Yleistä
Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää
Valvottu vaihto
Valvonnan sisältö ja valvojan rooli
Yhteydenpidon rajoittaminen tai lopettaminen
Kunnan ja lähivanhemman velvollisuudet

Yleistä

Lapsen ja vanhemman välisiä valvottuja tapaamisia tulee harkita silloin, jos lapsen ja vanhemman väliseen tapaamiseen liittyy lapseen kohdistuvaa uhkaa ja erityistä huolta. Tilanne voi olla huolestuttava, jos tapaava vanhempi ei kykene hoitamaan lasta tai kohtelee lasta hänen etunsa vastaisella tavalla.

Perusteena voi myös olla lapsen psyykkisen turvallisuuden vaarantuminen. Lapsi voi olla esimerkiksi pelokas ja traumatisoitunut, koska on joutunut näkemään vanhempien välistä väkivaltaa. Tapaavalla vanhemmalla voi olla päihteiden, huumeiden, lääkkeiden käyttöä, mielenterveysongelmia, väkivaltaista käyttäytymistä tai lapsi on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Valvottuja tapaamisia voidaan käyttää myös sellaisessa tilanteessa, jossa on pelättävissä, että lapsi viedään luvatta pois maasta. On myös sellaisia tilanteita, jolloin tapaamisiin ei liity varsinaista huolta tai uhkaa lapsen kannalta, vaan lapsi ei ehkä ole tavannut vanhempaansa lainkaan aikaisemmin tai yhteydenpito on ollut erittäin vähäistä. Tilanteen taustalla voi olla vanhempien välisiä ristiriitoja tai lähivanhemman negatiivinen myötävaikuttaminen lapseen.

Jos lapsen ja vanhemman tapaamiset eivät toteudu tavalliseen tapaan etävanhemman kotioloissa, niin tapaamiset voidaan järjestää perustellusta syystä eriasteisesti valvottuina.

Valvotut tapaamiset voidaan toteuttaa

• Jos vanhemmat siitä sopivat yhdessä. Tällöin vanhemmat sitoutuvat myös maksamaan kustannukset, palvelut voi ostaa esim. Ensi- ja turvakodilta
• Oikeuden päätös valvotuista tapaamisista
• Oikeuden väliaikaispäätöksellä esim. olosuhdeselvityksen ajan
• Vanhempien tekemällä keskinäisellä sopimuksella, jonka perusteena on jokin lastensuojelullinen syy ja joka laaditaan sosiaalitoimessa (ei ole virallinen, vahvistettu Tampereen käytäntö)

Valvottuja tapaamisia voidaan järjestää

• Lapsen kotona
• Isovanhempien tai muiden sukulaisten luona
• Kunnan, yhdistyksen tai järjestön tms. tiloissa, jolloin valvojana toimii työntekijä tai viranomainen
   

Jos tapaamisten sujumisesta tarvitaan esimerkiksi tietoa oikeuden päätöksenteon pohjaksi, sukulainen tai tuttava ei välttämättä pysty objektiivisesti lapsen näkökulmasta arvioimaan tilannetta. Myöskään molemmille vanhemmilla puolueetonta henkilöä ei välttämättä löydy lähipiiristä, jolloin ulkopuolinen valvoja on välttämätön.

Valvotuissa tapaamisissa on aina mukana joku muu lapselle tuttu ja turvallinen henkilö tai viranomainen, joka huolehtii tapaamisen turvallisuudesta.

Tapaamistila

Tapaamistilan tulisi olla luonteva sekä lapselle miellyttävä ja turvallinen. Lapsella ja vanhemmalla pitää olla mahdollisuus keskinäiseen yhdessäoloon kuitenkin niin, että valvoja pystyy seuraamaan tilannetta ja tarvittaessa puuttumaan tapaamisen kulkuun.

Lapsella tulisi olla hänen kehitystasoaan vastaavia leluja, pelejä, ja toimintamahdollisuuksia. Yhteinen tekeminen ja puuhastelu ovat tärkeitä, kun lapsi ja vanhempi rakentavat keskinäistä suhdettaan. Toivottavaa on, että vanhemmalla olisi mahdollisuus myös ruokailla tai tehdä ruokaa tapaamistiloissa. Tapaamispaikan olisi hyvä olla mahdollisimman kodinomainen ja normaalin arjen kanssakäymisen mahdollistava.

Tapaamisen kesto

Tapaamisen kesto on aika usein rajattu neljäksi tunniksi. Myös käräjäoikeus noudattaa usein tätä linjaa määrätessään valvottuja tapaamisia. Tärkeintä on kuitenkin arvioida sitä, mikä on lapsen kannalta tarkoituksenmukainen tapaamisen kestoaika.

Tavoitteena on se, että tapaamisella lapsi ja vanhempi ehtivät viettämään aikaa yhdessä, tutustumaan ja rakentamaan keskinäistä suhdettaan. Oleellista tapaamisjärjestelyissä on se, että tapaamiset suunnitellaan lapsi- ja perhekohtaisesti ja erityistarpeet huomioiden.

