Yksi keskeisimmistä uuden lastensuojelulain toimintaperiaatteista on lapsen hyvinvointia uhkaavien ongelmien ehkäiseminen mahdollisimman varhain asioihin puuttumalla. Muita ennaltaehkäisyä ohjaavia toimintaperiaatteita ovat:
- vanhempien ja huoltajien tukeminen lapsen hoidossa ja kasvatuksessa
- lapsen edun huomiointi kaikessa toiminnassa
- lastensuojelun avohuollon toimien ensisijaisuus, ellei lapsen etu muuta vaadi.
Lapsi ja nuori nähdään aktiivisena toimijana eikä toimintojen passiivisena kohteena, vaikka lapset ovat riippuvaisia aikuisten suojelusta ja huolenpidosta. Aikuisten tehtävä on varmistaa lapsen osallisuuden, kuuntelemisen ja hänen näkemystensä huomiointi lapsen elämää koskevissa asioissa.
Kun lasten ja nuorten yhteiskunnallinen osallisuus toteutuu ja lisääntyy, voivat he kokea olevansa tärkeitä kansalaisia, joilla on myös oikeuksia velvollisuuksien rinnalla. Lapsia tulee kohdella toimijoina, joita on kuunneltava päätöksenteossa.
Ensisijainen ja tärkein kasvuympäristö ja – yhteisö lapselle on hänen perheensä: vanhemmat/huoltajat ja sisarukset sekä muut sukulaiset ja läheiset. Tästä syystä ehkäisevää työtä tehdään lapsen ja hänen perheensä kanssa.
Lastensuojelun ehkäisevä työ on eettisesti vaativaa. Työn tavoitteena on huolehtia lasten hyvinvoinnista ja ehkäistä ongelmien ilmaantumista ja vakavoitumista. Työntekijöiden on toimittava vastuullisesti ja asiakasta kunnioittavasti siten, että puututaan mahdollisimman vähän lapsen ja perheen yksityiseen elämään, mutta taataan kuitenkin lapsen turvallinen kasvuympäristö.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on aina aikuisten vastuulla eli lapsen vanhempien tai huoltajien sekä yhteiskunnan toiminnasta vastaavien viranomaisten ja palvelujen antajien vastuulla.
Ehkäisevän työn näkyväksi tekeminen
Työntekijöille, kansalaisille ja asiakkaille on tärkeää tietää ennalta ehkäisevän lastensuojelutyön määritelmän lisäksi se, kenelle sitä kohdennetaan, miten työtä ohjeistetaan ja miten työ saadaan osaksi toimintakäytäntöjä kunnassa, hallinnonaloilla ja toimintayksiköissä. Tähän tarvitaan asiakastyötä tekevien, suunnittelijoiden ja päättäjien yhteistyötä.
Kaikki lasten ja nuorten palvelut ovat merkittäviä kasvuympäristöjä ja – yhteisöjä lapselle vaikuttaen hänen hyvinvointiinsa, kasvuunsa ja kehitykseensä. Palveluiden tasavertainen saatavuus ja laatu ovat tärkeitä lasten hyvinvoinnin varmistamisessa ja ylläpidossa. Riittävien, laajasti hyväksyttyjen, helposti saatavilla olevien ja laadukkaiden palveluiden turvaaminen on osa lasten hyvien kasvuolojen edistämistä.
Moniammatillinen ja rajoja ylittävä yhteistyö eri hallinnonalojen ja sektorien välillä on välttämätöntä, jotta ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö palvelisi parhaiten lasten etua. Tälle yhteistyölle tulee olla rakenteita ja vakiintuneita toimintatapoja. Asiakaskohtaisessa yhteistyössä työntekijän on tärkeää hahmottaa palvelujen nivelkohdat ja palvelupolut, jotta lapsen etu toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.
Nykyaikana on tärkeää huomioida kaupallisuuden, sähköisten viestimien ja viihdetarjonnan kielteiset vaikutuksen lapsen hyvinvointiin. Lapsi ja nuori tarvitsee suojelua näillä alueilla. Lastensuojelun ehkäisevältä työltä edellytetään yhteiskunnallista reflektiivisyyttä, jotta se tunnistaa lasten ja nuorten elämää vaikeuttavat rakenteelliset tekijät ja ajan ilmiöt.
Tekstin on laatinut:
verkkotoimitus