Kouluikäiset ja ehkäisevä työ

Yleistä
Oppilashuolto
Ehkäisevän työn erityistilanteet koulussa

Yleistä

Kouluikäinen lapsi viettää suuren osan päivästään koulussa, jossa on paljon muita lapsia ja vähän aikuisia verrattuna esim. päivähoidon aikuisten määrään. Koulun henkilökunta mahdollistaa sen, että koulu kasvuympäristönä on riittävän hyvä lapselle ja nuorelle sosiaalisesti, psyykkisesti ja materiaalisesti.

Koulun henkilökunnan tehtävänä on myös yhteydenpito ja säännöllinen kanssakäyminen lasten ja nuorten vanhempien kanssa, sillä lapsen ja nuoren perhe on hänen ensisijainen kasvuympäristönsä, jonka tapahtumat vaikuttavat lapsen oppimiseen ja hyvinvointiin koulussa. Se, että lapsi ja nuori viihtyy ja voi hyvin koulussa on tärkeä edellytys hänen oppimiselleen sekä kasvulle ja kehitykselle. Lapsen ja nuoren kotona kokemat asiat heijastuvat myös koulutyöhön ja kouluun kasvuympäristönä, mistä syystä yhteistyö opetushenkilökunnan ja vanhempien välillä on välttämätöntä.

Lastensuojelulain  mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita, jotka antavat kunnan perusopetuslaissa  tarkoitetun esi-, perus- ja lisäopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilaille riittävän tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä. Opetuksen järjestäjä vastaa palveluiden järjestämisestä oppilaille.

Vuonna 2002 perusopetuslakia, lukiolakia ja ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia täydennettiin siten, että niissä korostettiin koulun henkilökunnan yhtenä tärkeänä tehtävänä aiempaa selkeämmin lasten ja nuorten kehitykseen liittyvien vaikeuksien ennalta ehkäisemistä ja ongelmiin varhain puuttumista. Lisäksi henkilökunnan tehtävä on edistää lasten ja nuorten hyvää oppimista sekä oppilaiden psyykkistä ja fyysistä terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Näin peruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen henkilökunta huolehtii myös lastensuojelun ennaltaehkäisevä työstä.

Lapsen ja nuoren oppimisen, kasvun ja kehityksen edellytys on, että hän voi riittävän hyvin sekä kotona että koulussa.

Koulut voivat itse tutkia oppilaiden ja henkilökunnan hyvinvointia tekemällä Koulun hyvinvointiprofiilin.

Koulu saa hyvinvointiprofiilin tulokset reaaliaikaisesti verkon välityksellä. Tuloksia voidaan käsitellä ja ratkaisuja esiin tuleviin pulmiin voidaan etsiä yhdessä oppilaiden kanssa hyvinvoinnin lisäämiseksi, ja koulun kehittämiseksi.

Oppilashuolto

Perusopetuslain  mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kansanterveyslaissa  tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä uudessa lastensuojelulaissa  tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.

Oppilashuollon tavoitteet ja keskeiset periaatteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa . Ydinkysymyksiltään ne ovat yhtenevät esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Ne muodostavat yhdessä varhaiskasvatuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa jatkumon lasten ja nuorten oppimisen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukemisessa.

Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Lue lisää oppilashuollosta ja koulun sosiaalityöstä tästä.

Ehkäisevän työn erityistilanteet koulussa

Koulua oppimis- ja työympäristönä koulun henkilökunta ja oppilaat voivat tarkastella esimerkiksi varhaisen puuttumisen ja tukemisen sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmista.

Opetussuunnitelman perusteet velvoittavat koulut ja oppilaitokset määrittelemään osana opetussuunnitelmaa toimenpiteet sekä työn- ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi. Erilaisten toimenpideohjelmien laatiminen on tärkeää ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kannalta. On tärkeää, että jokainen kouluyhteisön jäsen tietää, miten toimia ja mistä saa apua, koska kuka tahansa voi kohdata tilanteen ensimmäisenä.

Perusopetuksessa toimenpideohjelmien laatiminen koskee poissaolojen seurantaa, kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää, mielenterveyskysymyksiä, tupakointia ja päihteiden käyttöä sekä erilaisia tapaturmia, onnettomuuksia ja kuolemantapauksia.  

Poissaolot

Perusopetuslain mukaan opetuksen järjestäjän velvollisuus on seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Huoltajan velvollisuutena on huolehtia oppilaan oppivelvollisuuden suorittamisesta. Vuonna 2004 vahvistetuissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa puolestaan edellytetään, että poissaoloja koskeva toimenpideohjeistus on osa oppilashuollon toimintasuunnitelmaa.

Poissaolojen ennalta ehkäisy

Poissaolojen ennalta ehkäisyä voidaan toteuttaa sekä yhteisö-, luokka- että yksilötasolla. Poissaoloihin vaikuttamisella voidaan ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Jo pelkkä ilmoituskäytännön aikaistaminen ja poissaolojen tarkka seuranta toimivat osaltaan ennalta ehkäisevästi.

Lue lisää poissaolojen ennaltaehkäisystä edu.fi-verkkosivuilta: Poissaolojen seurannan toimintamallin laatiminen.

Konkreettisia esimerkkejä koulupoissaoloihin liittyvistä varhaisen auttamisen malleista löytyy aihetta käsittelevästä raportista Koulumiete-projekti – koululaisten mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Pirkanmaalla (2002–2004).

Kiusaaminen

Koulussa tapahtuva kiusaaminen on yksi väkivallan muoto, joka vahingoittaa erityisesti kiusattua mutta myös koko kouluyhteisöä. Kiusaamiseen tulisi olla nolla-toleranssi koulussa.  Aikuisten tulisi olla herkkiä kiusaamisen havainnointiin ja tunnistamiseen.  Koulussa tulee olla ennalta suunniteltuja kiusaamiseen puuttumisen ja sen lopettamisen keinoja.
Lue lisää edu.fi-verkkosivuilta Koulukiusaaminen, väkivalta ja häirintä.

