Intensiivinen perhetyö
Neuvolan perhetyö
Vauvaperhetyö
Ryhmä- tai vertaisryhmätoiminta
Perhetyöntekijät työskentelevät perheen omassa elinympäristössä ja työ sisältää mm. ohjausta, neuvontaa, tukemista, yhdessä tekemistä, perheen omien voimavarojen käyttöön ottamisen aktivointia ja lapsen kasvun ja kehityksen tukemista.
Vaikka perhetyössä työskennelläänkin perheessä ja perheen kanssa, on lastensuojelutyön keskiössä muistettava pitää lapsen etu. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisuuteen on aina ensisijainen eikä läheissuhteiden turvaaminen voi koskaan ajaa lapsen hyvinvoinnin edelle.
Perhetyötä on kehitetty voimakkaasti myös ennaltaehkäisevänä työmuotona ja varhaiseen tukeen ja varhaiseen puuttumiseen tähtäävänä työskentelymenetelmänä. Silloin, kun perhetyötä käytetään lastensuojelun tarpeen ennaltaehkäisyyn, ei kyse ole lastensuojelun avohuollon tukitoimesta, koska lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Lähettävänä tahona perhetyön piiriin voi olla esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, koulukuraattori tai sosiaalityöntekijä. Joskus samaa toimintamuotoa käytetään eri asiakkaille eri tarkoituksessa: vertaisryhmä voi toimia sekä ennaltaehkäisevänä tukena, että lastensuojelun avohuollon tukitoimena (jolloin se kirjataan asiakassuunnitelman).
Kuvausta erilaisista perhetyön muodoista:
- Heino, Tarja; Berg, Kristiina; Hurtig, Johanna: Perhetyön ilo ja hämmennys, Lastensuojelun perhetyömuotojen esittelyä ja jäsennyksiä (Stakes, Helsinki 2000, Aiheita 2000:14). Tilaukset tästä
- Heino Tarja: Lastensuojelun avohuolto ja perhetyö: kehitys, nykytila, haasteet ja kehittämisehdotukset. Selvitys Lastensuojelun kehittämisohjelmalle (Stakes, Helsinki 2008, Työpapereita 8/2008)
Lisätiedot tästä tai suoraan verkkojulkaisuun (pdf, 758 kt) tästä
Esimerkkejä toimintamuodoista:
Intensiivistä perhetyötä: ohjauksellinen iltakäynti
Ohjauksellinen iltakäynti on Helsingin Lassilassa kehitetty työmenetelmä, joka on suunnattu intensiivistä perhetyötä tarvitseville lastensuojelun asiakasperheille. Sen tarkoituksena on tukea vanhemmuutta, saada päivärytmiä säännöllisemmäksi ja tukea vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta. Perheitä ohjataan konkreettisesti iltatoimissa, kasvatustilanteissa ja arkielämän taidoissa. Käyntejä videoidaan vanhempien suostumuksella ja materiaalia käydään vanhemman kanssa läpi. Video-ohjauksen tavoitteena on löytää hyvin toimivia vuorovaikutuskohtia ja tukea vanhempia ottamaan vastaan lapsen positiiviset kontaktialoitteet. Iltakäynneistä on saatu positiivista palautetta: perheiden iltarutiineista on tullut toimivampia ja selkeämpiä ja sisäinen vuorovaikutus on parantunut, kun sääntöjä on selkeytetty ja yhdessäoloon on löydetty myönteisiä tapoja. (Myllärniemi, 2007).
Neuvolan perhetyö: Ongelmien ennaltaehkäisyä ja lyhytkestoista tukea:
Neuvolan perhetyöhön ohjataan äitiys- tai lastenneuvolasta. Perhetyö käynnistetään esimerkiksi silloin, kun neuvolan terveydenhoitajalla on huoli perheen tilanteesta. Ennakoivaa ja voimavaraistavaa neuvolan perhetyötä on mallinnettu mm. Laukaalla ja Jyväskylässä. Yleensä kyse on lyhytkestoisesta tuesta tilanteissa, joissa vanhemmat valittavat väsymystään, nuorelle perheelle syntyy ensimmäinen lapsi tai perhettä on kohdannut äkillinen kriisi. Tampereella on kehitetty hyvinvointineuvola –toimintamallia, jossa perhetyöntekijät työskentelevät osana moniammatillista tiimiä.
Vauvaperhetyö
Vauvaperhetyöllä tarkoitetaan vauvaperheen kotona tehtävää ammatillista vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemista. Niiden lisäksi vauvaperhetyöhön sisältyy lapsen kasvun ja kehityksen edistämiseen liittyviä ulottuvuuksia. Vauvaperhetyön lähtökohtana on se, että lapsen varhaiset kokemukset ovat merkittäviä koko tulevaisuuden kannalta ja vanhempien antama hoiva on tärkein näistä kokemuksista. Näissä tehtävissä vanhemmat voivat tarvita tukea.
Vauvaperhetyö on luonteeltaan preventiivistä. Sitä voidaan tarjota perheille tilanteissa, joissa joko lapseen tai vanhempiin liittyvät tekijät lisäävät vauvan kehitysriskiä. Vauvaperhetyötä on toteutettu lastensuojelun perhetyönä esim. tilanteissa, jossa interventiolla pyrittiin vähentämään lasten kaltoinkohtelua puutteellisissa oloissa elävien perheiden keskuudessa. Lapsen kehityksen kannalta riskitekijöitä voivat aiheuttaa todelliset tai potentiaaliset vanhempi-lapsi-suhteen kehittymistä häiritsevät erilaiset kasvuympäristöön liittyvät tekijät, kuten elinympäristöön, kotioloihin ja vanhemmuuteen liittyvät tekijät, köyhyys, vanhempien vähäiset tukiverkostot, nuori ikä ja vähäinen koulutus, erilaiset vanhempien terveydentilaan liittyvät asiat tai alkoholi- ja huumeriippuvuus.
