Lapsen huolto
Huoltomuodot
Tapaamisoikeus
Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen
Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano

Lapsen huolto

Lait: laki holhoustoimesta 4 §, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 §

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Lisäksi lapsen huoltaja toimii holhoustoimilain nojalla lapsen edunvalvojana hoitaen lapsen taloudellisia asioita. (HolhTL 4 §)

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Huoltomuoto ei myöskään vaikuta lapsen oikeuteen tavata muualla asuvaa vanhempaansa eikä vanhemman velvollisuuteen huolehtia lapsen elatuksesta. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen jos hän menee avioliittoon.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata

• lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi
• myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.
• hyvä hoito ja kasvatus
• lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito.
• turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä
• lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että hän saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. (LHL 1 §) 

Huoltomuodot

1.  Yhteishuolto

Lapsenhuoltolain periaatteena on, että lapsen etu toteutuu parhaiten silloin kun vanhemmat yhdessä vastaavat lapsensa huollosta. Yhteishuolto tarkoittaa vanhempien välistä yhteistoimintaa ja yhteistä päätöksentekoa lapsen asioissa.

Yhteishuollossa huoltajat päättävät yhdessä lapsen

• hoidosta
• kasvatuksesta
• asuinpaikasta
• kansalaisuudesta
• äidinkielestä
• nimestä
• uskonnosta
• terveydenhuollosta
• päivähoidosta/koulunkäynnistä
• passista
• sekä muista mahdollista asioista

Rajoitettu yhteishuolto

Lapsen ollessa vanhempiensa yhteisessä huollossa tuomioistuin voi päättää huoltajien välisestä tehtävien jaosta eli antaa päätöksessä yksilöityjen huoltajan tehtävien osalta päätösvallan yksin toiselle vanhemmalle. Tällainen tuomioistuimen tehtäväjakomääräys voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi nimestä, päivähoitopaikasta, koulusta, terveydenhoidosta, uskonnosta ja/tai passista. Väestörekisteriin rajoitetusta yhteishuollosta kirjataan vain tieto siitä, että “huolto on jaettu”. Lapsen huoltaja joutuu osoittamaan huoltajan oikeutensa tuomioistuimen päätöksellä viranomaisten kanssa asioidessaan

2. Yksinhuolto

Kun vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, tekee hän yksin kaikki lasta koskevat päätökset.  Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle.

Tiedonsaantioikeus ei-huoltajalle

Jos lapsi on toisen vanhemman yksinhuollossa, huoltaja käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Toiselle vanhemmalle voidaan kuitenkin vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Ei-huoltaja-vanhemman on osoitettava tämä oikeutensa vahvistetulla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, koska tiedonsaantioikeutta ei kirjata väestörekisteriin.

3. Oheishuolto ja sijaishuolto

Tuomioistuin voi päättää, että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut siihen suostumuksensa. Oheis- ja sijaishuolto ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan eikä tuota oheis- ja sijaishuoltajalle elatusvelvollisuutta lasta kohtaan. Oheishuoltaja toimii vanhempien/vanhemman ohella lapsen huoltajana. Oheishuollon määräämisen edellytyksenä on, että se on lapsen edun mukaista.

Lapsen asuessa pysyvästi jonkun muun kuin vanhempansa luona, tuomioistuin voi määrätä huollon vanhempien sijaan muulle henkilölle. Sijaishuoltajan määräämisellä lakkautetaan vanhempien/vanhemman huoltosuhde lapseen. Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

Lapsen asuminen

Silloin kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, mutta eivät asu yhdessä, on ratkaistava kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Harkittaessa lapsen asuinpaikkaa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka asuminen ja lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Vuoroasuminen

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu puolet tai lähes puolet ajastaan vuorotellen vanhempiensa luona. Joissakin tapauksissa käytetään myös sellaista ratkaisua, että lapset asuvat pysyvästi samassa paikassa ja vanhemmat asuvat vuorotellen heidän kanssaan.

Lapsi voi kuitenkin olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä paikassa. Lapsen koulu, koulukuljetukset, ja oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinpaikan mukaan. Asumistukea ja monia muita etuuksia myönnettäessä lapsi voidaan ottaa huomioon vain toisen vanhemman ruokakunnan jäsenenä. Lapsilisää maksetaan vain toiselle vanhemmalle, lähtökohtaisesti sille, jonka luona lapsi virallisesti asuu.