Mielenterveys

Nykyaikana suuri osa lapsista ja nuorista elää kohtuullisen hyvissä materiaalisissa oloissa. Hyvin harva lapsi kokee nälkää, suoranaista kurjuutta ja materiaalista puutetta.  Silti lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet., mistä syystä opettajat kohtaavat oirehtivia lapsia ja nuoria työssään.

Tärkeää on varmistaa että lapsi ja nuori saa heti apua hätäänsä. Opettajan vastuulla on osata ohjata lapset ja nuoret avun piiriin ensin koulupsykologille ja koulukuraattorille, jotka tutkittuaan tilanteen päättävä jatkotoimista. Oirehtiva lapsi ja nuori jatkaa avun saamisen rinnalla koulunkäyntiään, jolloin opettajan ja muun kouluyhteisön on tärkeää hyväksyvästi tukea lasta tai nuorta.

Opettajille materiaalia siitä, miten tunnistaa, kohdata ja toimia kun lapsi oirehtii löytyy edu.fi-verkkosivuilta: Mielenterveys.

Tupakka, alkoholi ja huumeet

Lue lisää edu.fi-verkkosivuilta Tupakka, alkoholi ja huumeet

Tapaturmat

Lue lisää edu.fi-verkkosivuilta Tapaturmat

Kriisit

Lue lisää edu.fi-verkkosivuilta Kriisit

Erilaisuuden hyväksyminen

Jokainen meistä on sekä erilainen ainutlaatuinen yksilö että samanlainen kanssaihmisensä kanssa. Kuitenkin erilaisina pidetään usein sellaisia ihmisiä, jotka jollain tavalla erottuvat valtaväestöstä esim. ihonvärinsä, toimintakykynsä tai käytöksensä vuoksi. Jokaisella on jakamaton ihmisarvonsa, jonka mukaan kaikkia tulee kohdella tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti.

Koulu kasvuympäristönä kerää erilaisia lapsia oppimaan, kasvamaan ja kehittymään yhdessä. Koulun yksi tärkeä tehtävä oppimisen mahdollistamiseksi on työrauhan takaaminen ja ylläpito erilaisten lasten ja nuorten keskuudessa. Jotkut lapset tarvitsevat suvaitsevaisuuskasvatusta hyväksyäkseen erilaisia koulukavereita.

Suuri osa maahanmuuttajaväestöstä keskittyy asumaan suuriin kaupunkeihin ja eteläiseen Suomeen. Monikulttuuristuvassa Suomessa erilaisista kulttuureista tulleet koululaiset rikastuttavat kouluelämää ja laajentavat lasten ja nuorten maailmankuvaa.

Maahanmuuttajalapsilla on Suomessa mahdollisuus saada hyvää opetusta, kasvaa ja kehittyä. Monet maahanmuuttajaoppilaat tarvitsevat erityistä tukea oppimiseensa, minkä tunnistaminen ja järjestäminen on koulun ja opettajien vastuulla.

Jos maahanmuuttajalapsi ja -nuori ei saa oppimisen ja osaamisen kokemuksia koulussa, voi tästä alkaa syrjäytymiskierre. Siksi koululla on hyvin tärkeä asema maahanmuuttajalapsen kotoutumisessa ja integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Lue lisää edu.fi-verkkosivuilta: maahanmuuttajien koulutus.

Hälyttävät tilanteet

Kouluikäisillä on tunnistettu erityisiä syrjäytymiseen ajavia vaiheita, joihin koulun lasten suojelun ennalta ehkäisevän työn tulee erityisesti kohdistua. Näitä ovat vaiheet, joissa havaitaan lapsella ja nuorella olevan vakavia vaikeuksia kotona ja koulussa sekä sosiaalisessa ympäristössä. Hälyttävä vaihe on myös, kun nuori keskeyttää koulun tai ali-suoriutuu koulutehtävissä kykyihinsä nähden.

Tuoreen Sitran tutkimuksen mukaan  hyvin suuri riski koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen on, kun oppilas ei tukitoimista huolimatta kykene saavuttamaan yleisen oppimäärän tavoitteita.  Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on huomattavan suuri riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Nämä nuorten ryhmät tarvitsevat kohdennettuja voimakkaita tukitoimia.

Lähteet:

1. Edu.fi-verkkosivut. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004/7.4.2004 Saatavilla www-muodossa: http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,17955,29836 [18.10.2007]
2. Edu.fi verkkosivut. Erilaiset ongelma- ja kriisitilanteet. Saatavilla www-muodossa: http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,17955,35388 [18.10.2007]
3.Heinämäki, Liisa (2007) Varhaista tukea koulun arkeen - Työvälineenä kehittämisvalikko. Stakes, Opetusministeriö. Oppaita 67. Helsinki: Stakes.
4. Edu.fi-verkkosivut. Hanna Gråsten-Salonen (2005) Poissaolojen seurannan toimintamallin laatiminen. Saatavilla www-muodossa: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1330,17955,35388,48286,47903,47907#toimenpiteet [18.10.2007].
5. Alatupa, Saija (toim.) (2007) Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma - Löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Sitran raportteja 75.
Helsinki: Sitra.
6. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2004. Määräykset 1-3/011/2004. Opetushallitus. Saatavilla www-muodossa http://www.edu.fi/page.asp?path=498,1329,1330,17955,29836

Tekstin on laatinut:
Maili Malin
VTT, suunnittelija
MLL Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö
Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus

Tekstin on muokannut:
Verkkotoimitus