Varhaiskasvatus ja päivähoito käsitteinä
Erityinen ja varhainen tuki varhaiskasvatuksessa
Ehkäisevä lastensuojelu lapsen tuen tarpeen eri vaiheissa
Varhaiskasvatus- ja päivähoitopalvelut ovat kodin ohessa toinen keskeinen kehitysyhteisö – ja ympäristö lapsuusiässä. Lasten päivähoito on osa yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Päivähoito toimii myös keskeisenä osana ehkäisevää lastensuojelua. Kun päivähoidossa havaitaan lapsen erityisen tuen tarve, vastataan näihin erityisen tuen tarpeisiin kasvatuksellisin ja kuntoutuksellisin keinoin. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa lapsen tuen tarpeen eri vaiheissa.
Varhaiskasvatus ja päivähoito käsitteinä
Varhaiskasvatus määritellään valtakunnallisesti pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys. Jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden, tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta. (STM 2002:9 ; Stakes 2003/ 2005.)
Varhaiskasvatuspalveluilla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa.
Päivähoidolla tarkoitetaan lasten päivähoidosta annetun lain 
mukaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitona. Lasten päivähoito on varhaiskasvatuspalvelu, jossa yhdistyvät lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapselleen hoitopaikka. Varhaiskasvatuspalvelut toimivat sinällään lasta kuntouttavana ja huolta pitävänä tahona yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa sekä tukemalla vanhempia heidän kasvatustehtävässään.
Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatuspalveluja tuottavat myös seurakunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on perusopetuslain mukaan vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatuksen piiriin katsotaan kuuluvaksi myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Viime vuosina on asetettu tavoitteeksi, että varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden.
Kunnan järjestämän päivähoidon piirissä on vajaa puolet alle kuusivuotiaista lapsista. Esiopetukseen osallistuvat lähes kaikki kuusivuotiaat. Pieni osa lapsista on leikkitoiminnan piirissä.(STM 2007; STM 2008.)
Erityinen ja varhainen tuki varhaiskasvatuksessa
Aikaisemmin lapsen tukeminen päivähoidossa määriteltiin liittyväksi erityispäivähoitoon. Tämä määrittely ei nykyisin ole enää riittävä. Erityispäivähoito on edelleen osa palvelujärjestelmää, mutta varhaiskasvatuksessa käytetään nykyisin käsitteitä erityinen ja varhainen tuki. Lapsen tarvitsema erityinen tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle tavallisten kasvatuspalvelujen yhteydessä: jokainen lapsi menee hoitoon sinne, minne menisi ilman tuen tarvettakin, ja lapsen tarvitsema tuki tuodaan sinne, missä hän on. (STM 2002; Heinämäki 2005.)
Lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja kasvatushenkilöstön havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsella aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Päivähoidossa lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueella. Tukea tarvitaan myös tilanteissa, joissa lapsen kasvuolot ovat vaarantuneet ja hän tarvitsee tästä syystä erityistä tukea. Lapsen tuen tarve voi kestää eripituisia aikoja. Tarvittaessa arvioinnin tueksi hankitaan lapsen tuen kannalta tarkoituksenmukainen asiantuntijan lausunto, mutta varhaiskasvatuksen tukitoimet aloitetaan heti kun tuen tarve on yhdessä vanhempien kanssa havaittu. Lapsen tuen tarpeen määrittely ja kuvaus tuen järjestämisestä liitetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tavoitteena on estää lapsen tuen tarpeen kasautuminen ja pitkittyminen. (Stakes 2003/ 2005.)
Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa vastaa tukea tarvitsevien lasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin päivähoidossa. Järjestettäessä lapselle erityistä tukea, ei välttämättä tarkoiteta erillisiä toimenpiteitä, vaan usein on kyse yksilöllisistä tavoitteista osana varhaiskasvatusta. Tukitoimina lapsen kasvatusympäristöä ja toimintaa mukautetaan lapsen tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen kuntouttavia elementtejä käytetään suunnitelmallisesti lapsen hyväksi päivähoidon arjessa. Tällaisia kuntouttavia elementtejä ovat esimerkiksi päivähoitoympäristön struktuuri, hyvä vuorovaikutus ja lapsen oman toiminnan ohjaus. Monet päivähoidon kuntouttavista elementeistä ovat lapsen kehitystä yleisesti tukevia ja siten kaikille lapsille hyödyllisiä. (Heinämäki 2005; Stakes 2003/ 2005.)
