Mitä kunniaan liittyvä väkivalta on?
Miten ilmiöön liittyvän ongelman voi havaita?
Kunniaan liittyvä väkivalta ja lastensuojelutilanteet
Tilanteiden ratkominen

Mitä kunniaan liittyvä väkivalta on?

Kunniaan liittyvällä väkivallalla tarkoitetaan perheen, suvun tai yhteisön piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa.

Kunniaan liittyvän väkivallan muodot vaihtelevat pakottamisesta ja kontrolloimisesta, esimerkiksi tiukasta liikkumisen rajoittamisesta tai pakkoavioliitosta, aina murhaan. Kunniaan liittyvässä väkivallassa yhteisöllä on erityisen keskeinen rooli väkivallan mahdollistajana, jopa sen tukijana. Lisäksi vanhemman ja lapsen välinen suhde toimii yllättävän logiikan mukaisesti: väkivallalla tai sillä uhkaamalla vanhemmat suojelevat omaa sekä lapsensa kunniaa uskoen tämän olevan välttämätöntä, kaikille osapuolille hyväksi.

Lastensuojelutyössä yleisimpiä ovat ne kunniaan liittyvän väkivallan muodot ja tilanteet, jotka kohdistuvat aikuistuviin tyttäriin ja heidän toimintansa kontrolloimiseen. Voimakkaita reaktioita saattavat aikaansaada hyvin mitättömiltä vaikuttavat teot, kuten länsimainen pukeutuminen tai ystävystyminen miespuolisen luokkatoverin kanssa. Nuoren naisen kunnia saatetaan pyrkiä turvaamaan ennaltaehkäisevin voimakeinoin, kuten tyttöjä ympärileikkaamalla tai järjestämällä hänet avioon (järjestetty tai pakkoavioliitto).

On tavallista, että maahanmuuttajataustaiset vanhemmat kokevat vaikutusvaltansa vähentyneen niin omaan elämäänsä kuin lapsiinsakin. Maahanmuuton takia koetut pettymykset voivat vaikeuttaa ympäröivän yhteiskunnan ymmärtämistä ja saada sen tuntumaan moraalittomalta ja uhkaavalta. Muutoksen paine ja uhka tulevat samanaikaisesti ulko- ja sisäpuolelta. Tällaisessa tilanteessa lasten käyttäytymisen kontrolloiminen voi olla epätoivoinen yritys vaikuttaa kehitykseen, johon ei kykene muuten vaikuttamaan.

Miten ilmiöön liittyvän ongelman voi havaita?

Kunniaan liittyvästä väkivallasta kertoo usein lapsen tai nuoren muuttunut käytös. Nuori saattaa vetäytyä kaverisuhteista, lopettaa koulunkäynnin, eristäytyä tai vaikuttaa muutoin masentuneelta. Lastensuojelun tarve voi tulla viranomaisen tietoon kunniaan liittyvän väkivallan uhrin, hänen perheenjäsenensä tai muun lähipiiriin kuuluvan henkilön kautta. Ongelma voi nousta esiin myös koulumaailman tai terveydenhuollon piirissä. Nuori saattaa kertoa uhkailun, kontrolloimisen ja eristämisen aiheuttamasta ahdistuksesta. Pahimmillaan tilanne on jatkunut pitkään, ja nuori on alkanut käyttäytyä itsetuhoisesti.

Pakkoavioliittojen ja ympärileikkausten osalta riski on korostunut tilanteessa, jossa perhe suunnittelee matkaa kotimaahan ja tämä aiheuttaa nuoressa erityistä ahdistusta. Tällaisten tilanteiden yhteydessä on kuitenkin noudatettava erityistä varovaisuutta mahdollisten ylitulkintojen välttämiseksi.

Kunniaan liittyvä väkivalta ja lastensuojelutilanteet

Lapsen ja nuoren osallisuuden vahvistamisen tulisi olla keskeisellä sijalla kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa. Lasta kuultaessa on muistettava, että hän on mitä todennäköisimmin elänyt jo pitkään painostavassa ja ristiriitaisessa tilanteessa. Ristiriitaisuutta lisää se, että lapsi saattaa vaikeuksista huolimatta hakea hyväksyntää vanhemmiltaan ja yhteisöltään: yhteisön kautta muodostunut identiteetti estää asettumasta yhteisöä vastaan ja kertomaan ongelmista avoimesti.

