tutkimusten ajaksi (2- 3 kk) lastensuojelu voi tarvittaessa suositella, että lapsen ja hänen vanhempiensa tapaamisia rajoitetaan tai ne toteutetaan valvottuina.
Mikäli esitutkintaa ei aloiteta, arvioidaan onko lapsella muista syistä lastensuojelun tarvetta ja toimitaan sen mukaan. Lastensuojelun tehtävä on myös rauhoittaa vanhempaa, joka näyttää elävän aiheettoman hyväksikäyttöpelon vallassa.
Mikäli on ilmeistä, että mahdollinen hyväksikäyttö on tapahtunut perheen ulkopuolella ja vanhemmat huolehtivat lapsen hyvinvoinnista, ei ole tarvetta lastensuojelutoimenpiteisiin.
Terveydenhuolto
Terveydenhuollossa on tärkeätä noudattaa salassapitovelvollisuutta potilaiden luottamuksen säilyttämiseksi. Terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa luvatta ilmaista sivulliselle yksityisen henkilön tai perheen salaisuutta, josta hän asemansa tai tehtävänsä perusteella on saanut tiedon, laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 17§ (Finlex). Jotta potilaan luvalla tietoja voidaan luovuttaa, tulee terveydenhuollon henkilökunnan varmistua siitä, että suostumus ja pyyntö ovat selkeästi todennettavissa.
Terveydenhuollon palveluksessa tai luottamustoimessa olevan henkilön, joka on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, on ilmoitettavaasiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle, lastensuojelulaki 5 luku 25§ (Finlex).
Lapsen oikeuksien näkökulmasta ilmoituskynnyksen tulee olla matala. Terveydenhuollon palveluksessa olevat henkilöt ovat kyseisissä tilanteissa salassapitovelvoitteen estämättä velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen tapauksissa, joissa he ovat todenneet esimerkiksi lapseen perhepiirissä kohdistuneen pahoinpitelyn.
Poliisi
Poliisin näkökulmasta rikosprosessin alkuvaiheessa riittää, että terveydenhuolto kerää sen verran tietoa kuin on tarpeen lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, ja sosiaalitoimi kerää sen verran tietoa kuin on tarpeen sen päättämiseksi, tehdäänkö rikosilmoitus. Akuuteissa tapauksissa tieto on heti välitettävä poliisille, jotta poliisi voi aloittaa esitutkinnan. Vaarana on todisteiden hävittäminen, jos ilmoitusta ei saada riittävän ajoissa.
Kun rikosilmoitus on tehty, eli asia on tullut poliisin tietoon, vastuu rikoksen selvittämisestä siirtyy poliisille.
Poliisi kerää tietoa tutkittavasta rikoksesta puhuttelemalla ja kuulustelemalla asiasta tietäviä henkilöitä. Poliisi voi tehdä myös erilaisia teknisiä tutkimuksia ja käyttää pakkokeinoja, kuten rikoksesta epäillyn kiinniottaminen, pidättäminen, kotietsintä, takavarikko tai televalvontatietojen hankkiminen.
Poliisilla on oikeus saada viranomaiselta ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä virkatehtävän suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja asiakirjat, ellei salassapitovelvollisuus estä tietojen antamista, poliisilaki 35§ (Finlex).
Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten yhteistyö poliisin kanssa perustuu viranomaisten keskinäiseen virka-apuun. Myös muilla viranomaisilla on velvollisuus antaa virka-apua poliisille, poliisilaki 41§ (Finlex).
Virka-apu poliisille
Poliisi voi pyytää virka-apua seuraaviin asioihin:
- Lapsen somaattinen tutkimus. Tutkimus voidaan suorittaa rikosprosessin tarpeisiin vain tutkittavan tai hänen huoltajan suostumuksella. Jos tutkimus on tarpeen, mutta huoltaja ei anna siihen lupaa, joudutaan harkitsemaan edunvalvojan asettamista lapselle. Joissain tällaisissa tilanteissa saatetaan joutua harkitsemaan myös lapsen kiireellistä sijoitusta.
- Lapsen psykologinen tutkimus ja oikeuspsykologinen haastattelu. Poliisi voi pyytää lastenpsykiatria tai psykologia kuulustelemaan lapsen. Psykologi tai psykiatri haastattelee lapsen läheisiä sen verran kuin on tarpeen lapsen tutkimusta varten. Haastatelluille tehdään selväksi, että haastattelu ei ole luottamuksellinen vaan tiedot luovutetaan poliisille. Tutkimuksen tekijä saa myös poliisilta tietoja tutkimusta varten.
- Rikoksesta epäillyn oikeuslääketieteellinen tutkimus. Tutkittavan suostumusta ei tarvita, vaan tutkimus suoritetaan pakkokeinolain perusteella.
Virka-apupyynnön saanut toimipaikka antaa tekemistään tutkimuksista lausunnon poliisille. Tutkimuksen suorittajataho ei anna poliisin pyytämistä tutkimuksista tietoja asianosaisille vaan poliisi kokoaa esitutkintamateriaalista esitutkintapöytäkirjan, josta asianosaiset saavat kopion.
Asianosaiset saavat tietoonsa kaiken, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei ole haittaa rikoksen selvittämiselle, viimeistään siinä vaiheessa, kun esitutkinta on suoritettu loppuun. Asianosaiset voivat tässä vaiheessa antaa esitutkintamateriaalista loppulausunnon.
Kun oikeuslääketieteelliset ja -psykologiset tutkimukset on tehty, rikosprosessi etenee esitutkintana ja mahdollisesti syyteharkintana ja oikeudenkäyntinä.
Kirjallisuus
- Taskinen, Sirpa (toim.). 2003. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asiantuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes. Oppaita 55. Saarijärvi.