Pienten lasten kanssa tapaamiset voidaan aloittaa myös porrastetusti; ensin tunti, toisella kertaa kaksi tuntia jne. Neljän tunnin valvottu tapaaminen on myös valvojalle vielä kohtuullinen aika valvoa tapaamista. Tilanteeseen vaikuttaa tietenkin myös valvonnan intensiivisyys.

Tapaamisen keston määrittelyssä kannattaa huomioida myös se, että jotkut etävanhemmistakaan eivät välttämättä jaksa tai kykene olemaan tapaamisella kovin pitkää aikaa yhdellä kerralla. Teennäisyyttä ja väkinäisyyttä tapaamisissa kannattaa välttää.

Valvottu vaihto

Joissain tilanteissa varsinainen tapaaminen sujuu normaalisti etävanhemman kotioloissa, mutta lapsen vaihtotilanteisiin liittyy ongelmia. Lapsen haku- ja noutotilanteeseen voi liittyä lasta vaurioittavaa riitaa, väkivallan uhkaa tai vanhempien välit ovat niin tulehtuneet, että vanhempien kohtaaminen ei ole mahdollista. Tällöin lapsen tapaamiseen liittyvään vaihtotilanteeseen tarvitaan turvallinen kolmas henkilö. Näitä kutsutaan valvotuiksi vaihdoiksi.

Valvonnan sisältö ja valvojan rooli

Valvoja huolehtii siitä, että tapaaminen on lapsen edun mukainen; lapsi voi tuntea olonsa tapaamisella turvalliseksi ja viihtyisäksi. Toisinaan valvojan on otettava aktiivinen rooli: on autettava lapsen ja vanhemmat suhdetta alkuun tai opastettava käytännön asioissa ja lapsen hoidossa.

Ohjaus on yleensä aluksi tiiviimpää ja vähitellen sen osuus pienenee tilanteen tasaantuessa ja saavuttaessa rutiinin. Valvojan roolina on aina olla vanhempiin nähden neutraali, hän ei voi ottaa kantaa valvonnan tarpeen perusteluihin tai muihin tapaamisen taustoihin liittyviin asioihin. Valvojan on myös tarvittaessa keskeytettävä tapaaminen, jos lapsen etu sitä vaatii.

Tarvittaessa, esim. tilanteessa jossa on lapsen kaappausuhka, valvojia tulisi olla kaksi. Jos tapaamisiin liittyy kahden valvojan ja peräti vartijan tarvetta, on arvioitava tapaamisen mielekkyyttä lapsen edun kannalta.

Jossain erityistilanteissa valvoja havainnoi lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta sekä vanhemman kykyä huomioida lasta sekä raportoi asiasta. Yleensä nämä tilanteet liittyvät olosuhdeselvitykseen ja asiasta pitää olla kaikilla osapuolilla tieto. Tapaamisen valvojan olisi hyvä olla alan ammattilainen, vaikka toistaiseksi asiasta ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä.

Yhteydenpidon rajoittaminen tai lopettaminen

Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan sopimusvaltioiden tulee kunnioittaa lapsen oikeutta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoraa yhteyttä myös perheestä erossa asuvaan vanhempaan, paitsi jos se on lapsen edun vastaista.

Näin ollen vain poikkeustapauksissa voidaan harkita lapsen ja vanhemman yhteydenpidon rajoittamista tai kokonaan lopettamista. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi vakavissa perheväkivaltatapauksissa tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen lapsen kohdalla. Näissä tapauksissa tulisi olla lastenpsykiatrin lausunto lapsen tilanteesta.

Tapaamisten lopettaminen kokonaan vastoin vanhemman tahtoa on erittäin harvinaista. Jos yhteydenpidon rajoittamisesta tai lopettamisesta ei päästä yksimielisyyteen, asiasta joudutaan hakemaan oikeuden päätös.

Kunnan ja lähivanhemman velvollisuudet

Tällä hetkellä valvottujen tapaamisten järjestäminen on kunnille vapaaehtoista toimintaa eli lakisääteistä velvoitetta siihen ei vielä toistaiseksi ole. Lastensuojelun näkökulmasta valvottujen tapaamisten järjestäminen on osa avohuollon tukitoimintaa, jossa tuetaan lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Tapaamisia ei myöskään järjestetä, jos ne eivät ole lapsen edun mukaisia.

Sillä vanhemmalla, jonka luona lapsi asuu, on ensisijainen vastuu lapsen turvallisuudesta. Tapaamissopimus ei velvoita luovuttamaan lasta, jos tapaamistilanne ei ole lapsen kannalta turvallinen; esimeriksi jos tapaava vanhempi on päihtynyt tai psyykkisesti epävakaassa tilassa. Tällaisessa tilanteessa kannattaa pyytää paikalle ulkopuolinen henkilö tilanteen todistajaksi.

Tekstin on laatinut
verkkotoimitus