Lisäksi nuoren luottamus omien mielipiteiden merkityksellisyyteen voi olla rajallinen. Väkivallasta on vaikea puhua, ja erityisen vaikeaa se on tilanteessa, jossa ongelma on ympäröivälle yhteiskunnalle vieras ja maassa oloon, kielitaitoon sekä virkamiehiin liittyvä luottamus on mahdollisesti epävarmalla pohjalla.

Lastensuojelun työntekijän tulisi hankkia riittävästi kulttuuriin liittyvää ymmärrystä selvitäkseen kunniaan liittyvän väkivallan haastavista tilanteista. Muun muassa lastensuojelulain velvoittamat kunnalliset asiantuntijaryhmät ovat vastuussa siitä, että lastensuojelullista työtä tekeville on tarjottu koulutusta kunniaan liittyvän väkivallan problematiikasta. Työyhteisöissä voidaan miettiä löytyisikö asiakkaan kulttuuritaustaan liittyvää tietämystä työyhteisön sisältä, omien verkostojen kautta tai tulisiko sitä hankkia esimerkiksi järjestöpuolelta.

Katso Uudenmaan piirin Amoral-hankkeen loppuraportti, joka tarjoaa tietoa kunniaan liittyvän väkivallan ilmiöstä.

Tilanteiden ratkominen

Laajojen verkostoneuvottelujen järjestäminen on todettu kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa erityisen perustelluksi: parhaiten kriisitilanteita on saatu ratkottua, kun yhteisöä on saatu mahdollisimman laajalti neuvottelupöydän ääreen. Lasta koskevat päätökset eivät ole välttämättä vain vanhempien, vaan koko yhteisön tekemiä. Tilanteiden ratkeaminen voi vaatia jopa kontaktia entiseen kotimaahan, mikäli yhteisön paine tulee sieltä asti.

Todellinen ratkaisu edellyttää eri osapuolten kuulemista ja ratkaisujen etsimistä perheen kokonaisuuden kannalta.Mikäli keskusteluyritykset eivät onnistu perhepiirin kesken, voidaan yhteisöstä pyrkiä löytämään muu arvovaltainen ja yhteisön hyväksymä henkilö neuvonpidon välittäjäksi (esimerkiksi imaami).  Kunniaan liittyvän väkivallan purkutilanteissa on lisäksi tärkeää esittää suomalaisen lainsäädännön kanta riittävän selkeästi. Mitään väkivaltaa tai sillä uhkailua ei voida oikeuttaa kulttuurisidonnaisilla selitysmalleilla.

Erilaisten ratkaisumahdollisuuksien yhteydessä on syytä arvioida myös sitä, miten ratkaisu vaikuttaa lapsen tai nuoren tulevaisuuteen yhteisön jäsenenä. Esimerkiksi huostaanotto voi synnyttää yhteisössä yllättäviäkin reaktioita. Huostaanotto voidaan kokea nuoreen kohdistetun epäilyksen vahvistimena, joka tahraa nuoren kunnian yhä syvemmin. Huostaanotto korostaa usein perheen ja yhteisön, myös nuoren, kokeman häpeän tunnetta.

Verkostoneuvotteluissa on hyvä pyrkiä tarjoamaan vaihtoehtoja perheen perinteisille ratkaisumalleille.

Huostaanoton tulisi olla myös kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa viimesijainen keino.

Kunniaan liittyvää väkivaltaa voidaan ennaltaehkäistä samoin kuin muutakin väkivaltaa: puuttumalla siihen viipyilemättä ja tarjoamalla vaihtoehtoisia, väkivallattomia toimintamalleja. Kunniaan liittyvän väkivallan tapauksissa huomio kohdistuu etenkin viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön ja yhteisön vahvaan rooliin. Usein vanhatkin mallit ovat käyttökelpoisia, kunhan sosiaalityöntekijä, poliisi, kriisipalvelut ja mahdolliset muut tahot ovat valmiita reagoimaan uhkatilanteissa nopeasti.

Lähteet

• Salmenkangas, Mai: Uhkana kunnia. Välineitä viranomaisille kunniaväkivaltaan puuttumiseksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2006.

Tekstin on laatinut
Hanna Holm, tiedottaja
MLL:n Uudenmaan piirin Amoral-hanke

Tekstin on toimittanut
Verkkotoimitus