Vertaisryhmätoiminnan tarkoituksena on, että ryhmään osallistuvien on mahdollista käsitellä ongelmiaan yhdessä toisten samanlaisessa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmässä on mahdollista saada omaan elämäntilanteeseen uutta näkökulmaa. Tärkeää on myös tunne siitä, ettei ole yksin vaikeuksiensa kanssa. Ryhmässä toiminen on vastavuoroista – samalla kun saa tukea muilta, sitä myös antaa muille. Vertaisryhmätoiminta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi vaikuttaa perhetilanteisiin.
Vertaisryhmätoimintana voidaan järjestää esimerkiksi vanhempainryhmätoimintaa, avointa päiväkotitoimintaa ja perhekerhoja. Lähiyhteisöjen yhteistyötä esimerkiksi kasvatuskysymyksissä voidaan tukea käynnistämällä vanhempien vertaisryhmä. Avoimina ryhminä toimivat vertaisryhmät voivat toimia samanaikaisesti sekä ehkäisevänä työnä, että avohuollon tukitoimena.
Lapsille järjestettävä ryhmätoiminta voi olla myös jollekin rajatulle kohderyhmälle suunnattua toimintaa. Vertaisryhmätoiminnan tavoitteena voi olla esimerkiksi kyseisen ryhmän jäsenten rikosten ennaltaehkäisy, päihteiden käytön lopettaminen tai sosiaalisten taitojen ja itsetunnon parantaminen.
Pienlapsiperheiden vertaisryhmätoimintoja - perheryhmiä - on ollut olemassa Suomessa ainakin 1990 -luvulta alkaen. Toiminnasta ovat vastanneet pääasiassa kuntien ja kaupunkien sosiaalityö ja päivähoito. Myös järjestöjen ylläpitämää perheryhmätoimintaa on ollut monipuolisesti tarjolla.
Ryhmätoimintojen sisällöllinen kirjo on monimuotoinen, mutta yhteistä kaikille perheiden ryhmätoiminnoille on vertaistuen saaminen ryhmästä ja vanhempien omien voimavarojen vahvistuminen. Monien perheiden sosiaaliset tukiverkostot ovat tänä päivänä heikot ja monissa perheissä on ainoastaan yksi vanhempi huolehtimassa perheen arjesta. Sosiaalisen tuen saamisen merkitys vanhemmuutta tukevana tekijänä korostuu.
Perheryhmätoiminnan toimintaidea on tarjota alle kouluikäisten lasten perheille päivämuotoista toimintaa useana päivänä viikossa usean kuukauden ajan. Kuntoutus perustuu strukturoituun toimintamalliin, jossa vuorottelevat ruokailu, lepo, leikki, keskustelu eri teemoista ja yhdessä tekeminen. Vaikka sisältö vaikuttaa kevyeltä, on kysymyksessä tehokas lastensuojelullinen interventio perheen arkeen. Tavoitteena on vanhemmuuden tukemisen ohella perheen arjen vahvistaminen siten, että lastensuojelullinen huoli perheestä olennaisesti vähenee.
Esimerkkejä vertaisryhmätoiminnasta
Vantaalla kehitettiin vuonna 2000 lastensuojelun ja neuvoloiden yhteistä perheryhmätoimintaa, joka nykyään on kiinteä osa lastensuojelun perhekuntoutusta. Lähtökohtana toiminnalle oli se, että äitiys - ja lastenneuvoloissa oli asiakkaina joukko perheitä, jotka terveydenhoitajien arvion mukaan tarvitsivat sosiaalisen tuen ohelle konkreettista ohjausta pienen lapsen kanssa elämisessä ja olemisessa.
Tähän ryhmätoimintaan osallistuneiden yleisimpänä yksittäisenä lapsen kasvuoloja vaarantavana tekijänä oli ollut vanhemman uupumus. Vanhemmilla oli vaikeuksia selviytyä pienen lapsen perushoidosta päivärytmeineen ja ruokailuineen. Monilla perheryhmätoimintoihin osallistuneilla äideillä oli ollut ennen perheryhmään tuloa vaikeuksia ottaa vastaan perheelle tarjottua sosiaalityön tukea ja ohjausta. Tämä näkyi ryhmätoiminnan alkuvaiheessa vaikeutena kiinnittyä ryhmään ja toimia ryhmän sääntöjen mukaisesti.
Asiakkaina olleiden perheiden kokemukset ryhmätoiminnasta olivat positiivisia. Ryhmä koettiin henkireikänä "Pääsee irti neljän seinän sisältä ja saa juttuseuraa." Asiakkaat pitivät lastensa saamaa leikkikaveriseuraa sekä perheen päivärytmin säännöllistymästä tärkeänä. He myös kokivat oppineensa uusia asioita.
Perheryhmätoiminnassa kauttaaltaan toteutuu monipuolinen menetelmällinen kirjo vuorovaikutukseen, toiminnallisuuteen ja vanhemman käytännön ohjaukseen liittyviä menetelmiä. Ryhmissä muotoillaan savea, maalataan posliinimaalausta, tehdään vesiväritöitä, painetaan paitoja, tehdään aarrekarttoja ja vanhemmuuden roolikarttoja, leikitään, lauletaan, keskustellaan eri teemoista ja virkistytään.
Ryhmäläisten kesken syntyy vertaistukea. Se on tärkeäksi voimavara, joka auttaa ja tukee uupumuksessa. Kun erilaisista lapsiperheitä ja vanhemmuutta koskevista teemoista vielä perusteellisesti keskustellaan, saavat äidit kotiin vietäviksi monia uusia vanhempana toimimisen malleja, joita oli käytännössäkin harjoiteltu.
Helsingin kaupungin Itäisen perhekeskuksen alueella toimi vuonna 2006 seuraavia ryhmiä:
- Lastensuojelun avohuollon lasten ja nuorten ryhmät, joita ohjaavat sosiaalityöntekijät tai sosiaaliohjaajat.
- Perheneuvolan lastenryhmät, joita ohjaavat perheneuvolan työntekijät.
- Eri hallintokuntien vetämät lasten ja nuorten ryhmät ja moniammatillisesti toteutetut lasten ja nuorten ryhmät, joita ohjaavat kaupungin eri hallintokuntien työntekijät yhteistyössä. Suurella osalla lapsista on lastensuojelun asiakkuus.
- Monisektorisesti (kaupungin hallintokuntien ja järjestöjen, hankkeiden ja seurakunnan työntekijöiden yhteistyönä) toteutetut lasten ja nuorten ryhmät. Osalla lapsista ja nuorista on lastensuojelun asiakkuus.
- Järjestöjen, hankkeiden ja seurakunnan toteuttamat lasten ja nuorten ryhmät. Osalla lapsista ja nuorista on lastensuojelun asiakkuus.
Lähteet
- Maaret Parviainen (2006) Kokemuksiani lastensuojelun avohuollon ryhmätoiminnasta ja luovien ilmaisumenetelmien käytöstä lasten ja nuorten ryhmissä. Saatavilla www-muodossa:
http://www.hel2.fi/waris/julkaisut/maare,wariskirja25.10.06.pdf [1.10.2007]
- Puustinen-Korhonen, A. 2005. Ryhmässä on voimaa -perheryhmätoiminnan arviointia. Neuvola ja kouluterveys 3, 14-16.
Tekstin on laatinut
Verkkotoimitus, Aila Puustinen-Korhonen