Tapaamisoikeus

Lait: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 2 §

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Kaikki lapsen huoltolaissa hyvälle huollolle asetetut kriteerit koskevat myös tapaamisoikeutta. (LHL 2 §) Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei. Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille.

Huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

Lait: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 7-9, 16-17 §, oikeudenkäymiskaari 21:2, avioliittolaki 31-32 §

1. Vanhempien välinen sopimus

Vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta joko suullisesti tai kirjallisesti. Jotta sopimus olisi pakkotäytäntöönpanokelpoinen, tulee se laatia kirjallisesti oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Lapsen asuinkunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen, jos se ei ole lapsen edun vastainen. Vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Vanhemmat voivat sopia

• lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;
• lapsen asumisesta
• lapsen oikeudesta tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu (LHL 7-8 §)

Sopimus lapsen huollosta ja asumisesta on aina voimassa toistaiseksi. Sen sijaan sopimus tapaamisoikeudesta voidaan tehdä porrastettuna erilaiseksi eri ikäkausille tai se voi olla myös määräaikainen, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen. Tapaamissopimuksessa voidaan sopia normaalin viikkorytmin lisäksi juhlapyhien ja lomien vietosta. Tapaamissopimuksessa on syytä huomioida mm. lapsen ikä, koulu, päivähoito, harrastukset ja vanhempien kotien välinen etäisyys. Tapaamisten lisäksi voidaan sopia puhelin-, tekstiviesti- ja sähköpostiyhteydenpidosta. Erityisestä syystä tapaamiset voivat olla myös tuettuja tai valvottuja.
Valvotut tapaamiset osioon

Vaikka vanhemmilla onkin sopimusvapaus, täytäntöönpanon kannalta olisi hyvä, että tapaamisoikeus olisi määritelty mahdollisimman tarkasti. Suositeltavaa on käyttää yksityiskohtaisia ajan ja paikan ilmaisuja (esim. ”Lapsella on oikeus tapaamiseen parillisten viikkojen perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 18 asti”). Hyvä on myös kirjata lapsen kuljetus tapaamisiin ja kotiin; kuka huolehtii kuljetuksista ja kuka vastaa kustannuksista. Joskus vanhemmat haluavat liittää tapaamisiin lisäehtoja (esim. "Lapsen tulee mennä nukkumaan illalla viimeistään kello 21" ). Vanhemmille kuitenkin on kerrottava, että tämäntyyppisiä lisäehtoja ei voida viranomaiskeinoin panna täytäntöön.

Mikäli vanhemmat eivät pääse asiassa sopimukseen, on asia vietävä käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

2. Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoon lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa, voidaan asia viedä lapsen koti- tai asuinpaikan käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Hakemuksen asiasta voivat tehdä

• lapsen vanhemmat yhdessä
• toinen vanhemmista
• lapsen huoltaja
• sosiaalilautakunta

Tuomioistuin voi päättää

• että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;
• että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
• että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;
• että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu (LHL 9 §).

Tuomioistuin voi päättää myös huoltajien välisestä tehtävien jaosta ja tiedonsaantioikeuden myöntämisestä ei-huoltaja-vanhemmalle. Tuomioistuin ei sen sijaan voi päättää yksittäisestä lapsen huoltoa koskevasta erimielisyydestä, kuten esimerkiksi siitä, mihin kouluun lapsi menee tai mihin uskontokuntaan hän kuuluu. Tällainen vanhempien välinen huoltoa koskeva erimielisyys on ratkaistava joko huoltajien tehtäväjakomääräyksellä tai huollon ja päätösvallan uskomisella yksin toiselle vanhemmalle.

Tuomioistuimen on otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa. Tuomioistuin voi asiaa käsitellessään pyytää sosiaalilautakunnalta selvityksen vanhempien ja lapsen olosuhteista. Sosiaalitoimi ei ratkaise asiaa vaan toimii tuomioistuinta avustavana viranomaisena. Selvitys on kuitenkin merkittävä osa käräjäoikeuden oikeudenkäyntiaineistoa sen päättäessä lapsen huolto- ja tapaamisasiasta (LHL 16 §).