Erityisen tuen rinnalla keskusteluun on noussut varhainen tuki. Se viittaa sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaiseen tukeen liittyy ennaltaehkäisevä, lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöihin kiinnittyvä näkökulma. Päivittäisessä varhaiskasvatusympäristössä varhainen tuki voidaan järjestää osaksi arkea lapsen kiinnostusta ja toimintaa seuraten. Tarkoitus on hyödyntää moniammatillista osaamista lapsen parhaaksi yhdessä vanhempien kanssa. Varhainen tuki on osa varhaiskasvatuksen perustehtävää. (Heinämäki 2005.)
Oheisessa kuviossa on havainnollistettu, miten varhaiskasvatuksen varhainen ja erityinen tuki lapselle suhteutuvat toisiinsa.
Kuvio: Heinämäki, L. 2005: Varhaista tukea lapselle - työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes, Oppaita 62.
Varhaiskasvatuksessa varhainen tukeminen on nähty osana laadukkaan perustehtävän jatkumoa kohti erityistä tukea. Varhainen tuki varhaiskasvatuksessa rakentuu vahvan perusosaamisen ja peruspedagogiikan varaan. Siihen sisältyy myös ennaltaehkäisyn näkökulma. Varhaisen tuen varaan rakentuu sitten erityinen tuki, joka edellyttää myös erityispedagogista osaamista. (Heinämäki 2005.)
Lapsen tarpeiden mukaan varhaiskasvatukseen liittyvät mahdolliset muut tukipalvelut (esim. erilaiset terapiat, kuntoutusohjaus jne.) liitetään kokonaisuuteen tuen tarpeen eri vaiheissa kokonaiskuntoutuksena siten, että kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tukipalvelujen toteutus varhaiskasvatuksessa edellyttää eri toimijoiden moniammatillista yhteistyötä, riittävää ja osaavaa henkilöstöä, sekä lapsen tarpeita vastaavia tiloja, välineitä ja materiaaleja.(Stakes 2003/ 2005.)
Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona varsinaisesti ole erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Monissa kunnissa on kuitenkin määritelty erikseen palvelukokonaisuus tai vastuualue, jonka kautta järjestetään erityistä tukea lapselle varhaiskasvatuksessa. Erityisen tuen ajattelutavan mukaisesti erityispäivähoito ajatellaan yhä useammin tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna. Esimerkiksi erityislastentarhanopettajan erityispedagogista osaamista hyödynnetään kiinteän yksittäisessä lapsiryhmässä työskentelyn sijasta yhä useammin laajasti sekä henkilöstön konsultoijana ja kouluttajana, että yksittäisen lapsen kanssa toimimisen ohjaajana.
Lapsen tukeminen varhaisvaiheessa on kannattavaa. Monet lisäpulmat jäävät kehittymättä kun huoleen tartutaan varhain. Varhaiseen tukeen perustuva työtapa on vastaus nykypäivän moninaistuviin tuen tarpeisiin.(Heinämäki 2005.)
Ehkäisevä lastensuojelu lapsen tuen tarpeen eri vaiheissa
Päivähoito toimii jo lähtökohtaisesti ehkäisevänä lastensuojeluna tarjotessaan perheille tukea heidän kasvatustehtävässään ja tukiessaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatuspalvelut voivat myös toimia lasta kuntouttavana tahona. Päivähoidossa käytetään melko yleisesti lapsikohtaisia varhaiskasvatussuunnitelmia, joihin kirjataan myös lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet.
Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan varhaiskasvatuksen arjessa tuen tarpeen eri vaiheissa. Kasvatuskumppanuus päivähoidon ja vanhempien välillä linkittyy kaikkiin näihin vaiheisiin. Esimerkiksi Vantaan kaupungissa (Vantaan lastensuojelusuunnitelma 2008, s. 25-26) on ehkäisevän lastensuojelun toteuttamisen periaatteita varhaiskasvatuksessa jäsennetty ja kuvattu lapsen tuen tarpeen eri vaiheissa, joista voit lukea tästä.
Lähteet:
Heinämäki L. 2005. Varhaista tukea lapselle: Työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes. Oppaita 62.
Laki lasten päivähoidosta 36/ 1973.
Leikkitoiminnasta avoimeen varhaiskasvatukseen. Avointen varhaiskasvatuspalvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 2007. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:14.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lastensuojelussa – ohjeistus terveydenhuollolle, LUONNOS. STM 2009
Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2002:9.
Vantaan lastensuojelusuunnitelma 2008 www.vantaa.fi
Varhaiskasvatus vuoteen 2020. Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:72.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2003/2005. Stakes. Oppaita: 56. http://varttua.stakes.fi/FI/Sisallot/Vasu/vasu_asiakirja.htm
Varttua – varhaiskasvatuksen verkkopalvelu www.varttua.stakes.fi
Tekstin on muokannut:
verkkotoimitus