Kotona tehtävällä vauvaperhetyöllä on monia etuja verrattuna laitoksissa tehtävään työhön. Etuna on esimerkiksi se, että vanhemmuuden tuki sekä vauvan kasvun ja kehityksen tukeminen voidaan integroida perheen arkeen sen omalla maaperällä. Kun toiminta tapahtuu perheen omassa kontekstissa, sen sopivuutta perheen arvoihin voidaan arvioida yhdessä perheen kanssa. Vauvaperhetyö, perhetyö ja kotikäynnit ovat toisiaan lähellä olevia käsitteitä. Kuitenkin niiden toiminnallisissa lähtökohdissa on eroja. Lähtökohtana voivat olla joko pelkästään lapseen kohdistuva toiminta, vanhempien terapiaan suuntautunut tai vanhemman ja vauvan välistä
Vauvaperhetyö interventiona on julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon sisällä tarjottua sosiaalista tukea, joka on tarkoitettu edistämään lapsen kehitystä. Osa vauvaperhetyön interventioista on kohdennettu vanhemmuuden tukemiseen, jolloin on haluttu vaikuttaa lapsen kehitykselle suotuisan elinympäristön luomiseen.
Ryhmä- tai vertaisryhmätoiminta – suljettuja ryhmiä ja avointa toimintaa
Perinteisen yhden perheen tukemisen rinnalle on tullut perheryhmien kanssa työskentely. Perheryhmätoiminnassa järjestetään ohjelmaa ja työskentelyä perheelle ja lapsille. Keskeinen työmenetelmä on vertaistukitoiminta. Perheryhmä toimii usein kodinomaisessa ympäristössä, jossa lapsille voidaan järjestää vapaata leikkiä, yhteisiä askartelu-, laulu- ja leikkituokioita, ulkoilua ja ruokailua. Perheryhmän työntekijät ovat jatkuvasti vanhempien käytettävissä, jos nämä haluavat keskustella mieltään painavista asioista.
Perheryhmät voivat olla suljettuja tai avoimia. Palvelun piiriin voidaan tulla esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajan tai oman asuinalueen perhetyönohjaajan sekä sosiaalityöntekijän ohjaamana. Työskentelyn intensiivisyys vaihtelee – yleensä perheryhmässä käydään 1 – 5 kertaa viikossa.
Suljettu ryhmätoiminta, esimerkkejä:
päihdeperheiden lapset
odottavat äidit
yläasteikäisten tyttöryhmä tai poikaryhmä
Suljetussa ryhmässä on mahdollista luoda luottamuksellinen ilmapiiri, jossa voi käydä läpi vaikeitakin kokemuksia ja tilanteita samanlaisia asioita kokeneiden ihmisten kanssa turvallisesti ja ammattilaisen ohjauksessa.
Avoin, mutta kohdennettu ryhmätoiminta, esimerkkejä:
ensimmäisen lapsen saaneet perheet
isä-lapsi-ryhmä
koululaisten läksyklubi
Vanhemmat voivat käydä läpi yhteisten kokemusten valossa sopivia teemoja, kuten esim. muuttuva parisuhde ja vanhemmuuden mukana tuomat muutokset rooleissa ja ajankäytössä. Ryhmä voi olla myös yhteiseen tavoitteeseen tähtäävää toimintaa, kuten esimerkiksi yläasteikäisten ryhmä, jossa saa vertaisryhmältä ja ryhmän vetäjiltä tukea läksyjen tekemiseen ja koulunkäynnin asialliseen hoitamiseen.
Avoin ryhmätoiminta
avoin päiväkotitoiminta
perhekerhot
perhekahvila
Avoin ryhmätoiminta tukee yhteisöllisyyttä, auttaa ihmisiä luomaan uusia verkostoja arjen tueksi ja aktivoi lähtemään kotoa vertaistuen piiriin. Vastavuoroisuus, vuorovaikutteisuus ja mahdollisuus oppia muilta ja jakaa asioita samanlaisessa elämäntilanteessa elävien kanssa muodostavat avoimen ryhmätoiminnan ytimen. (Kemppainen, 2007).
Monet järjestöt, kuten esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitto, Ensi- ja turvakotien liitto ja seurakunnat organisoivat avointa ryhmätoimintaa yhteistyössä kuntien kanssa.
Lähteet:
Bailey & Simeonsson 1988, Affleckt et al. 1989, Olds et al. 2000
Kemppainen Jaana, Jyväskylän seudun Perhe –hanke: Perhetyö ja vertaisryhmätoiminta perhekeskuksessa. Luento 13.6.2007 Perhetyö perheiden elämässä –seminaari, Stakes.
Myllärniemi Anniina, Heikki Waris-isnstituutti: Lastensuojelun perhetyö ammattikäytäntönä – jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Luento 12.-13.6.2007, Perhetyö perheiden elämässä –seminaari, Stakes.
Tekstin on laatinut:
Verkkotoimitus