Neuvolat toteuttavat tehtäväänsä vastaanotoilla, kotikäynneillä ja erilaisissa ryhmätilanteissa kuten perhevalmennuksessa.  Yksilöllisesti toteutetut terveystarkastukset ja terveysneuvonta muodostavat toiminnan rungon.  Uudet laajat terveystarkastukset lisäävät neuvolatoiminnan perhekeskeisyyttä ja koko perheen hyvinvoinnin arviointia. Käytännössä palvelut tavoittavat lähes kaikki lasta odottavat perheet ja alle kouluikäisten perheet. Äitiysneuvolapalveluja käyttämättömiä on noin 0.2–0.3 % ja lastenneuvolapalveluista pois jääviä arviolta 0.5 %.

Perheen pulmien ja voimavarojen tunnistaminen perustuu tuttuuteen ja jatkuvuuteen. Tunnistamisen tueksi on kehitetty erilaisia apulomakkeita, joiden käyttöä suositellaan kaikissa neuvoloissa. Näitä ovat muun muassa vanhempien alkoholin käytön, parisuhdeväkivallan, varhaisen vuorovaikutuksen, perheen voimavarojen kartoittamiseen ja synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseen kehitetyt lomakkeet. Lastenneuvoloissa voidaan arvioida lapsen neurologista kehitystä LENE-arviointimenetelmällä (leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio). Pulmien varhainen tunnistaminen edistää varhaista auttamista.

Ensimmäistä lastaan odottaville perheille järjestetään moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa. Ensimmäistä lastaan odottavien tai juuri lapsen saaneiden perheiden luokse tehdään kotikäynti. Neuvolan perhevalmennus tavoittaa lähes kaikki isät. Sitä kehittämällä olisi mahdollista lisätä isien osallistumista lasten kehityksen tukemiseen ja perheen arkeen.

Neuvolan omien tapaamisten lisäksi neuvola voi ohjata perheen kotipalvelun ja/tai päivähoidon piiriin tai neuvolan perhetyön asiakkaaksi. Ehkäisevä lastensuojelutyö vaatii neuvolatoiminnalta myös kiinteitä suhteita yhteistyötahoihin kuten päivähoitoon, sosiaalitoimeen ja kotipalveluun. Yhteistyö on keskeisessä asemassa myös neuvolatyössä. Tilanteissa, joissa perhe on ainoastaan neuvolan asiakas, on verkostotyöskentelyn käynnistäminen neuvolan työntekijöiden aloitteellisuuden varassa. Parityönä toteutuvasta ehkäisevästä lastensuojelutyöstä hyviä kokemuksia on tullut esimerkiksi raskaudenaikaisista kotikäynneistä, jotka ovat toteutettu yhteistyössä perhetyöntekijöiden tai sosiaalityöntekijöiden kanssa. Jotta neuvolatyö toimisi perheitä parhaiten palvelevalla tavalla ehkäisevän lastensuojelun kentällä, tulee neuvolatoiminnan resurssien riittävyyttä arvioida säännöllisesti kunnissa toteutettavien lastensuojelun suunnitelmien laatimisen yhteydessä.

Lähde:
Tekstin pohjana on käytetty STM:n ohjeistusta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö lastensuojelussa, LUONNOS 2009.