Kun lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen lapsen asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lisäksi erityisestä syystä tuomioistuin voi määrätä, kenelle lapsen huolto uskotaan, kunnes asiasta lopullisesti päätetään.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta (LHL 17 §).

Asianosaiset vastaavat itse oikeudenkäyntikuluistaan, jollei ole erityistä syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan osaksi tai kokonaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut.

Asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan siis korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut vain, jos siihen on erityistä syytä (OK 21:2).

3. Avioeron liitännäisasia

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan ratkaista myös vanhempien avioeron yhteydessä. Asia saatetaan tällöin vireille avioerohakemuksen liitännäisvaatimuksena jommankumman puolison kotikunnan käräjäoikeudessa (AL 31-32 §)

Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen

Lait: laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 12 §

Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet tai jos tähän muutoin on aihetta. (LHL 12 §)

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano

Lait: laki tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen tai sosiaalitoimen vahvistaman sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan vaatia tuomioistuimessa, jos päätöstä tai sopimusta ei ole noudatettu. Täytäntöönpanoa haetaan lapsen tai hakijan vastapuolen asuinpaikan käräjäoikeudelta. Lapsen huoltoa koskevan alle kolme kuukautta vanhan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea myös lapsen asuinpaikan ulosottomieheltä. Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos 12-vuotias tai sitä nuorempi, mutta riittävän kehittynyt lapsi sitä vastustaa.

Täytäntöönpano-oikeudenkäynnin kohteena voivat olla

• tuomioistuimen päätös tai sosiaalitoimen vahvistama sopimus lapsen huollosta, asumisesta tai
• lapsen tapaamisoikeudesta
• tuomioistuimen antama väliaikaismääräys em. seikoista
• vieraassa valtiossa annettu lapsen huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva päätös
• vaatimus lapsen luovuttamisesta huoltajalleen, jos lapsi on jonkun muun kuin laillisen
• huoltajansa hoidossa
• lapsen tapaamisoikeuden täytäntöönpano, jos lapsi on jonkun muun kuin laillisen huoltajansa hoidossa

Hakijana voi olla joko lapsen huoltaja, joka vaatii lapsen palauttamista luokseen tai tapaava vanhempi, joka vaatii vahvistetun tapaamisoikeuden toteuttamista. Sen sijaan lähihuoltaja ei voi vahvistetusta tapaamisoikeudesta huolimatta vaatia toisen vanhemman velvoittamista tapaamaan lastaan.

Tuomioistuin lähettää pääsääntöisesti vireillä olevan asian ensin täytäntöönpanosovitteluun. Sovittelun avulla pyritään saamaan asianosaiset noudattamaan vapaaehtoisesti päätöstä tai sopimusta. Jos asia ei ratkea täytäntöönpanosovittelussa, täytäntöönpano toteutetaan antamalla täytäntöönpanomääräys, jolla hakijan vastapuoli velvoitetaan luovuttamaan lapsi hakijalle (huollon täytäntöönpano) tai sallimaan lapsen ja tapaavan vanhemman väliset tapaamiset (tapaamisoikeuden täytäntöönpano). Lisäksi täytäntöönpano-oikeudenkäynnissä vahvistetun tapaamisoikeuden ehtoja voidaan muuttaa tai täsmentää joko väliaikaisesti tai vähäisissä määrin myös pysyvästi.

Sosiaalitoimen tehtävänä on

• järjestää käräjäoikeuden pyynnöstä täytäntöönpanosovittelu, ennen kuin tuomioistuin tekee päätöksen täytäntöönpanosta;
• antaa tarvittaessa virka-apua ulosottomiehelle;
• sijoittaa lapsi väliaikaisesti sopivaan hoitoon, jos poliisi tai ulosottomies on kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä ottanut lapsen haltuunsa.

Lähteet

• Taskinen, Sirpa (2001) Lapsen etu erotilanteessa. Opas sosiaalitoimelle. Stakes: Oppaita 46. Saarijärvi: Gummerus.
• Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2007 Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus.
  Asiakirjaan (pdf-tiedosto)
• Oikeusministeriön ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.
  Ohjeeseen (Oikeusministeriö)
   

Tekstin on toimittanut:
verkkotoimitus

Päivitetty 28.4.2011